Ville Pernaan kirjassa Uutisista, hyvää iltaa: Ylen TV-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 (2009) kerrotaan, että uutistenlukijan rooli oli alkuajan uutislähetyksissä suuri. Hän valitsi illan sähkeuutiset uutistoimistojen materiaalin joukosta ja muokkasi tekstin itselleen sopivaan muotoon. Kun kuvallista materiaalia vielä siihen aikaan oli vähän, lukijan rooli korostui.
Ensimmäisiä television uutistenlukijoita oli Kauko Saarentaus. Hän toimi lukijana syksystä 1959 vuoden 1967 lopulle. Hän oli lukijana persoonallinen ja uskalsi vinoilla ja "heittää väliin satiirin suolaa". (s. 28) Saarentaus oli uutistenlukijana vain sivutoimisesti. Päätoimenaan hän työskenteli kansakoulunopettajana.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee uutisankkurin...
Virallisia lyhenteitä kananmunattomalle ruoalle tai kananmunattomille ruokavalioille ei Kielitoimistolla ole. Siksi käytäntö on kirjavaa. Jos päädyt käyttämään yhden tai kahden kirjaimen ratkaisua, asiakkaan olisi varmasti hyvä saada ruokalistalla myös luettelo käyttämistäsi lyhenteistä. Siitä käy ilmi lyhenteiden käytön johdonmukaisuus.
Käyttöyhteys Kielitoimiston mukaan ratkaisee, mikä on mielekästä.
Jos päädyt viittaamaan kananmunattomiin ruokavalioihin, ajattele asiaa sanan lopusta sanan alkuun päin ja pistä mielekkäässä kohdassa konsonantin jälkeen piste. Esimerkiksi "laktoveget. ruokavalio."
Tässä muutama kirja, joista saattaisi olla apua:
Paavo Nurmi : elämä, tulokset ja harjoitusmenetelmät
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327159?lang=fin
Paavo Nurmi : Flying Finn - koko elämä aikaan 60.00
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2311259?lang=fin
Paavo Nurmi, juoksijain kuningas
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1468597?lang=fin
Mies josta tehtiin patsas : Paavo Nurmen ennätykset, maine ja perintö
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2299714?lang=fin
Urheilumuseossa voisi tästä olla tietoa, yhteystiedot https://www.urheilumuseo.fi/yhteystiedot/
Kysyjä ei määrittele ilmaisua "kunnollinen" muutoin kuin viittaamalla yleisesti yhden kustantajan julkaisemiin suomennoksiin, joita ei pidä sellaisina. Avoimeksi siis jää, mitkä ominaisuudet ratkaisevat käännöksen kelpoisuuden. Toisaalta voidaan suoraan todeta, että ensimmäisen kerran vuonna 1582 julkaistusta kokoelmasta Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum ei ole olemassa ns. modernia, kattavaa suomennosta, tuoreinkin on 1960-luvulta.
Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1616 nimellä Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta, mutta pahoin pelkään, ettei tämä olisi kysyjän tarkoittama "kunnollinen" käännös. Ilmeisesti sellainen ei ole myöskään...
Suomen pankin kirjastosta vastattiin, että Suomen pankki ei tällä hetkellä vastaanota ulkomaisia rahoja. Kannattanee kysyä numismaattisista yhdistyksistä.
Sairaalassa syntyneiden tietojen pitäisi löytyä äidin nimellä syntymäsairaalan tai lähimmän keskussairaalan arkistosta. Vuodesta 1987 lähtien kaikista Suomessa syntyneistä lapsista on kerätty tiedot myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntyneiden lasten rekisteriin (syntymärekisteri).Syntymää koskeva tietoja 1980-lukua edeltäviltä vuosikymmeniltä voi joutua etsimään kansallisarkistosta tai maakunta-arkistoista.https://thl.fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/syntynee…
Hei!
Slovakiassa puhutaan siis slovakkia. Asiantuntevan vastauksen kielten nimistä saat nimineuvonnan kysymyslomakkeella. https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvonnan_kysymyslomake
Valitettavasti en löytänyt sanan alkuperää. Nykysuomen sanakirja: uudissanat vuodelta 1980 tuntee jo nikkarin kanadalaisena jääkiekkoilijana, sen sijaan Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja ei nikkaria mainitse. Neuvoisin kääntymään asiassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, osoite on http://www.kotus.fi/etusivu.shtml
Hei,
Kirjasto voi hankkia vain niitä elokuvia, joista on neuvoteltu lainausoikeudet.Tämä käytännössä tallenteita, joista on suomi-julkiaus, muttei välttmättä kaikkia niitäkään. Tästä elokuvasta on vain VHS-julkaisu 80-90-lukujen taitteesta eikä sitä ole saatavissa mistään kirjastosta, ehkei tätä ole ollut edes saatavilla kirjastoille. Jos haluat nähdä elokuvan, voit tietysti esittää toiveen vaikkapa YLElle.
Hiukan tietoa löytyy nettisivulta http://www.raahe.fi/~sya/culture/kirj14.html . Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa jnenonen@raahe.fi. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummeruksen ( http://www.gummerus.fi ) että WSOY:n ( http://www.wsoy.fi ) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja ainakin kirjoista: Kotimaisia nykykertojia, BTJ Kirjastopalvelu, 1997, ISBN 951-692-397-6 s.45-46 ja Tulusto Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria, Weilin+Göös, 1990, ISBN 951-35-4768-X s. 71-74 sekä videolta: Kirjailijan puhetta 6 : Annaleena Härkönen, 1991.
Internetistä kirjailijasta löytyy tietoja osoitteesta: http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990525-174643.html.
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kirjastoissa japanin kielen oppi- ja sanakirjat ovat luokassa 89.95 ja kiinana kielen luokassa 89.943.
Sanonta tulee pitää-verbin merkityksistä. Ks. palstalla aiemmin esitetyn kysymyksen vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-pitaisi-kieliopillisesti-oikein-sanoa?language_content_entity=fi
Olivia on Oliverin sisarnimi. Oliverin on esitetty pohjautuvan latinan sanaan olivarius eli oliivipuu. On myös arveltu, että se voisi olla nimen Olavi keskieurooppalainen muoto. Nimesi merkitys on siis mahdollisesti vain mainitsemasi oliivipuun lehvä.
Lähde
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Icon of the Seas lasketaan maailman suurimmaksi risteilyalukseksi bruttovetoisuutensa perusteella. Se on ilmoituksen mukaan 250 800. Lisäksi on ilmoitettu, että aluksen pituus on 365 metriä ja että se pystyy ottamaan enimmillään 7 600 matkustajaa. Tätä ennen suurimmaksi lasketun matkustaja-aluksen Wonder of the Seasin kohdalla samat luvut ovat 235 687, 362 ja 7 084.
Laivan korkeudesta ei löydy tarkkaa tietoa. Wonder of the Seasin korkeus vesirajan yläpuolella on 72 metriä. Sillä on 18 kantta, kun Icon of the Seasilla niitä on 20.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Icon_of_the_Seas
https://en.wikipedia.org/wiki/Oasis-class_cruise_ship
https://www.royalcaribbeanpresscenter.com/fact-sheet/35/icon-of-the-...
Koko Kymenlaakson alueella sama kirjastokortti käy kaikissa yleisissä kirjastoissa. Iitin kirjaston kortilla voi siis aivan hyvin asioida Kouvolan kaupunginkirjastossa.
Myös kirjastoaineiston kuljetus toimii Kymenlaaksossa. Voit tilata kirjan esim. Kouvolasta Iittiin. Tämä maksaa vain varausmaksun verran (1 e aikuisten aineiston osalta). Lainat voi myös palauttaa maksutta toiseen kirjastoon kuin mistä ne on lainattu. Aineiston kuljetuksessa ovat mukana kaikki muut Kymenlaakson yleiset kirjastot paitsi Virolahden ja Miehikkälän kirjastot.
Suomalaistettu versio BBC:n sadasta kirjasta, jotka tulisi lukea löytyy täältä http://www.kirjojentakana.fi/100-kirjaa-jotka-tulee-lukea-ennen-kuolema…, alkuperäinen ja Ilta-Sanomien 40 lista täältä, http://kirjakko.blogspot.fi/p/100-kirjaa.html .
Klassikon valintaa on myös blogissa Klassikkopaletti, https://klassikkopaletti.wordpress.com/teoksen-valinta/ .
Hyvä vaihtoehto kirjallisuuden valikoimiseen ja siihen tutustumiseen on yleisten kirjastojen tuottama Kirjasampo-palvelu, http://www.kirjasampo.fi .
Sadan kirjan esittely on koottu myös kirjaksi Jarmo Papinniemi: Sata kirjaa. Atena, 2003.
Ensi vuonna, Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi, juhlitaan myös suomalaista kirjallisuutta. Juhlavuoden 101 kirjaa valikoima paljastuu ensi vuonna....
