Varatun aineiston kuljetukseen kuluva aika riippuu ensinnäkin siitä, mistä kirjastosta tai kunnasta varattu aineisto on lähtenyt ja mihin kirjastoon/kuntaan se on matkalla. Kuljetuksen kesto on sen lisäksi riippuvainen kuljetusliikkeen ajoaikatauluista. Keski-kirjastoissa kuntien välinen kuljetus kestää keskimäärin 1,5 viikkoa. Kunnan sisällä matka toimipaikasta toiseen kestää muutaman päivän. Arkipyhät tuovat kuljetuksiin viivettä.
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Alkuperäisellä suomenkielisillä sanoilla tarkoittanet vuonna 1928 levytettyä kappaletta Aurinkoinen. Kappaleen tarkat tiedot löytyvät mm. Yleisradion Fono tietokannasta osoitteesta:
http://137.163.31.112/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Oi+ihanainen+aurink…
Kolme linkissä mainittua levyä löytyy Ylen levystöstä, levyjä ei kuitenkaan lainata.
Kappaleeseen en löytynyt sanoja tai nuottia mistään Suomen kirjastoista enkä internetistä.
Kappale on soinut esim. Ylen Radio Suomen Sadan vuoden syke ohjelmassa:
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/sadanvuodensyke_arkisto?opendoc…
Kappaletta voi tietysti toivoa Yleltä esitettäväksi radiossa.
Turun kaupunginkirjastossa ufokirjat löytyvät enimmäkseen luokasta 15.7, esimerkiksi Erich von Däniken: Jälkiä avaruudesta (1998), Björn Borg: Tosiasioita ufoilmiöistä (2001) ja Tapani Kuningas: 100 ufoa Suomessa (1994) sekä vuosittain ilmestyvä Uforaportti. Myös luokista 52.2 (Maailmankaikkeus, tähdet, tähtijärjestelmät) ja 52.21 (Aurinkokunta) löytyy kirjallisuutta maan ulkopuolisesta elämästä, esim. Heather Couper: Finns det någon därute? (1999).
Aineistotietokantoja voit selata internetissä osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1012307165
tai tulla paikan päälle kirjastoon.
Nuottia näyttää olevan aika huonosti saatavilla. Esimerkiksi Eepos-kirjastoilla nuottia ei ole. Finna-palvelun mukaan kyseistä nuottia saattaa olla Kansalliskirjastolla, mutta se on tilattavissa vain lukusalikäyttöön. Kansalliskirjaston yhteystiedot löydät täältä . Voit heiltä kysyä lisää nuotista ja esimerkiksi, voiko sitä kaukolainata. Kaukolainauksen avulla voit saada nuotin lähikirjastoosi. Jos haluat kaukolainata nuotin, olethan yhteyksissä lähikirjastoosi. Kaukolainan maksu on kirjastokohtainen.
Heititpä pahan kysymyksen humanistille! Materiaalitekniikka näyttää olevan laaja termi ja käytössä monella alalla, mm. auto- ja kuljetusala, kone- ja metalliala, graafinen teollisuus ja prosessi- ja kemianteollisuus. Et kerro minkä alan tietoa tarvitset, mutta vaikka kertoisitkin, asiantuntevamman vastauksen saat varmasti omasta oppilaitoskirjastostasi tai jostakin teknillisen alan kirjastosta. Esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta http://lib.hut.fi/ löytyy muutamia viitteitä hakusanoilla vetoko? ja kovuusko? (?=katkaisumerkki). Lahden kaupunginkirjaston aineistohausta http://nettikirjasto.lahti.fi/ löytyy joitakin materiaalitekniikkaan liittyviä kirjoja hakusanalla materiaalitekn (käytössä on automaattinen katkaisu). Sama hakusana (...
Tässä olisi kirjoja, joista löytyy tietoa keskiaikaisista aseista:
1) Edge, David: Arms & armor of the medieval knight : an illustrated history of weaponry in the Middle Ages (London: Saturn, 1996)
2) Hewitt, John: Ancient armour & weapons : from the Iron Age to the thirteenth century (London: Senate, 1996)
3) Ashdown, Charles Henry: European arms & armor (New York: Barnes & Noble, 1995)
4) Harrison, Mark: Anglo-Saxon thegn : 449-1066 ad (London: Osprey, 1993) (erityisesti anglosaksien aseista)
5) Gravett, Christopher: German medieval armies 1300-1500 (London : Osprey Military, 1985)
6) Nicolle, David: The age of Charlemagne (London: Osprey Military, 1984)
7) Wise, Terence: Medieval European armies (London: Osprey...
Lassi Sinkkosesta löytyy Lapin maakuntakirjastosta esim. seuraavista teoksista: Koskela, Lasse:
Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita (1980)
Suomalaisia nykykirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
Kirjallisuus Suomessa (1974)
Suomen kirjailijat 1945-1980
Näistä löytyy myös luettelo hänen teoksistaa sekä viimeksimainitusta kirjasta useita viitteitä kirjallisuusarvosteluihin ym.
Voit hakea kohdehenkilöä aineistotietokannasta asiasanalla muodossa: sinkkonen, lasse.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin:
- 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset.
- 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen
Sanaa käytetään kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
Sairaanhoitajien ammattitaitovaatimuksista ja osaamisesta löytyy netistä runsaasti tietoa. Tässä pari nettisivua:
Sosiaali- ja terveysministeriö:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/mon20_15/moniste.htm
Turun ammattikorkeakoulu:
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9525596214.pdf
Aihetta käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Sairaanhoitaja asiantuntijana. Hoitotyön vuosikirja 2011, 2011
Hoitotyön osaaminen, 2005
Terveysalan ammatit ja koulutus, 2011
Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
Oulun kaupunginkirjaston neuvokkaat musiikkirjastolaiset ehdottavat avuksesi seuraavia teoksia:
Otavan iso musiikkitietosanakirja: osa 5 s. 512-513 /
Kontunen, Jorma: Soitinopas: s. 110-112 /
Shepelern, Gerhard: Orkesterin soittimet: s. 92-93 /
Geib, F: Method for tuba; engl. soitonopas, jonka esipuheessa on tuuban historiaa.
Olisiko kyseessä tämä teos:
Vesa Sisättö: Valot Näsinneulan yllä (Osuuskumma, 2020)
"Perheenisä Joonas Latva palaa aamulla kotiin yölliseltä baarireissulta ja näkee kotipihassa itsensä tamppaamassa mattoja. Toinen Joonas on ottanut hänen paikkansa vaimon ja tyttären elämässä sekä vienyt hänen uransa.
Koko maailma tuntuu olevan päälaellaan. Onko Coca-Cola aina ollut vihreää ja ovatko kadunkulmissa nähtävät tummapukuiset Seisoskelijat aina olleet osa elämää? Joonas lähtee harhailemaan päämäärättömästi metsiin ja huoltoasemille. Sieltä hänet pelastaa vanha ystävä Jaakko Metsä. (Piritta Räsänen HS, 12.12.2020)"
Kysymykseen en valiettavasti osaa vastata. Asiaa voisi tiedustella Kemian laitokselta http://www.helsinki.fi/kemma/etusivu/yhteystiedot
tai Tiede lehden Kysy asiantuntijalta http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta
Larin-Kyösti on kirjoittanut runon nimeltä Hidas Hippo. Se löytyy ainakin seuraavista teoksista: Iloitse kanssani: valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. G 1945,
Sanan mahti: kansalliskirjallisuuden lukemisto, osa 3. O 1950 ja Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle. 2.täyd.p. O 1944
Tietoa runonlaulusta löytyy mm. seuraavista teoksista:
- A.O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen : A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista
- Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki
- Kansanmusiikki
Ilona Korhonen: Tulin kuin tulikipuna : Larin Parasken runolauluopissa
On vaikeaa antaa rahalle arvoa ilman nimenomaista asiantuntemusta ja näkemättä rahaa. Rahan arvoon vaikuttavat monet eri tekijät: kuntoluokka, lyöntimäärät, käytetty metalliseos ym.
Vuonna 1894 25 pennisiä lyötiin 817,215 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot ovat seuraavanlaiset:
25 Penniä 1865-1917
Paino: 1,275 g
Läpimitta: 16,0 mm
Syrjä: hammastettu
Metalli: hopea (75% hopeaa, 25% kuparia).
Lisätietoja voi käydä katsomassa esim.
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
Kannattaa kysyä rahasta numismaattiselta yhdistykseltä tai muulta asiaan erityisesti perehtyneeltä taholta.
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
