Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä lainoja ja siitä syystä kirjasto tarkistaa, voiko lainan uusia lainaavasta kirjastosta. Yleensä lainat eivät myöskään näy samassa lainaajan rekisterissä kuin muut lainat, joita pääsee itse uusimaan. Kaukolainan uusintapyynnön voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse. Järvenpään kaukopalvelun yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Hain kirjastojen yhteisestä Finna-tietokannasta hakusanoilla Saksa ja numismatiikka. Pääset selaamaan hakutulosta tästä linkistä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=saksa+numismatiikka&type=AllFie…
Vasemman laidan valikoista voit rajata hakutulosta haluamallasi tavalla. Esimerkiksi rajaus Aiheen aika -> 1900-luku rajaa tuloksen 1900-luvun rahoja käsitteleviin kirjoihin.
Monet käyttökelpoisista kirjoista näyttävät olevan Museoviraston kirjastossa, josta niitä ei saa kotilainaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa olevia kirjoja sen sijaan voi tilata kaukolainaksi kaukopalvelumme kautta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ei voi hankkia uutta kirjastokorttia. Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen verkkokirjastossa osoitteessa Asiakkaan opas | Keski-Finna. Verkkohakemus vaatii vahvan tunnistautumisen esimerkiksi pankkitunnuksilla. Voit noutaa uuden kirjastokorttisi haluamastasi Keski-kirjastojen toimipaikasta (esimerkiksi Luhangan kirjasto, Kotipellontie 1, Luhanka) aikaisintaan hakemuksen täyttämistä seuraavana päivänä. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen myös paikan päällä kirjastossa. Siinä tapauksessa uuden kirjastokortin saa mukaansa heti. Jos sinulla on ollut aiemmin Keski-kirjastojen kirjastokortti, uuden kortin hinta on 4 euroa.
Et valitettavasti voi selvittää lainaustilannettasi kotoa käsin. Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia. Tietosuojan takia myöskään puhelimitse ei voida kertoa mitä aineistoa asiakkaalla on lainassa--pelkkä eräpäivä voidaan kyllä kertoa. Suosittelen, että hankit kirjastosta itsellesi tunnusluvun, ellei sinulla sellaista vielä ole. Sen avulla voit aina kirjastossa pistäytyessäsi katsoa lainaustilanteesi asiakaspäätteeltä, olitpa missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteessä. Saat tunnusluvun, jos henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti...
Koko elämänkaarta kattavaa runoa ei toistaiseksi ole löytynyt. Voisiko kyseessä olla suomalainen kansanlaulu "Jos sinä aiot naimisiin", joka siis kertoo puolison valinnasta. Laulu löytyy Olli Heikkilän Suuresta kansanlaulukirjasta: 500 suomalaista kansanlaulua (Warner 1996) Laulussa on kuusi säkeistöä. Toinen säkeistö alkaa seuraavasti: "Älä ota kaunista heiliä, aina se katselee peiliä." Ja loppuu sanoin "Kaunista et sinä huolia saa, elämäsi onnea kun etsit vaan."
Hei,
Kirja löytyy esim. Karjaan ja Siuntion kirjastoissa.
Karjaan yhteystiedot löydät seuraavan linkin kautta:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/karis
yst.terv.
Heidi Enberg
Www-sivulta http://www.hel.fi/palvelut/kirjastot/arkistot.html löytyy mm. Kansallisarkisto ja sieltä sivu http://www.narc.fi/ohjeet.html , josta löytyy arkistolaki sekä sivun lopusta dokumentti Arkistolaitoksen suositus arkistonmuodostussuunnitelman laadinnan, käytön ja ylläpidon periaatteeksi (http://www.narc.fi/ams ).
Olet varmaan jo ratkaissut ongelman, koska lainasi ovat nyt uudella eräpäivällä.
Helmet kirjastossa kirjojen uusimisen voi tehdä itse viisi kertaa. Kirjaudu sisään Helmet sivulle omiin tietoihin tai Taskukirjasto sovellukseen.
Kirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi ja siihen liitetyn nelinumeroisen tunnusluvun, pin-koodin.
Lainat voi uusia myös kirjastossa. Soittamalla (kysymme kirjastokorttisi numeron) tai tulemalla paikan päälle (mukana on silloin kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.)
Lainoja ei voi uusia, jos:
laina on uusittu jo viisi kertaa. (Silloin täytyy tulla kirjaston tiskille laina mukanaan palauttamaan ja uusimaan se.)
laina on myöhässä neljä viikkoa.
lainassa olevaan aineistoon on varauksia....
En löytänyt muuta lastenkirjaa, jossa päähenkilön nimi on Lippe kuin Villit pajunkissat. Siinä ei kuvauksen mukaan esiinny imuria enkä pysty tarkistamaan asiaa, koska kirja ei ole kirjastossa hyllyssä. Imureita on kirjoissa, esim. Sanna ja pölynimuri -kirjassa, mutta siinä ei tuo muu kuvaus tunnu osuvan. Sägynaluskansa - hetki ennen imuria taas on aika tuore kirja.
Muita imuri-kirjoja Finna.fi:ssä kannattaa selata, ehkä joku niistä on etsimäsi.
Tunnistaisiko joku lukijoistamme kirjan?
Kysymääsi teosta ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi kappale Laurea Otaniemen kampuskirjastossa. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat https://www.laurea.fi/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot-ja-aukioloajat/
Kirjassa Sopulisilppuri:mediakritiikin näkökulmia on Esa Sirkkusen artikkeli Yksi uutinen - monta puntaria s. 61-82. Näistä kirjoista voisi löytyä lisää valittavaksi:Anu Mustonen: Mediapsykologia; Ignacio Ramonet: Median tyrannia. Lisäksi Tiedotustutkimus-lehden numerossa 1993:2, s.46-58 on Veikko Pietilän kirja-arvostelussa esitelty kulttuurilähtöisen uutisutkimuksen lähtökohtia.
Niin & näin-lehden numerossa 2000:4 Erkki Karvosen artikkeli Kaupallisuus journalismietiikan uhkana.
Turun kaupunginkirjaston tietokannassa asiasana "Paimionjoki" tuo 7 viitettä, mutta ne eivät liity kalastukseen. Kannattaa kuitenkin tarkistaa. Asiasanat "kalastus" ja "varsinais-suomi" yhdessä tuovat esiin muun muassa kaksi lehteä: "Kalahaavi" sekä "Tuulisolmu", joihin varmaan on hyvä perehtyä.
Näitä asiasanoja voi käyttää myös yliopistojen yhteistietokanta Lindassa, kansallisbibliografia Fennicassa ja Arto-artikkelitietokannassa, joita kaikkia voi käyttää esim. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa.
Lindasta löytyy hakusanalla Paimionjoki seuraava teos: Katajamäki, Arto: Paimionjoen alajuoksun kalaston ja ravuston inventointi ja kehittäminen / Arto Katajamäki, Eeva Nuotio ; [julk.] Lounais-Suomen kalastusalue [ja] Paimion...
Etsin tällaista luetteloa/matrikkelia useasta eri kirjastotietokannasta sekä internetistä, mutta en löytänyt mitään vuodelta 1940. Ehkäpä sotavuosina sellaista ei ole tehty. Kenties paras paikka etsiä kyseistä henkilöä olisi kyseisen kunnan arkisto.
Kirjastokortin saaminen edellyttää, että hakijalla on osoite Suomessa ja että hän käy paikalla kirjastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa hakiessaan sitä. Jos teillä ei ole osoitetta Suomesa, ei korttia valitettavasti voida antaa ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa, http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…. Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjastossa käyvän Helka-kortin edellytykset näyttävät olevan samat, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/kirjastokortti . Suomalaisia vapaasti luettavia ekirjoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…. Suomenkielistä vapaasti luettavaa ekirjallisuutta löytyy listattuna Project Gutenbergin...
Kaisa Niemestä näyttää löytyvän vain vähän tietoa. Kirjassa
Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) kerrotaan kuitenkin hänen
teoksistaan (tämän kirja olisi löytynyt Oulun kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro asiasanahaulla).
Tietojen vähäisyys johtunee osittain siitä, että Kaisa
Niemi on salanimi, ja osaksi siitä, että viihdekirjailijoista
ei yleensäkään löydy kovin paljon kirjallisuutta.
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin, kuten eivät muutkaan Kirkes-kirjastot. Järvenpään kirjaston sivuilta löytyy tieto, että yhteystiedot voi päivittää verkkokirjastossa tai kirjaston asiakaspalvelussa. Verkkokirjastossa päivitys edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi.
https://www.jarvenpaa.fi/index.tmpl?sivu_id=36;
Tekijanoikeus.fi -sivustolla on kaikille kansalaisille kattavaa tietoa tekijänoikeudesta. Sivulla on kysymyslomake https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
He varmasti osaavat parhaiten vastata kysymykseen.
Vexi Salmen sanoitus Kai Hyttisen säveltämään kappaleeseen "Kurki" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 8 ja "Pienen toivelaulukirjan" osaan 3 (F-Kustannus, Otava, 2017). Laulu alkaa: "Pilvet tummina taivasta sousi".
Franska används som Senegals officiella förvaltningsspråk, men endast ungefär
15% av befolkningen kan läsa och skriva på franska. De tre största
språkgrupperna är senegalo-guinea (wolof, serer, diola) mande (bambara,
och sarakole)och peulh (toucouleur och peul). Wolof använder man i
hela Senegal och över hälften av befolkningen talar detta landets
"lingua franca". Fast man säger det inte direkt får man intrycket
att franska är elitens språk som används i största städerna.
(från World Education Encyclopedia II 1988)
