Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi netistä.Asiaa voisi koittaa selvitellä esim. Helsingin seudun puhelinluettelon 1984 avulla. Linkki Finna hakuun.Myös Espoon kaupunginmuseosta tai Ravintolamuseosta voisi löytyä asiantuntevaa apua.
Ehdotan Alpo Noposen runoa Vuosileikki (12 lapsen vuorolausunnoksi), julkaistu Valistuksen lukukirjassa v. 1906. Runo on pitkä, tyyliltään tällainen: Kesäkuu, suvetar nuori, hymysuu! Mi sävelten helke ja värien loiste on kedolla, ilmassa, aalloilla! ... Vuosileikki löytyy ainakin antologioista Runo on vapaa (Otava 1996) ja Pieni aarreaitta III (WSOY 1993).
Hei!
Kysymyksesi kohdistuu tähtitieteen erityisalaan, taivaanmekaniikkaan. Planeettojen radat ovat lähes ympyrän muotoisia, koska auringon massa ja vetovoima on hyvin hallitseva. Ellipsin muotoa kiertorataan aiheuttavat muiden taivaankappaleiden aiheuttamat häiriöt auringon ja yksittäisen planeetan välisessä vetovoimakentässä.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suosittelee mm. seuraavia julkaisuja asiaan tutustumiseksi:
Taivaanmekaniikan nykypäivää. Tähdet ja avaruus -lehti 1980, nro 3, s. 82-84
Planeettojen liike. Tähdet ja avaruus -lehti 1987, nro 4, s. 132-135
Tähtitieteen perusteet / toimittaneet Hannu Karttunen ... [et al.]. - 5. laitos. - Ursa, 2010, s. 17, 175-201
Kolmen kappaleen (vetovoiman) ongelmaa käsittelee Mauri Valtosen...
Nämä saattavat olla kyseessä:
Ranskalainen TV-sarja "Tiedettä, ei taikuutta" (C'est pas sorcier). Ohjelmassa ollaan välillä laboratoriossa, ja siellä olevien TV-monitorien kautta siirrytään tutustumaan eri aiheisiin. Ohjelmassa esiintyi kolmihenkinen tekijäryhmä. Löydät sarjasta jaksoja helposti Youtubesta sen ranskalaisella nimellä.
PC-peli on ehkä nimeltään "Putt-Putt". Sarjan kuvaus Wikipediassa vastaa aika hyvin kertomaasi. Esimerkin siitäkin löydät Youtubesta.
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella.
Kirjastossamme ei ole kattavaa perinnetiedon arkistoa, mutta sellainen löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta. Seuraavan linkin avaamien yhteystietojen ja tietopalvelulomakkeen avulla voisitte kysyä asiaa sieltä.
https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/
Pirkko talvion kirjassa "Äidin kyydissä etelään" ( 1981 ) on heidän pakettiautollaan hyvin tärkeä osa. 5-henkinen perhe matkustaa
halki Euroopan muistaakseni Portugaliin. Aivan fantasiapuolelle menee Kerttu Juvan "Seikkaileva leikkimökki", missä lapset tekevät itselleen liikkuvan kodin vanhasta linja-autosta. He lähtevät matkaan halki Suomen metsästämään kadoksissa olevaa isää. Ratkiriemukas kirja.
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama "Pikku syntinen" löytyy seuraavista nuoteista:
Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan, osa 18 (nuotinnos harmonikalle, sointumerkit, sanat, alkusanat: "Mä kerran kadulla kaupungin")
Ohjelmistoa kaksiriviselle harmonikalle / koonnut Raimo Urpilainen (melodia, sointumerkit)
Rientolan kaksirivisten soitteita / koonnut Toivo Sundqvist (melodia, sointumerkit)
Valssin "Lumottu puutarha" on säveltänyt Vale Tynys (eli Valto Tynnilä) ja sanoittanut Veikko Virmajoki (eli Arvo Kalliola). Se alkaa: "Siell' on ruusut kuin yö". Nuotti löytyy nuottivihosta Viimeisiä levysäveleitä y.m. 16 (melodia, sanat).
Eino Sipposen säveltämän ja Leevi Lahtisen sanoittaman valssin "Muisteloissa" nuotti sisältyy nuottivihkoon...
HelMet-kirjastoalueen kirjastoautojen aikautaulut löydät HelMet-sivuilta www.helmet.fi. Alhaalla, keskellä keltaista aluetta on otsikko Kirjastojen aukioloajat. Kaupunginkirjaston nimeä napsauttamalla saat näkyviin kirjastojen aukioloajat. Kirjastoautojen pysäkkiaikataulu on alimmaisena listassa.
Jos etsit muiden kuntien kirjastoautojen aikatauluja, niin mene sivustolle www.kirjastot.fi ja siitä edelleen Kaikki kunnankirjastot - hae kirjastoa. Hakutoiminnolla voit näppärästi hakea pelkästään kirjastoautoja.
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Mitri Pakkasesta kirjailijana ei juuri tietoa löydy. Hänestä ei ole tietoja suomalaisia kirjailijoita esittelevissä teoksissa. Hänestä ei ole mainitaan myöskään Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k
Aleksi artikkeliviitetietokannan mukaan löytyy seuraava lehtiartikkeli: Kotiliesi, Numero 1996: 4, Sivu(t) 24-25, 27 Artikkelin nimeke Futis - Haastateltavana nuortenkirjoja jalkapallon maailmasta kirjoittava Mitri Pakkanen. Kyseinen lehti kuuluu Helsingin Pasilan kirjaston kokoelmiin.
Mitri Pakkasesta löytyy tietoa jo vanhalta nettisivulta http://www.allianssivantaa.com/mitri_1.html Hän on toiminut toimittajana, jalkapallovalmentajana sekä televisiokommentaattorina.
Mitri Pakkanen on...
Katkelma on runosta, joka sisältyy Eeva Kilven teokseen Kuolinsiivous (2012, s. 42). Runo alkaa riveillä "Niin meiltä ei voida/ enää mitään pois ottaa.. (---)".
Kyseessä on Usko Kempin säveltämä ja sanoittama marssilaulu ”Taas marssilla pojat on”. Laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi kokoelmista ”Tulipunaruusut”(Warner/Chappell Music Finland, 1999) ja ”Sotaveteraanien perinnelaulut” (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Se on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta nuo kaksi ovat tuoreimmasta päästä.
Laulettuna ”Taas marssilla pojat on” löytyy ainakin kokoelmalevyiltä ”Sama kaiku on askelten” (Suomen sotaveteraaniliitto, 2004) ja ”Viimeinen asemiesilta” (Poptori, 2006) sekä Laulupartio Ruotukaverien esittämänä levyltä ”Korsusta korsuun” (Usko Kemppi Seura, 2004).
Muurahaisten torjunnasta löytyy tietoa esim. Puutarhamaailman sivuilla, http://www.yhteishyva.fi/puutarhamaailma/tietotori/ravinteet_ja_kasvins… . Muurahaiset kannattanee yrittää häätää, varsinkin jos niistä on haittaa, ja onhan niistä, jos ne purevat. Torjuntaan voi yrittää käyttää "luonnontuotteita", kanelia, etikkaa tai suolaa, jota ripotellaan muurahaisten reiteille. Tällä tavalla voisi yrittää rajata muurhaiset "vaarattomalle alueelle". Muurahaisten pesän voi yrittää siirtää pois pihapiiristä, pesän tuhoaminen ilman myrkkyjä onnistuu kaatamalla kiehuvaa vettä pesään.
Lisää muurahaisista ja niiden torjunnasta:
http://www.uku.fi/~holopain/stt/sttkok.htm
http://www.yle.fi/puutarhaunelmia/index.php/kysy/131/
Ekbom, P. & Myllymäki, A...
Voisiko kyseessä olla Leena Laulajaisen vompatti Volmarista ja kenguru Loikkeliinista kertova satukirja? Loikkeliinin matka lumen maahan ilmestyi 1986 ja jatko-osa Loikkeliinin lokikirja 1987. 1990-luvulla Leena Laulajainen kirjoitti vielä jatkoa näille teoksille (Vompattisatuja 1999).
Helsingin kaupunginkirjastossa työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
Muiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kesätyö mahdollisuuksista saat tietoa soittamalla tai käymällä paikan päällä kyseisissä kirjastoissa.
"Salminen, Hellevi eli oikeasti Salminen-Matihalti, Hellevi on syntynyt 19.2.1941 ammatiltaan vapaa kirjailija. Esikoisromaaninsa Baby hän kirjoitti parikymmenvuotiaana. Hellevi Salmisen tuotannon ansiokkain osa on nuortenkirjallisuutta." Manninen, Kerttu: Salminen, Hellevi. Teoksessa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa.- Kirjastopalvelu 1995, ss. 214-215.
Salminen saavutti Topelius-palkinnon 1997 teoksella Pikku sammakkoprinssi. Otava 1996.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/topeliuspalkitut.shtml
Seuraavat artikkelit ovat poimitoja Aleksi-lehtietokannasta: Kauhava on kasvattanut poikkeuksellisen monta kirjailijaa Mäki-Mantila, Aino Ilkka 2002-01-20. Ei vain tästä maailmasta Tarvainen, Hanna Onnimanni 2001,...
Ruotsissa Energimyndigheten vastaa energiasta.
Ruotsin energialähteistä löytyy hienoa tietoa tästä näin:
http://www.energia.fi/page.asp?Section=3232&Item=16208
http://www.scb.se/templates/pressinfo____159091.asp
Suomalainen fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen (Otava, 1981) kertoo:
Nahkapäätös on oikeudenkäyntitermi. Nahkapäätös tulee, kun kanne tai syyte hylätään. Jutun häviäjä vetää nahkat. Kirjassa viitataan Helsingin Sanomien uutiseen 31.7.1970. Uutisessa kerrottiin, että Kainuun keskussairaalan nurmikkoa koskevassa asiassa kunnat toivoisivat, kunnat toivoisivat, urakoitsija "vetäisi nahkat oikeuskäsittelyssä".
