Laulun nimi on Tuohinen sormus, sen on säveltänyt Matti Jurva ja sanoittanut Tatu Pekkarinen. Se löytyy Tauno Palon esittämänä esim. levyltä Palo, Tauno, Tunteiden Palo 40 rakastetuinta laulua. EMI 2002 Palo, Tauno, Unohtumattomat 1992. Sanat ovat Suuressa Toivelaulukirjassa, osassa 6 s.175.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempi vastaus Tove Janssonin myydyimmistä ja käännetyimmistä kirjoista on vuodelta 2011. Tässä vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-kutakin-tove-janssonin
"Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja...
Hei,
Netissä on paljon maailman karttoja, tässä muutama linkkivihje:
http://www.mapquest.com/ - täältä löytyy linkki World Atlas
http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/world_maps.html
ja lisää Makupalojen sivuilla http://www.makupalat.fi/maantiet.htm#kartat
Mikäli tarkoitit karttakirjoja, niitä löydät lähimmästä kirjastostasi
Sinun kannattaa ensin ottaa selville iranilaisia kirjailijoita esim. hakuteoksesta ENCYCLOPEDIA OF WORLD LITERATURE IN THE 20TH CENTURY, osa 2, hakusana Iranian literature. Tämä kirja löytyy mm. Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastosta. Sen jälkeen voit ryhtyä etsimään kirjailijoita kirjastojen kokoelmista, esim. pääkaupunkiseudun Plussasta. Voit myös tutustua Otavan vuonna 1998 julkaisemaan, Heikki Palvan ja Irmeli Perhon toimittamaan kirjaan ISLAMILAINEN KULTTUURI, jota on yleisissä kirjastoissa runsaasti. Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta voit tehdä haun hakusanoilla kirjallisuudenhistoria Iran, jolloin saat joitakin persiankielisiä julkaisuja, mutta sitten voit ryhtyä ottamaan selvää olisiko jotakin käännetty englanniksi - esim....
Terveyskirjasto antaa seuraavat tiedot:
gramnegatiivinen bakteeri
gramvärjäyksellä vaaleanpunaiseksi värjäytyvä bakteeri, jonka soluseinässä on mm. lipopolysakkaridia sisältävä ulkokalvo
grampositiivinen bakteeri
gramvärjäyksellä violetiksi värjäytyvä bakteeri, jonka soluseinässä ei ole varsinaista ulkokalvoa
Terveyskirjasto
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti
Peruskoulun 9. luokalla opetetaan historiaa. Historiaa opetetaan vuosiluokilla 4-9.
Lähde ja lisätietoja
Perusopetuksen opetussuunnitelma, historia: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkako…
Hei!Valitettavasti emme löytäneet tähän vastausta. Tuntuu, että Varusmies-niminen radio-ohjelma on kadonnut täysin historian hämärään. Ylen Arkisto tai Ritva-tietokanta eivät kumpikaan ole arkistoineet siitä yhtikäs mitään eikä muukaan laaja haku tuottanut mitään todisteita ohjelman olemassaolosta. Jopa yritykset etsiä vastaavan nimisiä ohjelmia ei tuottanut mitään tuloksia. Asiaa voisi mahdollisesti vielä tiedustella Yleltä.Pahoittelemme suuresti!
Voi tietysti ajatella, että on jollakin tavalla helpompaa hoitaa esimerkiksi kania, marsua tai hamsteria kuin vaikkapa kasvattaa johonkin suureen ja voimakkaaseen rotuun kuuluvaa koiraa. Helppoa lemmikkiä ei kuitenkaan oikeastaan ole eikä voikaan olla. Kun otat lemmikkieläimen, sinun pitää ensinnäkin sitoutua siihen, että pidät huolta siitä koko sen elinajan. Olipa kyseessä mikä tahansa eläin, sinun on myös huolehdittava sen hyvinvoinnista kaiken aikaa. Sinun on varmistettava, että sillä on aina riittävästi ruokaa ja juomaa, siisti, puhdas asuinpaikka, tarpeeksi lajityypillisiä toimintamahdollisuuksia ja virikkeitä, sopivasti seuraa jne.
Jos siis pääkriteeri lemmikkiä valitessa on helppous, ei varmaankaan kannata ottaa lemmikkiä...
Nyylä tarkoittaa kuhmua tai syylää. Sana on todennäköisesti tullut suomen kieleen ruotsin murteellisesta sanasta 'kuhmu, nystyrä'.
http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=nyyl%C3%A4&vks_id=VKS_b57d63bbfbf9512f1bbb8d314c7a80f6
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirjas (SKS, 1995)
Etsin aiheesta suomenkielistä kirjallisuutta seuraavista yhteistietokannoista: Linda (Suomen korkeakoulukirjastot), Manda (Suomen yleiset kirjastot) ja Fennica (Suomen kansallisbibliografia).
Lindasta löytyivät teokset:
Flacelière, Robert:
Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa : miten Ateenan suuruuden aikana elettiin.
Porvoo : WSOY, 1972
Lilja, Saara:
Antiikkia ja myyttejä.
Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1999.
Englanniksi Lindasta löytyisi enemmänkin:
esim.
Dalby, Andrew:
Siren feasts : a history of food and gastronomy in Greece.
London : Routledge, 1995.
Garnsey, Peter:
Food and society in classical antiquity.
Cambridge : Cambridge University Press, 1999.
Mandasta löytyivät:
Berriedale-Johnson, Michelle:
Historian herkkuja : British...
Eniten voittoja on Irlannilla (7). Huonoimmin menestyneestä ei löytynyt tietoa.
Alla linkki Wikipedia-artikkeliin Eurovision laulukilpailun voittajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Eurovision_laulukilpailun_voittajista
Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx.
Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.
Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/.
Ainakin Koululainen- ja Systeri-lehdissä on kirjekaveripalstat. Lehdet löytyvät esimerkiksi kirjastoista. Kummankin lehden nettisivujen kautta pääset myös etsimään kirjekaveria itsellesi:
http://koululainen.fi/kerhot/koti-ja-vapaa-aika/harrastukset/kirjekaveri
http://systeri.fi/category/postia-lehteen/postilaatikko/
Anna-Leena härkösestä löytyy tietoja ainakin osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/ . Lisäksi hänestä voi lukea Pekka Tarkan kirjoittamasta kirjasta Suomalaisia nykykirjalijoita. Kirja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Anna-Leena Härkösestä on kirjoitettu paljon lehdissä. Tässä muutamia viitteitä: Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25.
Suomeksi ei Stinestä juurikaan tietoa löydy, mutta monipuoliset, englanninkieliset sivut ovat osoitteessa
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Kiiruna on saameksi gīrun ja ruotsiksi kiruna. Etymologisen sanakirjan mukaan sana on lainaantunut suomeen saamen kielestä, mutta ruotsin osalta en löytänyt vastausta.
Lähde
Etymologinen sanakirja: kiiruna https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_b0627304ba0f44b4e…
Kevään ylioppilasjuhlat järjestetään perinteisesti kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Helsingin sanomien numero 1.6.1974 kertoo, että vuonna 1974 lakit saatiin kuitenkin jo edellisenä päivänä, perjantaina 31.5.
Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Turnip kertoo, että ”turnip greens” viittaa nauriin (engl. ”turnip”) lehtiin. Ilmaukselle ”collard greens” löytyy taas selitys osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Collard_greens. Sillä taas viitataan Brassica oleracean eli kaalin lajikkeisiin.
