Lyhyen suomenkielisen esittelyn kirjasta löydät kustantajan sivulta http://www.tammi.fi , kun valitset etusivulta linkin yleinen kirjallisuus > nuortenkirjallisuus >aikaisemmin ilmestyneet. Jos ruotsinkielinen aineisto käy, löydät tietoa kirjailijasta ruotsalaisesta kirjailijasivustosta osoitteessa http://www.forfattarcentrum.se/forf/maria_gummesson.html . Maria Küchen on nimittäin aikaisemmalta nimeltään Maria Gummesson. Englanniksi tietoa kirjailijasta löytyy osoitteesta http://www.nordinagency.se/kuchen.html . Internetistä löytyy useampia kirja-arvosteluja ruotsiksi, jos haet alkuteoksen nimellä Sången till en fjäril.
Kirjassa Karvinen, Elina: Iloisesti ikääntyen: ikääntyvien liikunnalliset harjoitteet, 1994 (luokka 79.6), on yksi luku, joka käsittelee senioritansseja. Siellä on myös ohjeita seniori- ja istumatansseihin.
Senioritansseista löytyi kaksi kasettia, niitä voi toivon mukaan soveltaa myös huonokuntoisille vanhuksille sopiviksi.
Senioritanssi 10+ : juhlakasetti (luokka 77.37)
Helsinki : Kuntokallio, 1996
1 C-kasetti + ohjevihko
Senioritanssi tutuksi (luokka 77.37)
1991
Kasetti + kirja
Aineisto löytyy Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
Eeva Tenhusen Kuolema savolaiseen tapaan kirjan 1. painos ilmestyi 1976. Kirjallisuusarvosteluja -sarjassa B, johon on koottu suurimmissa sanomalehdissä olleita kirja-arvosteluja, on myös kyseisen kirjan arvosteluja: 1976:11-12, s.924 ja 1977:1, s. 24, 25, 42, 50.
Lisäksi Joensuun kaupunginkirjaston Pohjois-Karjala -kokoelmasta löytyvät artikkelit sanomalehti Karjalaisesta 3.10.1976 ja sanomalehti Pohjois-Karjalasta 5.11.1976. Lisäksi löytyy yleisartikkeleita: Ruumiinkulttuuri 1995:2, s.14-19, 51 ja Ruumiinkulttuuri 1994:1:14-16, 51 ja Kodin kuvalehti 1997:5 (Ks. tietokanta Aleksi ja kirja Suomen kirjailijat 1945-1980, s.687).
Kirjallisuusarvostelujen B-sarjaa ja aikakauslehtiä saa lainaksi, sanomalehtiartikkeleista lähetämme kopioita....
Yhdistyslaki säätelee Suomessa yhdistysten toimintaa. Yhdistyslaki on luettavissa ajantasaisena Finlex-tietopankissa:
Yhdistyslaki 26.5.1989/503
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Yhdistyslain 17 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Perinteisen kokouksen lisäksi voidaan yhdistyksen säännöissä sopia, että kokoukseen voi osallistua myös postitse, sähköpostilla tai muulla sähköisellä viestintävälineellä. On myös mahdollista säännöissä sopia tiettyjen päätösten tekemisestä erillisissä äänestystilaisuuksissa.
Yhdistyslain 5 luku käsittelee yhdistyksen päätöksentekoa tarkemmin. Luvussa säännellään mm. yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta ja päätöksenteosta kokoustilanteessa...
Kuivattu kala näyttäisi olevan lähinnä itäsuomalaista perinneruokaa.
Löysin linkin suomalaista ruokaa käsittelevälle internet-sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin asiasta:
http://cc.joensuu.fi/~spitkan/kotitalous/suomalainen/Page21.html
Ruoka-aiheisia kysymyksiä voi myös lähettää esim. MTV3:n Ruokala-ohjelman kokeille:
http://www.ruokala.tv/Public/Kysykokeilta
Valitettavasti de Villepinin vierailumenu ei selvinnyt internetin avulla (etsin mm. Helsingin Sanomien uutisarkistosta).
Ajan voi varata soittamalla toimipisteeseen, jossa digitointia haluaa tehdä. Valitettavasti Joensuun pääkirjastolla videokasettien digitointimahdollisuus on kuitenkin toistaiseksi pois käytöstä vioittuneen laitteiston vuoksi.
Tällä hetkellä VHS-digitointiin on mahdollisuus seuraavissa Vaara-kirjastojen toimipisteissä:
Ilomantsin kirjasto (vhs suoraan dvd:lle)
Kiteen kirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Lieksan pääkirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Digitointi toimii pääasiassa itsepalveluna, mutta ohjeet ovat hyvät ja opastusta toki annetaan. Joensuun pääkirjastolla on myynnissä 64GB muistitikkuja, johon mahtuu videota varmasti useampi kasetillinen. Muistitikkujen saatavuus kannattaa varmistaa...
John Ronald Reuel Tolkien syntyi 3.1.1892 ja kuoli 2.9.1973. Lisää tietoa kirjailijasta saat mm. Suomen Tolkien-seuran kotisivuilta http://www.suomentolkienseura.fi/.
HelMet -järjestelmässä voi asiakas itse tehdä vain yhden varauksen teosta kohden. Kun tarvitaan useampia varauksia, ne voi tehdä virkailija kirjastossa.
Varausmaksua ei peritä lastenaineistosta, siis aineistosta, joka on rekisterissä merkitty tunnuksella LAS, eikä alle 18-vuotiailta varaajilta.
HelMet kirjastoissa ei näyttänyt olevan Annika Thorin "Melkein ystävä" nimistä teosta. Kyseessä voi olla uutuus tai sitten kirjan nimi onkin jokin toinen.
Tätä laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa eikä laulua löytynyt silloinkaan. Vastauksen kommenttikentässä eräs kommentoija muistelee laulun sanoja. Hänen mukaansa laulu alkaa: "Hyvää huomenta oma kulta". Näilläkään tiedoilla en onnistunut löytämään laulun nimeä tai esitystä.
Aiempi vastaus ja kommentti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistaako-kukaan-mujeen-laulamaa-lastenla…
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun ja tietää laulun nimen tai esittäjän tai muita tietoja laulusta.
Se, kuinka kauan kirjaston tietokoneella saa olla, riippuu kirjastosta ja sen tietokoneista. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on pikakoneita, joita voi käyttää vain 15 tai 30 minuuttia. Kirjastoissa on myös koneita, joilla voi olla kokonaisen tunnin, kaksi tuntia tai peräti neljä tuntia. Kaikissa kirjastoissa ei kuitenkaan ole kahden tai neljän tunnin koneita. Jos koneelle ei ole tulossa ketään sen jälkeen, kun tunti tai muu varausaika on kulunut, konetta saa ehkä käyttää vielä pidempään.
Tarkempia tietoja siitä, kuinka pitkän aikaa koneella voi olla, saat omasta kirjastostasi, jonka henkilökunta neuvoo sinua varmasti mielellään. Voit myös itse katsoa tietyn kirjaston tietokonevalikoimaa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi....
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy cd-levyt Sakamoto:High heels-soundtrack sekä kokoelma The songs of Almodovar, jossa on kappaleita eri elokuvista. Näiden levyjen saatavuustietoja pääset katsomaan osoitteesta http://www.libplussa.fi
Vuonna 1941 julkaistu Aku Ankka -lyhytanimaatio Old MacDonald Duck on julkaistu Suomessa DVD-kokoelmalla The Chronological Donald 1934-1941, mutta sen tekstityksessä lehmän nimeä ei ole muutettu, vaan se on edelleen Clementine. On toki mahdollista, että esim. televisioesityksen yhteydessä on käytetty eri käännöstä ja siinä nimi on vaihdettu.
Clementine on feminiininen muoto nimestä Clement. Se pohjautuu latinaan ja tarkoittaa lempeää, lauhkea, hellää.
Disney Treasures -julkaisut: https://disney.fandom.com/wiki/Walt_Disney_Treasures:_Wave_Three#The_Ch…
Nameberry.com: https://nameberry.com/babyname/Clementine
Kyseessä on ensimmäinen Craig Russellin kahdesta suomennetusta Lennox-sarjan romaanista, Yksityisetsivä Lennox, joka ilmestyi 2015. Toinen osa, Glasgowilainen suudelma julkaistiin tänä vuonna. Kaikkiaan sarjasta on tähän mennessä ilmestynyt viisi osaa vuosina 2009-2016. Sarjan päähenkilö Lennox on entinen kanadalainen sotilas.
Helmet-kirjastojen e-aineistopalvelut löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Esimerkiksi Ellibs-palvelussa saat heti lainattavissa olevan aineiston näkyviin painamalla yläpalkin "saatavuus"-kohtaa, jonka jälkeen valitaan "saatavilla heti". Overdrive-palvelussa taas yläpalkista valitaan "kokoelmat", jonka jälkeen "nyt saatavilla".
Kirjaa Jenkins, Gerald/ Bear, Magdalen: Sonnenuhren zum Ausschneiden – eine Sammlung von funktionsfähigen Sonnenuhren und Weltzeituhren zum Ausschneiden. München: Ludwig, 1997, ISBN 3-7787-3615-9, ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön verkkosivullamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja voi kysyä kaukopalvelustamme, puh. 09-31085433
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät: - kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste), - säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste), - kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja - kysyntä (kiinnostusaste). Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha raha voi olla halvempi kuin 20 vuotta vanha. Rahan koko ja valmistusaine (kulta, hopea, kupari, rauta ym.) vaikuttavat keräilyarvoon. isokokoisia, arvometallista valmistettuja rahoja kysytään eniten. Tästä päätellen markkojen vaihtaminen euroiksi kannattaa, ellei hallussa ole kovin hyväkuntoisia ja vähän markkinoilla esiintyviä rahoja. Osoitteesta www.kolikot.com selviää yhä kierrossa olevien...
