Falunissa näyttää olleen kylmä talvi 2010-2011. http://www.wunderground.com/ :n mukaan viime talvena joulukuun, tammikuun ja helmikuun puolivälin tienoilla käytiin reilussa 20 asteessa pakkasasteessa, ja helmikuussa noin 25 asteen pakkasia saatiin viisi päivää, alin lukema näyttää olleen 28 miinusastetta. Pakkaskelejä kesti aina maaliskuun loppuun, tosin lauhempina lukemina.
Talvisodan pakkaslukemista kertoo Uusi Suomi -lehden artikkeli 15.12.2009:
"Talvisodan kylmimpiin päiviin niin Helsingissä kuin Kuusamossakin kuuluivat 17. ja 18. tammikuuta. Helsingissä oli 17. päivänä koko sotatalven kylmin päivä: alimmillaan -32,9 ja ylimmilläänkin hyytävät -26,5 celsiusastetta.
Seuraavana päivänä pohjoiseen sijoitetut sotilaat hytisivät...
Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua:
Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989
Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939
Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941
Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945
Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo:
Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002
Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa:
Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta...
Joensuun seutukirjaston aineistorekisterissä Jokusessa on kirjan teostiedoissa lueteltu fiktiiviset henkilöt, jotka kirjassa esiintyvät ja linkistä pääsee myös kirjan kuvaukseen.
Katso: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040 ja hae hakusanoilla: tekijä: Isokallio ja teoksen nimi: Maailmanparantaja.
Kuvaus:
Kalle Isokallion satiiri on saanut uuden purukaluston. Politiikan koomisia kiemuroita runtelee nyt myös koiranpentu Taimi, ja se tekee selvää jälkeä niin kunnallisella kuin Eu:nkin tasolla. Tulos on entistä terävämpi, kekseliäs ja hilpeän hersyvä! Teollisuusneuvos Perttu Korhonen toteaa maailman olevan niin kenollaan, ettei se yhden miehen voimin oikene. Mutta Nurmelan kunnan hän voi kyllä panna kuntoon. Ja jos...
Tarkempaa tietoa suomalaisten sukujen vaakunoista kannattaa tiedustella Suomen Heraldisesta Seurasta (http://www.heraldica.fi).
Seuran kotisivuilta löytyy mm. tietoa vaakunaselityksestä ja porvarisvaakunarekisteri, joka sisältää 1300 vaakunapiirrosta selityksineen.
Mikkelin maakunta-arkistossa (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…) säilytetään entisen Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja, joista maakunta-arkisto antaa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä.
Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy Kirjastonhoitajalta palvelusta, ja ohessa on linkki aikaisempaan vastaukseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e0f3a510-486…
Kyseistä kirjaa, eli hänen tyttärensä kirjoittamaa omaelämäkertaa, löytyy myös HelMet-kirjastoista runsaasti. Voit tehdä aineistoon varauksen HelMet-verkkokirjastossa tai lähikirjastossasi paikanpäällä.
Olemme tarkistaneet mm. seuraavista teoksista:
Kalevi Kuitunen: Antikvaarisen kirjallisuuden käsikirja (1999), Kirja Suomessa 500 vuotta (1991), Kirja Suomessa (1988), Suomen kirjallisuus 1939-1943 (1952),
Puukko, Antti: Suomalainen raamattumme (1946) ja Bibliophilos, vuodet 42-43.
Tietoa painoksen kappalemäärästä ei löytynyt.
Kalevi Kuitunen kertoo pyrkineensä selvittämään myös painosmäärät, mutta hänen mukaansa tietoa on usein vaikea löytää, eikä hänenkään kirjassaan kysymästäsi teoksesta ole mainintaa painosmäärästä.
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä WSOY:hyn. WSOY:n yhteystiedot:
WSOY:n pääkonttori
Bulevardi 12–14, PL 222, 00121 Helsinki
Puh. (09) 616 81, Fax (09) 6168 3560
Tietoa sosiaalihuollon välitystilin hoidosta löytyy Kuntaliiton sivulta,
https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2000/asiakkaiden-omien-rahavarojen-kasittelu-sosiaali-ja-terveystoimessa
Valviran sivuilla löytyy teksti: Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus tai kannella saamastaan sosiaalihuollon palvelusta. Ennen muistutuksen tai kantelun tekemistä on suositeltavaa selvittää asiaa sosiaalihuollon palvelua antaneessa toimintayksikössä, jossa voidaan selvittää asiassa mahdollisesti tapahtuneita puutteita tai virheitä. Kantelu tehdään aluehallintovirastoon tai Valviraan. Samalla sivulla on tarkempia ohjeita, https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-valvonta/muistutus_tai_kantelu
Ensiksi tulee siis olla...
Puiden lukumäärästä meillä ei ole tietoa, mutta puulajeja Espalla on kaksitoista. Tämän tieto löyty kirjasta Esplanadin puisto, Dendrologinen seura, 1989.
Kiitos palautteestasi.
Meillä on Espoon yhteiset Omatoimiohjeet, mutta niiden siirtäminen Helmet-sivuille on jäänyt puolitiehen. Hoidan Asian kuntoon pikimmiten.
Ohjeet löytyvät silloin Info-välilehdeltä.
Kirjastossa ohjeita pitäisi olla asiakkaiden saatavilla paperisina.
Lähetimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin kahta satua. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut -sadussa prinsessa Saraste kutoo haltijan hääviittaa omista hiuksistaan.
H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet taas sisar kutoo omista hiuksistaan veljilleen paidat, jotta nämä voivat kumota lumouksen ja palata takaisin miehiksi. Satu löytyy useastakin satukokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Linkki eduskunnan sivustolle kohtaan "Tilastot ja raportit"
Loppuunkäsitellyt asiat vaalikaudella 2007 – 2010. Voitte valita myös vaalikaudet 2003 – 2006 ja 1999 – 2002.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/tixhaku.sh?lyh=vex_r8_07
Hallituksen esityksen (HE), lakialoitteen (LA) ja puhemiesneuvoston ehdotusten (PNE) yhteydessä on päätöstieto siitä, onko laki hyväksytty HE:n, LA:n tai PNE:n mukaisena, muutettuna, kokonaan hylätty tai perustuslain kyseessä ollessa jätetty lepäämään. Lakiehdotus raukeaa, jos sitä ei ole ehditty käsitellä loppuun eduskunnassa ennen vaalikauden päättymistä. Valtioneuvosto tai kansanedustaja voi lisäksi peruuttaa vireillepanemansa asian.
Kysymykseenne "Onko tavatonta, että lakialoitteen käsittely kestää vuosia...
Lehti on Varastokirjastossa Kuopiossa. Voit kaukolainata sen kuluitta. Täytä kaukolainapyyntö netissä osoitteessa:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Muodostelmaluistelusta löytyy teos: Jääskeläinen, Anu: Muodostelmaluistelu: opas ohjaajille ja opettajille. Koreografiaa puolestaan käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa: Harris, Ricky: Choreography & style for ice skaters, Design for performance; from Diaghilev to the Pet Shop Boys, Franklin, Eric: Dance imagery for technique and performance, Kirjoituksia koreografiasta ja Hämäläinen, Soili: Koreografian opetus- ja oppimisprosesseista. Kirjastojen tietokoenilla käytössä olevasta Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi asiasanalla muodostelmaluistelu 3 viitettä ja koreografia-sana taas antoi yli 50 viitettä. Kirjastojen koneilla on käytössä myös Linnea- tietokanta. Sen kautta en saanut uusia teoksia muodostelmaluistelu-sanalla, mutta...
Valitettavasti nettihaulla ei löytynyt tietoa kyseisestä kävelijästä. Ei myöskään artikkelitietokannasta eikä HS:n digiarkistosta.
Mkrofilmattuja Seura-lehtiä on mahdollista päästä lukemaan Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot
sähköposti osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelin numeroon 02941 23196 (ma-pe klo 10-13)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Turun ja Helsingin välinen valtatie (Vt. 1) oli yksi Suomen ensimmäisistä valtatiehankkeista, ja se toteutettiin 1930-1951 välisenä aikana. Turun ja Piikkiön Tammisillan välinen tieosa päällystettiin ensin betonipäällysteellä 1933-1936. Tieosalla tehtiin töitä jälleen 1955, jolloin tieosan betonipäällyste purettiin ja vaihdettiin asfalttipäällysteeksi. Vt 1 oli tuolloin ensimmäinen Turun ulosmenotie, joka sai asfalttipäällysteen. Koko Turku-Helsinki väli päällystettiin asfaltilla vuoteen 1960 mennessä. 2-ajorataiseksi tie on Turun puoleisessa päässä muuttunut ilmeisesti vasta 1970-luvun alussa. Helsingin päässä tien muuttaminen 2-ajorataiseksi moottoritieksi alkoi 1956, jolloin aloitettiin ensimmäinen osuus Munkkiniemestä Espoon Gumböleen...
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne verbiä tärppäyttää, joka on siis selvästikin muodostettu verbistä tärpätä.
Sanakirjoista löytyy esimerkiksi vastaavantyyppinen verbi täsmäyttää ’antaa täsmätä; saattaa täsmäämään’. Sen perusteella voinemme päätellä, että tärppäyttää-verbiä on käytetty merkityksessä ’antaa tärpätä; saattaa tärppäämään’.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Vahvistusta tällaiselle tiedolle ei löydy mistään: Veikko on omakielinen nimi, sillä sana veikko on tunnettu ’veljen’ merkityksessä ympäri Suomea. Sirkku ei viittaa sisaruuteen laisinkaan.
Suuren etunimikirjan (Lempiäinen, 2001) mukaan "Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku)."
Voit etsiä itse teoksia pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi Kirjoita asiasanaksi meripelastus. Kirjaston asiakastyöasemilla voit etsiä myös lehtiartikkeleita Aleksi ja Arto tietokannoista samalla asiasanalla.
