Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx.
Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.
Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/.
Suomeksi ei Stinestä juurikaan tietoa löydy, mutta monipuoliset, englanninkieliset sivut ovat osoitteessa
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Itse en löytänyt ko. asiasta tarkempaa tietoa, joten ohjaan sinut luontoasiantuntijoiden internet-sivuille. Mm. YLEn Radio-Suomen 'Luontoillassa' asiantuntijat vastaavat kuuntelijoita kiinnostaviin luontoaiheisiin kysymyksiin.
Luontoillan internet-sivu: http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta
Kysymyksen voi esittää Luontoillan internetsivujen kohdassa 'Yhteystiedot' tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi
Jos et ole ehtinyt itse lukea kirjaa, Internetistä löytyy jonkin verran toisten tekemiä tutkielmia ym. kirjasta ja niistä löytyy selostusta myös juonesta. Jos olet tekemässä itse tutkielmaa, ethän kopioi toisten tekstiä ja mainitsethan työssäsi mistä olet tietosi saanut.
Tässä pari osoitetta:
http://www.yle.fi/radiomafia/sailio/sivu.50.shtml
Tuntemattoman sotilaan julkaisusta http://www.valve.fi/showcase/tuntematon/main.html
Helsingin Sanomien juttusarja http://www.hs.fi/juttusarja/tuntemattomat
Samaa kysymystä on kysytty aikaisemminkin, joten voit tutustua "Kysy kirjastonhoitajalta" arkiston aikaisempiin vastauksiin http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx (Kirjoita hakulaatikkoon tuntematon sotilas). Myös Linkkikirjastoa...
Helsingin Sanomien Aikakoneessa ovat luettavissa digitoidut vanhat lehdet vuosilta 1889 - 1997. Aikakoneen hakutoiminnolla löytyvät myös kuolinilmoitukset.
https://www.hs.fi/aikakone/?ref=nav
Veijo Riistama ja Esa Jyrkkiö kirjoittavat kirjassaan Operatiivinen laskentatoimi seuraavasti: "Palveluyrityksen kannattavuuden keskeisiä tekijöitä ovat riittävä asiakasmäärä ja palvelukapasiteetin riittävän korkea toimintasuhde (käyttöaste). Laskentatoimen tehtävänä onkin suoritekohtaisen kannattavuuden ohella selvittää asiakas- ja asiakasryhmäkohtainen kannattavuus."
Käyttöasteen laskeminen ei mitä ilmeisimmin ole kaavalla ilmaistavissa, joten sinun kannattaa hakea opastusta alan kirjallisuudesta. Vaikkapa em. Riistaman ja Jyrkkiön kirjasta tai jostain muusta vastaavasta. Käytä hakusanoina yritykset ja laskentatoimi kun etsit aineistoa lähikirjastosi tietokannasta / -kannoista.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoa Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi , valitse Anna-Leena alavetovalikosta kohdasta Valitse kirjailija . Tietokannassa on tietoja itse kirjailijasta, hänen tuotannostaan sekä viitteitä häntä käsitteleviin teoksiin ja artikkeleihin. Joihinkin artikkeleihin on suorat linkit viitteistä. Samoin sieltä löytyy linkki mm. Otavan kirjailijatietokantaan, jossa on hyvä esittely Härkösestä sekä kattava bibliografia. Kirja-arvosteluja löydät Kirja-arvosteluja-lehdestä sekä Aleksi-tietokannasta hakusanalla Härkönen Anna-Leena. Molempiin pääset käsiksi kirjastoissa. Kirjailijakuvia (osa 16) video käsittelee Härköstä. Video löytyy ainakin Turun kaupunginkirjastosta. Kirjastot.fi kysy...
Internetlähteitä löytyy Googlesta hakutermillä viivakoodi tai kahdella hakusanalla viivakoodi historia. Wikipediassa on aiheesta nettiartikkeli sivulla https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivakoodi
Siinä sanotaan mm.: "Viivakoodin keksivät Norman Joseph Woodland ja Bernard Silver Yhdysvalloissa (patentti v. 1952)["
Viivakoodiopas on sivulla
http://www.jltypes.com/fi/viivakoodi/viivakoodiopas
Sanomalehti Keskisuomalainen kertoo myös viivakoodin keksijän kuolemasta jutussa "Viivakoodin keksijä kuoli 91-vuotiaana" 15.12.2012. Siinä kerrotaan lyhyesti, miten esikuvana on ollut morsetuksen kaltainen järkestelmä.
Suomessa viivakoodien historiaa löytyy GS1 Finland -firman nettisivulta
https://www.gs1.fi/meista/historia
Vuosiluku...
Sinikka Nopola on kirjoittanut sekä lasten- että aikuistenkirjoja. Mikkelin Origo-tietokannasta löytyy yhteensä 29 kirjaa, jotka hän on tehnyt joko yksin tai yhdessä sisarensa Tiinan kanssa. Lasten kirjoista löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ . Sivustolla on lueteltu myös Sinikka Nopolaa käsittelevää lähdekirjallisuutta, jota on lainattavissa kirjastosta.
Nopolasta löytyy myös tietoa Sanojen aika -sivustolta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/ . Myös tämä sivusto sisältää runsaasti lähdetietoja, mm. linkin Tammen kotisivuille, jota kautta löytyy mm. luettelo Nopolan saamista palkinnoista.
Aluehallintavirastoista säädetyssä laissa todetaan: "Aluehallintovirastoa johtaa viraston johtaja. Viraston johtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta." Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.
Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Ahvenanmaan aluehallintoviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto. Muista aluehallintovirastoista poiketen Ahvenanmaan valtionviraston päällikön virkanimikkeenä on maaherra.
Aluehallintovirastojen ylijohtajat valittiin tehtäviinsä vuosiksi 2020-2024. Kuusi ylijohtajaa esittäytyy blogikirjoituksessa: https://avi.fi/blogikirjoitukset/-/blogs/aluehallintovirastojen...
Proteiinit koostuvat yhteensä 20 eri aminohaposta, joista kymmentä ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan, vaan ne täytyy saada ruoasta. Aminohapot toimivat rakennusaineina kudos- ja entsyymiproteiineissa sekä monissa hormoneissa ja hermostollisissa välittäjäaineissa. Proteiinissa on energiaa 17 kJ (4 kcal) grammaa kohden. Proteiinin ylimäärä ei varastoidu vaan muuttuu elimistössä rasvaksi http://www.fineli.fi/component.php?compid=2230&lang=fi
Proteiineista voi lukea lisätietoa esimerkiksi teoksesta Peltosaari, Leena et al.(2002): Ravitsemustieto, s. 75 – 90. Teoksen mukaan runsaasti proteiinia 100 grammaa kohden on esimerkiksi soijajauhossa, maitojauheessa, edamjuustossa, vehnäalkiossa, maapähkinässä, kalassa ja raejuustossa (...
Suomalaisessa fraasisanakirjassa sanan kissa kohdassa on fraasi "ei jaksa kissaakaan sanoa", toisin sanoen on todella väsynyt tai janoissaan. "Suomalainen fraasisanakirja Kivestä Kekkoseen, koonnut Sakari Virkkunen."
Seuraavista fraasisanakirjoista sanontaa ei löytynyt:
Outi Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi
Jukka Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Päivä pulkassa, puu pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Asiaa voi tiedustella myös Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut
Tervehdys,
uusi Heilikirjastojen verkkokirjasto löytyy vaikkapa Googlella hakemalla "Heilikirjastot". Lappeenrannan kirjaston etusivulla on myös tuo verkkokirjaston avaava Heilikirjastot-linkki. Lappeenrannan lisäksi kimpassa on nyt mukana seitsemän muuta eteläkarjalaista kirjastoa(Luumäki ei ole mukana).
Kuten entisessäkin järjestelmässä teoksia voi hakea esiin ja saada selville niiden sijainnit kussakin Heilikirjastossa. Pikahakuikkuna on punaisella kehystettynä sivun yläreunassa ja sen alapuolelta on valittavissa Laajennettu haku. Laajennetussa haussa voi tehdä muutamia valintoja, hakea esimerkiksi vain DVD-levyjä.
Jos teoksen oikealla puolella näkyy vihreällä teksti Saatavissa, on kuitenkin tarkistettava, missä kirjastossa teos on...
Sissipataljoona 4:sta löytyy tietoa esimerkiksi WSOY:n 1970-luvun lopulla julkaisemasta Talvisodan historia 1-4 -sarjasta . Osan 4 lopussa on lista suomalaisista joukko-osastoissa ja merkintä, mistä kirjasarjan osasta ja miltä sivuilta löytyy tiedot kustakin osastosta. Sissipataljoona 4:sta tieto näyttää löytyvän kirjasarjan osasta 3 ja sieltä löytyy myös osaston komentaja-tiedot.
Varatun aineiston kuljetukseen kuluva aika riippuu ensinnäkin siitä, mistä kirjastosta tai kunnasta varattu aineisto on lähtenyt ja mihin kirjastoon/kuntaan se on matkalla. Kuljetuksen kesto on sen lisäksi riippuvainen kuljetusliikkeen ajoaikatauluista. Keski-kirjastoissa kuntien välinen kuljetus kestää keskimäärin 1,5 viikkoa. Kunnan sisällä matka toimipaikasta toiseen kestää muutaman päivän. Arkipyhät tuovat kuljetuksiin viivettä.
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Kirjaa on tilattu ja se on tulossa. Se ei ole vain vielä ehtinyt saapua kokoelmaan, vaikka jo luettelotiedoissa näkyykin nimeketasolla.
Joskus kirjat luetteloidaan kokoelmatietokantaan jo ennen kuin yhtään nidettä ehtii saapua kokoelmaan. Kirjojen saatavuustiedot näkyvät kuitenkin kokoelmaluettelossa tällöinkin. Esim. kyseisen kirjan saatavuus- ja nidetiedot eivät näy vielä kokoelmatietokannassa, koska kirjaa ei - vielä - ole yhtään nidettä pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston kokoelmassa. Mutta tulossa siis on useitakin lainattavia kappaleita.
Kirjastosta! Käy lähikirjastossasi ja kysy henkilökunnalta, niin varmaankin löydät myös lainattavaa aineistoa, jotka kertovat suomalaisista kirjailijoista. Lisäksi henkilökunta opastaa sinut käsikirjaston äärelle; niitä kirjoja et voi lainata, mutta kopioita voi ottaa yhden markan kappalehintaan, tosin Helsingin pääkirjastossa kopiot ovat vieläkin edullisempia. Käsikirjastojen kokoelmissa on usein hakuteoksia kirjailijoista. Www-sivuilta löydät tietoa suomalaisista kirjailijoista ainakin seuraavista ositteista: http://www.akateeminen.com/kirjat/palkinno.htm (kotimaiset kirjallisuuspalkinnot ja niiden saajat), http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/finland.html (finlandia-palkinnosta), http://booknet.cultnet.fi/valuut/index.htm (...
Kirjastot-fi sivuston kautta http://www.kirjastot.fi/ (kirjastoala) löydät mm. kirjastolain- ja asetuksen, opetusministeriön sivuston kirjastotoimesta sekä kirjastopoliittisen ohjelman. Lisäksi kirjastonkäytön tilastoja voi katsella Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi/ .
Tässä muutamia esimerkkejä teoksista, joita kannattaisi katsoa:
- Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio, 2001
- Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio, 2000
-Sivistyksen paikka - kirjoituksia kirjaston tilasta / toim. Vesa Niinikangas ja Inkeri Näätsaari, 2000
- Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (...
