Alhola on MTV Teatteritoimituksen tuottama neliosainen minisarja, joka esitettiin TV 2-kanavalla kevättalvella 1991. Sitä ei valitettavasti löydy YLEn Tallennemyynnin eikä YLE Shopin valikoimista. Myöskään kirjastoista ei sarjaa löydy. YouTubessa näyttäisi pyörivän sarjan valittuja paloja videoklippeinä, löydät niitä vaikkapa Googlen kautta hakemalla.
Hei!
Kirjallisuutta löytyy paljon, esim: Collins, Mathew: How to live and work in the UK vuodelta 2010 ja Tan, Terry: Culture shock!: Great Britain vuodelta 2008.
Suomenkielisiä ei löydy aivan tuoreita, mutta vuodelta 2000 olisi tällainen teos: Muistiinmerkintöjä pieneltä saarelta / Bill Bryson ; Helsinki : WSOY, 2000 .
Lisää kirjoja löytyy Piki-verkkokirjastosta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=095442E0BCC0C09…
Vapaasanahaku-laatikkoon kannattaa kirjoittaa peräkkäin Iso-Britannia kulttuuri (esim.)
Parhaan avun tietenkin saa poikkeamalla lähimpään kirjastoon.
Osa 24 on viimeimeinen kirja Replica-sarjassa. Kaikki osat ovat ilmestyneet suomeksi. Näät ne numerojärjestyksestä tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin/treplica/treplica/1%2C37%2C42%2CB/browse
Ari Haasion kirjassa Ulkomaisia dekkariklassikoita 1. kerrotaan, että Christie kuuluu englantilaisen salapoliisikirjallisuuden whodunit -koulukuntaan, jolle on tyypillistä keskittyä rikoksen tekijän selvittämiseen. Kirjassa on artikkeli, joka käsittelee Agatha Christien tuotantoa.
Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teoksessa Pidättekö dekkareista on artikkeli Mitä Agatha tiesi? -Lajit ja rakenteet ja siinä esitetään sivuilla 93-95 ruotsalaisen dekkariteoreetikon Jan Brobergin jaottelu, jossa jännityskirjallisuus jaetaan kuuteen ryhmään. Artikkelissa kuvataan myös esimerkkejä näistä eri lajeista, joukossa myös Agatha Christien kirjoja.
Dekkaritietokannasta löytyy kaunokikrjallisuuden asiasanaston Kaunokin mukainen jännityskirjallisuuden...
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5" ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen "Tyyris Tyllerö"- ja "Onnimanni"-lehtiä.) Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: "Lukufiilis" (1/1997 s.22) on...
Partamalleja löytyy varmasti kirjasta Lister, Maurice: Mens's hairdressing: traditional and modern barbering, 2000. Saatavuustiedot voit tarkistaa os. www.helmet.fi.
Hius- ja kampaamoalan lehtiä selaamalla voisit löytää kuvia myös parroista. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee esim. Pinni (Helsinki, Espoo) sekä Hair (Helsinki, Espoo ja Vantaa, Tikkurilan kirjasto).
Kuvia löytyy myös os. http://members.aol.com/beardguy/beard.htm .
Pelkästään Australian historiaa käsitteleviä kirjoja ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi. Joissakin teoksissa käsitellään Australiaa ja muita maanosia yhteisesti tai jotakin pientä historian osa-aluetta - esimerkiksi siirtolaisuutta. Englanninkielisiä teoksia on runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joiden aineistohausta http://www.helmet.fi/ niitä löytyy. Ruotsiksikin on olemassa ainakin John H. Chambersin kirja Historisk guide till Australien. Sinun kannattaisi varmaan kysyä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:stä, mikä olisi paras etenemistapa projektillesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.pp.song.fi/~ozleague/liitto/toimisto.html .
Tässä on kiinalaisesta ruokakulttuurista kertovia kirjoja:
|
1) So, Yan-kit: Klassinen kiinalainen keittiö (1990)(Hyvä johdanto kiinalaiseen ruokakulttuuriin, eri alueiden keittiöihin, aterian tarjoiluun, ruokatapoihin yms.)
2)Telegin, Marie Louise:
Helppoa ja hyvää Kiinasta (1997) (Esipuheessa kerrotaan kiinalaisesta ruokakulttuurista, etenkin eri alueiden keittiöistä.)
3) Mäkeläinen, Eija:
Ruokamatka Kiinaan (1990)
4) Kaikkonen, Marja:
Syödään kuten Kiinassa (1983)
5) Kiinalainen keittokirja--idän herkkuja ja ruokakulttuuria
ERIKSEEN WOK-...
Otavan iso musiikkitietosanakirja kertoo seuraavaa: "Popmusiikki (engl. pop music, lyhenne sanasta popular music) viittaa musiikinlajiin. Rock and roll-musiikin läpimurron jälkeen (1956) on popmusiikkia yhä yleisimmin alettu kutsua rockiksi tai rockmusiikiksi."
Yksinkertaistaen sanottuna: popmusiikki on yleisnimike ja rock on sen alalaji, mutta nykyään usein popmusiikkia kutsutaan rockiksi.
Popmusiikissa on paljon erilaisia tyylisuuntia, jos haluat saada jonkinlaisen rungon eri kehitysvaiheista, niin voit käydä kirjaston käsikirjastossa olevasta OTAVAN ISO MUSIIKKITIETOSANAKIRJASTA (Osa 4 kohdasta: popmusiikki)käydä lukemassa. Tästä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löydät itsellesi lähimmän kirjaston, jossa teosta on: http://www....
Vuonna 1939 kesäkuun 6. päivä on ollut tiistai. Asia selviää esim. Yliopiston almanakkatoimiston sivuilta, jonne on skannattu Yliopiston almanakan vanhojen vuosikertojen kalenteriosuuksia.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Valitettavasti suomen kielisistä nimiluetteloista ei Cassandra nimeä löytynyt. Englanniksi löytyi seuraava selitys verkosta:
CASSANDRA
Gender: Feminine
Usage: English, Greek Mythology (Latinized)
Pronounced: ka-SAN-dra (English) [key]
From the Greek Κασσανδρα (Kassandra), which possibly meant "shining upon man", derived from κεκασμαι (kekasmai) "to shine" and ανηρ (aner) "man" (genitive ανδρος). In Greek myth Cassandra was a Trojan princess, the daughter of Priam and Hecuba. She was given the gift of prophecy by Apollo, but when she spurned his advances he cursed her so nobody would believe her prophecies.
Outikirjastojen tietokannasta saat hyvin tietoa Haanpäästä kertovista kirjoista, ja niitä on täällä Oulunsalon kirjastossa paikallakin. (Oletan, että olet Oulunsalosta) Hyviä lähdeteoksia ovat Kansallisgalleria: suuret suomalaiset osa 3, Vesa Karosen Haanpään elämä ja Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita : Jöns Buddesta Hannu Ahoon. Lisää viitteitä saat kirjoittamalla hakukentän asiasana-kohtaan; Haanpää, Pentti. Tietokantaan pääset tästä:
http://outikirjastot.fi/Outi?formid=form2&sesid=1143629901
Piippolan, Haanpään kotikunnan, sivuilla on Vesa Karosen aika perusteellinen Haanpää-tietopaketti:
http://www.piippola.fi/esittely/haanpaa.htm
Tällaisia "täsmäkiitoksia" emme onnistuneet löytämään. Alla on linkkejä sivuille, joilta löytyy monenlaisia kiitostekstejä, ehkä niistä löytyisi sopiva. Syvällisin ja henkilökohtaisin teksti syntyy ehkä kuitenkin itse kirjoittamalla.
https://varssyja.wordpress.com/kiittaen/
http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/E-kortit/KORTTI/Kiitos/KiitosRunot.h…
http://www.positiivarit.fi/kiitos2
Valitettavasti en löytänyt työkalua muunnoksen tekemiseen suoraan riikintaalerista euroiksi, mutta toivottavasti seuraavista lähteistä on sinulle apua: Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534-1880) (artikkeli): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309014888 Finnish pre-industrial currency converter, 1534-1880 (data file): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210074819 Sveriges Riksbank: Historical exchange rates and discontinued currencies: https://www.riksbank.se/en-gb/statistics/interest-rates-and-exchange-rates/historical-exchange-rates-and-discontinued-currencies/Sveriges Riksbank: Historical Monetary Statistics of Sweden: https://www.riksbank.se/en-gb/about-the-riksbank/the-tasks-of-the-riksbank/research/historical-...
Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti en osaa kertoa mitä kettu sanoo, ehkäpä siinä jutun juoni juuri onkin. Tässä linkki Ylvisin blogiin, mutta se on sinulle varmasti jo tuttu (http://www.ylvis.com/blog/the_fox/).
Suomalaisista tietokannoista ei löytynyt tietoa kirjailijasta (Aleksi, Arto). Netistä löytyi Nordic Web Index -hakupalvelun avulla norjankielinen sivu Ambjörnsenistä (http://www.vg.no/rampelys/boeker/kaos/html/ambjornsen.html).
Espoon kaupunginkirjasto on Suomessa erikoistunut Norjan kirjallisuuteen (yhteyshenkilö: Nan Nyman, Kivenlahden kirjasto puh. 09-81657733). Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Pohjoismaiden Suomen Instituuttiin (NIFIN), Fabianinkatu 34, 00100 HKI, puh. 09-1800380, sähköposti: nifin@nifin.helsinki.fi.
