Hei!
Valitettavasti kyseistä, mahdollisesti Jalmari Saulin runoa, ei löytynyt tässä kirjastossa saatavana olevista kirjoista, lehdistä, netin kautta tai henkilökunnan runojen tuntemuksella. 1930-luvun lastenlehtiä ei ollut käytettävissä, mutta kaikki saatavana olevat tiedonlähteet on käyty läpi.
Vastauksia kysymyksiisi löytyy mm. Otavan suuresta maailmanhistoriasta, osasta 8, joka käsittelee sydänkeskiajan historiaa, samoin osasta 9, joka käsittelee myöhäiskeskaikaa.
Lisää sodan ja taistelujen historiasta löytyy mm. seuraavista teoksista: The medieval world at war (2009), Eurooppa.Kaksituhatta sotaisaa vuotta (1995), Sodan historia (kirj. Janne Malkki et al.)(2008), Sota: sodan historia muinaisesta Egyptistä Irakiin (2010), ja Maailman suurimmat taistelut (2006).
Urbaanin sanakirjan mukaan kansankynttilä oli alkujaan negatiivissävyinen ja pilkallinen nimitys lähinnä maaseudun kansakoulun opettajista. Nimitys on tänä päivänä ehkä enemmän leikkimielinen, mutta sanakirjan mukaan opettajat kokevat nimityksen edelleen hieman halventavana. Wikisanakirjan mukaan kansankynttilän alkuperä tulee osista kansa ja kynttilä ; kansakoulunopettaja toi valoa kansan keskelle.
Artosta saat lisätietoja Helsingin yliopiston kirjaston sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm - täältä löydät luettelon Artoon indeksoitavista lehdistä ja tiedontuottajista.
ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. Aineistoa on kattavimmin 1990-luvun alusta, mutta myös vanhempaa artikkeliaineistoa koskevia viitteitä on runsaasti. ARTOon rekisteröidään artikkelit kattavasti n. 1000 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä (ns. vastuulehdet). Tiedot tallennetaan kuukauden sisällä lehden ao. numeron ilmestymisestä. Lisäksi ARTOon tallennetaan kuhunkin aihealueeseen liittyviä artikkeliviitteitä lukemattomista muista lehdistä ja kokoomateoksista. Artikkelitietueet ovat kaikilta tiedon alueilta ja...
Voit katsoa elokuvia esim. sivuista:
Yle: http://areena.yle.fi/tv/sarjat-ja-elokuvat/elokuvat
Nelonen: http://www.ruutu.fi/leffat
Esim.Netflix tarjoaa ilmainen tutustumiskuukaden, mutta sitten katsominen muuttuu maksulliseksi. Kannattaa huolellisesti tutusta käyttöehtoihin ja miten palvelua pystyy lopettamaan ilmaisen kuukauden jälkeen jos et aio tulevaisuudessa ostaa sitä.
https://www.netflix.com/?locale=fi-FI
Netistä löytyy myös ilmaisia elokuvia eri sivustoista. Nämä ovat usein lain vastaisia sivustoja eikä niitä saisi käyttää.
Tämä sivun kerää erilaiset ilmaiset elokuva-linkit netistä yhteen sivuun. http://moviesfoundonline.net/info/ . Myös tässäkin tapauksessa kannattaa ottaa selvää onko elokuvan katsominen laillista tai ei ennen kuin...
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa, ISBN 951-1-08948-X, on tietoa Iina-nimestä. Sen todetaan olevan useilla seuduilla toisinnos nimestä Iines. Toisaalta sitä pidetään lyhentymänä mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä, kuten Vilhelmiina.
Arto Paasilinnan elämästä voit lukea esimerkiksi kirjasta Paasilinnat -sukukirja-lukukirja, joka löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta. Tietoa Arto Paasilinnasta löytyy myös internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911. Arto Paasilinnasta on kirjoitettu tietenkin myös lukuisia lehtiartikkeleita. Niitä voi hakea Aleksi-tietokannasta, johon pääset kirjastojen asiakastyöasemilta.
Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti ja vielä voi rajata Tampereen kirjastot ruksaamalla sen.
Kirjasta "Suomi soi 4: Suuri suomalainen listakirja" löytyy singlelistat, jotka on julkaistu v. 1959 n. 1-3 kuukauden välein. Vuodelta 1959 on 8 erilaista listaa, joissa on sekä ulkomaisia että kotimaisia iskelmiä.
Vuoden 1960 "Mitä missä milloin" -kirjassa on artikkeli kauden 1958-1959 suosituimmista iskelmistä ja lista 17:stä suosituimmasta kotimaisesta äänilevystä (siis LP:stä).
Taskukirjasto poistui käytöstä tammikuun alussa. "Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa käytät puhelimella kätevästi uuden Helmet-verkkokirjaston selainversiota." Linkki Helmet uutisiin
Pahoittelemme siirtymästä aiheutuvaa vaivaa!
Nimi Elmeri on lisätty almanakkaan vasta vuonna 2000 nimen Elmer pidentymänä. Elmer nimi puolestaan on Elmarin rinnakkaismuoto. Elmar on lyhentymä joko saksalaisesta tai englantilaisesta nimestä. Tiedot näistä alkuperävaihtoehdoista ja niiden merkityksistä löytyvät Pertti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja (2001). Kirjaan on aakkostettu naisten ja miesten nimet erikseen ja Elmer löytyy sivulta 299. Kirjan voi lainata Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta tai sivukirjastoista.
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=09a9…
Rahasta saa myös tietoa seuraavilta www-sivuilta:
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
http://www.kolikot.com/uutiset/12
http://www.rahapajamoneta.fi/fi/erikoisrahat_2007
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Erilaiset ravintosuositukset, elintarvikkeiden ja lisäaineiden käyttösuositukset on paras varmistaa asiantuntijalta. Vastausperiaatteissamme mainitaan myös, että ammattitaitomme ei riitä lääketieteellisten ohjeiden antamiseen.
Ruokaviraston verkkosivuilta löytyvät erilaisten makeutusaineiden perustiedot ja hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti. Tavalliset Hermesetas-makeutusainerakeet ovat pääosin sakariinia. Viraston mukaan sakariinin osalta hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti on 5 mg/kg/vrk.
Hermesetas-tuotteita on tosin erilaisia, joissakin on sakariinin lisäksi myös aspartaamia ja syklamaattia.
https://www.ruokavirasto.fi/haku/?query=makeutusaineet&page=1
https://www.ruokavirasto.fi/...
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan Karoliina-nimestä näin:
Suomen almanakassa vuodesta 1739. Alunperin latinan kielestä tarkoittaen Carolukselle kuuluva. Karoliina tai Karolina on Caroluksen ja sisarnimen Carolan laajentuma. Nimen lyhentymä on mm Liina.
Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja kaunokirjallisuuden myynnistä.
Yhteystiedot löytyvät molempien nettisivuilta:
http://www.kustantajat.fi/
http://www.kirjakauppaliitto.fi/
Mariska (oikealta nimeltään Anna Maria Rahikainen) on laulaja, sanoittaja ja säveltäjä, jonka tuotanto on laaja.
Tiedon hänen tekemistään sanoituksista sekä myös sävellyksistä löytdät fono.fi -äänitetietokannasta: http://www.fono.fi/
Kirjoita tekijäksi Mariska ja valitse tekijän rooliks san. tai tekstin tekijä
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
OverDrive on käytössä enää Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kirjastoissa ja näissäkin vain 18.11.2025 asti. E-kirjaston haku- ja rajausominaisuukset ovat työn alla, joten toivottavasti E-kirjastoa on tulevaisuudessa nykyistä mukavampi käyttää. Myös englanninkielinen kokoelma kasvaa jatkuvasti ja uutta aineistoa tulee jatkossa kokoelmiin kahden viikon välein.Vinkkejä ja ohjeita kirjojen hakuun ja selailuun E-kirjastossa löytyy tältä sivulta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-sovelluksen-kayttoohje#4.1%20Kirjat.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä eli YKL löytyy verkosta osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/index . Sivun vasemmassa reunassa näytetään kaikki järjestelmän pääluokat, kun valitsee kohdan "hierarkia". Alaluokat saa halutessaan näkyviin klikkaamalla pääluokkaa.
Näsijärvi avasi Tammerkosken, uuden laskuväylän Pyhäjärveen noin 7 500 vuotta sitten.
- Siinä on koski. Käyttäkää sen voima hyväksenne! kuuluu kuningas Kustaa III sanoneen vieraillessaan Tampereella vuonna 1775.
Vielä 1800-luvulla koski virtasi vapaana, mutta 1900-luvun alussa se valjastettiin tuottamaan vesivoimaa. "Koskesta tuli virta", toteaa Risto Timonen Tapio Heikkilän kanssa toteuttamassaan kirjassa Suomalainen kansallismaisema.
1800-luvulla otetuista valokuvista, joita on nähtävissä esimerkiksi Tampereen museoiden Siiri-tietopalvelun kuva-arkistossa (http://siiri.tampere.fi/public.do), voi vielä tavoittaa aavistuksen kosken alkuperäisestä voimasta, mikäli nykyisen voimalaitoksella suljetun Tammerkosken uskominen koskeksi vaatii...
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
