Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy hakusanoilla käsityö ja historia tai kotiteollisuus ja historia muutama teos joissa mahdollisesti olisi tietoa myös käsityökaluista. Teokset ovat Kaunis käsityö - ohjeita, malleja,historiaa, toim. Aino Nissinen, WSOY, Porvoo, 1929;
Virrankoski, Pentti: Käsitöistä leivän lisää - Suomen ansiokotiteollisuus 1865-1944, Suomen historiallinen seura, Helsinki, 1994; Heino,Ulla: Käsityö ja sen tekijät 1600-luvun Satakunnassa, Suomen historiallinen seura, Hki, 1985;
Heikkinen, Sakari: Suomen teollisuus ja teollinen käsityö 1860-1913, Suomen pankki, Hki, 1986. Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Aiheesta voisi löytyä lisää...
Kyseinen laulu löytyy nimellä ”Meripojan heili” ainakin teoksista ”Merimies merta rakastaa: merimieslauluja ja shantyja” (1983), ”Suuri kansanlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1996), ”Suomalaisia kansanlauluja” (F-kustannus, 2004), ”Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja” (Fazer Music, 1993) ja ”101 kitaralaulua” (9. painos; Musiikki Fazer, 1977). Kaikissa lienee myös nuotit kappaleeseen. Kieliasu saattaa olla hiukan korjailtua alkuperäiseen verrattuna, sillä ainakin ”mä” on korvattu sanalla ”minä”.
Laulun sanat löytyvät myös sähköisessä muodossa Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Meripojan_heili. Koska Jääskeläisen ja Kaupin kuolemasta on kulunut jo yli 70 vuotta, laulu on tekijänoikeuslain suojan...
Vuoden 1947 Helsingin Sanomia ei löydy internetistä. Pääkaupunkiseudulla niitä voi lukea mikrofilmiltä esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Etunimeä ”Esser” ei löydy tutkimistani etunimikirjoista. Se on Suomessa sangen harvinainen etunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sen on saanut nimekseen alle 50 henkilöä, suurin osa ennen 1960-lukua syntyneitä.
Koska varmaa tietoa ei ole, voisi nimeä hiukan spekuloida, mutta tämä on tosiaan vain omaa arveluani. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://surnames.behindthename.com/name/esser kertoo, että “Esser” saksalaisperäinen sukunimi, joka on peräisin sanasta ”asse” (’akseli’). Ei tuntuisi mahdottomalta, että se olisi voinut tulla Suomeenkin tuota kautta.
Toisaalta nimi ”Esser” voisi ehkä olla muunnelma nimestä ”Asser”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta...
Katariina Suuresta löytyy tietoa mm. teoksissa Troyat, Henri, Katariina Suuri; Oldenburg, Zoe, Katariina Suuri; Katariina II Aleksejevna (Suuri), Katariina Suuren muistelmat.
Voit etsiä lisää materiaalia pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohausta Plussasta (http://www.libplussa.fi/) asiasanalla Katariina Suuri, samalla voit tarkistaa aineiston saatavuuden. Tietoa löytyy myös hakuteoksista, esim. Facta tai Otavan suuri ensyklopedia sekä historian yleisteoksista ja hakuteoksista, esim. Neville, Peter, Matkaopas historiaan: Venäjä ja Grimberg, Carl, Kansojen historia, osa 17.
Ismo Alangon kappaleessa Rakkauden tila sanotaan näin: "ilman sua olen autiomaa". Sanat eivät ole aivan muistamasi, mutta voisiko tämä olla oikea? Alla linkki kappaleen sanoihin:
http://lyrics.wikia.com/wiki/Ismo_Alanko:Rakkauden_Tila
Kahta muuta emme onnistuneet selvittämään.
Ville Vilkastuksen tunneseikkailu näyttää kuuluvan Vaara-kirjastojen kokoelmiin. esim. Kontiolahden kirjasto (Hylly: Lapset ja nuoret, 85.22 HOL)
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ville+Vilkastuksen+tunneseikkailu&type=AllFields
Vaski-kirjastoilla on käytössä PressReader-palvelu, jossa on sähköisiä lehtiä monilla eri kielillä. Niitä pääsee lukemaan kirjautumalla sisään oman kirjastokortin numerolla (kirjastokortin viivakoodin alla) ja pin-koodilla.
Olemme myös listanneet verkossa vapaasti luettavissa olevia sähköisiä lehtiä, joista suurin osa on tieteellisiä. Lista löytyy Vaskin sivuilta alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/vapaat_eaineistot#magazines
Kaisa Melartinin ja Anu Södermanin teos Maalauksia ja runoja (1987) kuuluu vain joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu vain Kansalliskirjaston kokoelmiin, mistä teosta ei saa kotilainaan. Tämän lisäksi teos on muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Koska teosta ei saa Kansalliskirjastosta kotilainaan, voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3389257
Pilvet muodostuvat vesihöyryn tiivistyessä ilmassa olevien pienhiukkasten ympärille pilvipisaroiksi tai jääkiteiksi. Tämä tapahtuu, kun saavutetaan niin sanottu kyllästyskosteus, eli kun ilmassa on maksimimäärä kosteutta kuutiometriä kohti. Kosteuden ylijäämä alkaa tällöin tiivistyä nesteeksi. Kyllästyskosteus riippuu ilman lämpötilasta. Mitä kylmempää ilma on, sitä vähemmän vesihöyryä se voi sisältää. Vesihöyryn kohotessa ilman lämpötila laskee, ilma alkaa kyllästyä kosteudesta ja vesihöyry alkaa tiivistyä. Kylmyys siis pikemminkin edistää pilvien muodostumista kuin estää sitä. Esimerkiksi kylminä talvikuukausina sää pyrkii pilvistymään herkemmin kuin lämpimämpinä kuukausina.
Lähteet:
Burroughs, William J. [et al.]. Sää....
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002, joka on sarjan uusin osa, vuoden 1866 kuparisen viiden pennin rahan hinnaksi on mainittu 0,50€. Kolikossa on Aleksanteri II painettuna toiselle puolelle. - Alhainen arvo johtunee siitä, että rahaa on runsaasti liikkeellä. - Asia varmistuu edellisen vuoden luettelosta, jossa hinta on kolme markkaa.
Kirja on hankittu Helmet-kirjastoihin kesäkuun puolivälissä mutta se ei ole vielä lainattavissa. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan tiedot ja ensimmäinen nide näkyy Helmet-aineistohaussa.
Kirjassa Suomalaisen arjen historiaa: savupirttien Suomi (2006) on muutaman sivun mittainen selvitys suomalaisen avioliiton historiasta (s. 199-203). Kirjan mukaan "niin esikristillisessä Suomessa kuin Muinais-Skandinaviassa avioliitto oli morsiamen ja sulhasen sukujen tekemä kauppasopimus." (s. 199) Kirjan saa lainaksi monista kirjastoista.
Perusteellisempiakin selvityksiä löytyy. Suomalainen sosiologi Edvard Westermarck on kirjoittanut avioliiton historiasta teokset The history of human marriage 1-2 (julkaistu alunperin 1891). Kirja on julkaistu suomeksi nimellä Avioliiton historia (1932). Sen voi lainata ainakin Helmet-kirjastojen Kirjavarastosta (www.helmet.fi).
Hei!
Valitettavasti jotkin kirjastokortit eivät toimi PressDisplay-palvelussa ongelmitta, joten saat maksutta uuden kortin, kun seuraavan kerran käyt kirjastossa.
Kankaanpään seutu 21.7.2014 kirjoitti Jämi Fly Inn-tapahtumasta, missä lensi museolentokoneita
Satakunnan kansassa on 9.7.2014 Jämi Fly Inn-tapahtumasta artikkeli.
Lisäksi ilmestyy Feeniks-lehti, joka on ilmailuhistoriallinen neljännesvuosittain ilmestyvä Ilmailumuseoyhdistys ry:n jäsen- ja tiedotuslehti.
Asiasanat musiikkiteatteri, musikaalit ja musiikkinäytelmät ovat kaikki valideja asiasanoja. Haettaessa verkkokirjastosta asiasanalla musiikkiteatteri ja rajataan haku tietokirjoihin hakutulos on niukka eli neljä kappaletta, esimerkkinä Tiia Aarnipuun: Sinivalkoisissa höyhenissä : Suomalainen drag. Musikaalit asiasanalla haettaessa saadaan tietokirjoja seitsemän kappaletta esimerkkinä: The Rocky Horror picture show FAQ. Musiikkinäytelmät asiasanalla hakutulos on myös niukka eli kolme tietoteokseksi luokiteltua kirjaa.
Suosittelen vielä vierailemaan pääkirjastomme musiikkiosastolla, missä voidaan asiantuntijoiden kanssa tutkailla asiaa tarkemmin ja mahdollisesti tilata teoksia myös muista kirjastoista.
Kyllä meillä on kyseinen lehti lainattavissa. Bike-lehdet on meillä Seinäjoen kaupunginkirjastossa Aallon kirjaston lehtivarastossa vuodesta 2000 lähtien.
Lause "elit sinä todella" löytyy Bo Carpelanin runosta Et sinä yhtään ajatellut.Runo löytyy teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (suom. Tuomas Anhava)
