Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
Hei!
Nopeasti tulee mieleeni Antti Tuurin Taivaanraapijat,
mutta on aiheesta toki kirjoitettu muitakin teoksia:
Engelmann, Ruth: Lehtimaja
Luoma, Heikki: Kuparitaivas
Riarbäck, Asser: Karhunrantalaiset (Kanada)
Willman, Samuli: Alaskan lohi
Lännen lokarit
Paluu kotimaahan
Tie länteen
ja tietenkin Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarja (muuttajina ovat ruotsalaiset).
'Elävän kuvan sanasto' kutsuu tekniikkaa jaetun kuvan tekniikaksi.
Määrittely: (multiple image, split image, split screen). "1960-luvulla yleistynyt tapa yhdistää useita kuvaotoksia samaan kuvaan, kuva-alaa jaotellaan eri kokoisilla, usein vaihtelevilla osakuvilla."
Idea on sama vaikka jaetun kuvan tekniikassa käytetyt välineet vaihtuvat.
Lähde: Juntunen, Max
Elävän kuvan sanasto : elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet
Helsinki : Edita, 1997
Nokian kirjastossa voi tehdä seutuvarauksia kaikesta aineistosta, jota kuljetetaan kirjastosta toiseen. Erona on, että seutuvaraus on maksullinen, mutta kaupungin sisäinen ei. Liikuntavälineitä tai muita esineitä ei kuitenkaan valitettavasti lähetetä toiseen kirjastoon, vaan ne on noudettava sen kirjaston kokoelmista, johon ne kuuluvat.
Wilhelm Busch (1832-1908) oli saksalainen pilapiirtäjä, runoilija ja taidemaalari. Max ja Morits on hänen kuuluisin kuvakirjansa (ilm. saksaksi 1865, suomeksi ensimmäisen kerran 1918).
Wilhelm Buschista löytyy tietoa saksaksi useista kirjoista ja internetissä on lukuisia viitteitä.
Suomeksi löysin tietoa seuraavista kirjoista: Spectrum - ja Tiedon värikäs maailma - tietosanakirjoista; Henrikson: Suuri tarukirja (Max ja Moritz -kohdalta), Kaukoranta: Sarjakuvat, Kuivasmäki: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä ja Lappalainen: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Jos haluatte tilata Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ulkopuolelle, voitte kääntyä asiassa oman kirjastonne puoleen. Kaukolainat hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina.
Jos haluatte tilata / varata aineistoa pääkaupunkiseudun sisällä, niin varaaminen onnistuu mistä tahansa kyseisten kaupunginkirjastojen toimipisteestä tai helmikuusta 2003 eteenpäin myös Internetin kautta.
Hildegard Bingeniläinen, joka oli 1100-luvulla elänyt saksalainen benediktiinisisar ja mystikko, aakkostetaan Hildegardin mukaan h-kirjaimen kohdalle. Suomen kansallisbibliogafia Fennican mukaan Bingeniläinen tulee Hildegardin perään: Hildegard, Bingeniläinen.
Pyytämäänne materiaalia ei löydy Kuurojen Liiton kirjastosta, sillä hankimme kokoelmiimme lähinnä suomalaiseen ja kansainvälisiin viittomakieliin sekä muuhun viittomakommunikaatioon liittyvää aineistoa. Otamme hankintaehdotuksenne huomioon, ja mietimme onko se mahdollista toteuttaa tulevaisuudessa. Kysymiänne kuvakorttisarjoja ei näytä löytyvän yleisistä kirjastoista, mutta kirjastoihin voi tehdä hankintaehdotuksia. Opetukseen liittyvää kuvamateriaalia ja opetuspelejä on jonkin verran tarjolla Kehitysvammaliiton kirjastossa ja tuotemyynnissä, osoitteessa www.kehitysvammaliitto.fi. Lisätietoa kuvakommunikaatiosta löytyy sivuilta www.papunet.net.
Kirjaa on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon 5 kappaletta. Pasilaan on tulossa sekä laina- että käsikirjastokappale. Kannattaa seurata teoksen saapumista HelMet-tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää asiakkaalle laskun maksua varten. Se on kuitenkin hidas tapa hoitaa asia.
Suosittelemme korvausmaksun maksamista lähimmässä kirjastossa.
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyy suomeksi julkaistu kirjallisuus https://finna.fi .
Tämän mukaan ensimmäinen käännös on vuodelta 1969 Saatana saapuu Moskovaan, suomentanut Ulla-Liisa Heino.
Vuonna 1990 ilmestyneessä novellihakemistossa on mainittu Bulgakovilta novellikokoelma Kohtalokkaat munat, 1975(ei sisällä novellia Kohtauksia Moskovasta) ja teoksessa Neuvostoproosaa 1, vuodelta 1969 on novelli Tsitsikovin seikkailut (toim. ja suom. Esa Adrian).
Kyseessä lienee Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset -sarja, johon kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistan-lukeneeni-lapsuudessani-80-luvulla?language_content_entity=fi
Kyseessä lienee Jussi Helmisen käsikirjoittama ja Raili Ruston ohjaama Äidin uhmaikä vuodelta 1983.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/01/29/aidin-uhmaika
Voisiko kyseessä olla TV2:ssa vuosina 1998 - 2003 esitetty sarja Huvitutti? Siitä julkaistiin Pikku kakkosen parhaat -sarjassa ainakin kaksi kasettia ja vielä erikseen Huvitutin joulukonsertti.
Huvitutti (IMDB)
Videoita ohjelmasta
Huvitutti kirjastoissa
Hei, Googlen kuvahaku antaa tuloksen Argynnis paphia f. valesina eli Keisarinviitta. Se kuuluu täpläperhosten heimoon.https://inaturalist.laji.fi/taxa/471790-Argynnis-paphia-valesinaKannataa varmistaa laji vielä asia Suomen perhos- ja valokuvausharrastajilta:https://www.suomen-perhoset.fi/ Kirjalähteitä:100 suomalaista perhosta. (Saarinen, Kimmo ym. )Suomen päiväperhoset. Laji- ja kuvausopas. (Murtosaari, Jussi)
Tapani Kansan säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta "Anna mun jäädä sun luo" en löydä julkaistua nuottia. Kappaleen soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/tapani-kansa-anna-mun-jaada-sun-luo-nina-af-enehjelmLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Ainakin Pirkka-Pekka Peteliuksen Kauniita kesäpäiviä -kappaleessa mainitaan kivenkolo: "mut mutsi ja faija ne vaan kivenkolossa etsii Afrikan tähtee". Kappale löytyy ainakin Peteliuksen seuraavilta levyiltä: Hyvännäköinen: 36 lemmenlaulua, Suomi huiput: 20 hittiä ja Parhaat.
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Lisätietoa numismaatikoista löydät muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Kiitos mielenkiinnostasi kirjastoa kohtaan. Kirjastolla on tällä hetkellä hyvin vähän työtä tarjottavana. Ensisijaisesti otamme niitä, joille kirjastojärjestelmän käyttö on tuttua.
Asiasta voi kysellä kuitenkin suoraan eri kirjastoista.
Ystävällisin terveisin
Pirjo Pearlman/Lumon kirjasto
