Ei valitettavasti löytynyt tietoa tästä laulusta. Kaarina Helakisa on kirjoittanut laulun Maailma on omena, jossa sanotaan mm. näin:
"Jokaisella on omena ja omena on kuin maailma, pallo kuperanpullea…", mutta tämä tuskin on oikea laulu, kun hedelmäkin on väärä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen ohjelman! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä ohjelmaa?
Jouluksi kotiin -nimisiä lauluja on useita, mutta Tuomas Piirosen joululauluhakemiston perusteella
tässä voisi olla kysymyksessä R. Grainerin säveltämä laulu, joka alkaa: Kodin juhlaan suureen. Suomenkielisiä sanoja ei löydy mistään nuotista tai kirjasta, mutta laulun ovat levyttäneet ainakin Pasi Kaunisto, Sari Haapamäki ja Irmeli Mäkelä.
Frank-monihaun kautta voit hakea nimekehaulla "jouluksi kotiin", ks. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ja lähimmän kirjastosi kautta voit saada äänitteen lainaksi, tosin nyt joulunaikaan jouluaiheiset äänitteet ovat suurelta osin lainassa. Joensuun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kasetti: Tonttujen joulukiireet, johon sisältyy R. Grainerin kappale Pasi Kauniston esittämänä.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi (1992) mukaan Jasmi, Jasmiina, Jasmiini, Jasmin, Jasmina ja Jasmine perustuvat tuoksuvakukkaisen pensaan nimeen. Jasmiinit kuuluvat Tammen suuren puutarhakirjan mukaan öljykasvien heimoon (Jasminum). Jenna taas on muunnos Jennistä, jonka englanninkielinen muoto Jenny on Johannan lempinimi. Heprealaisperäinen Johanna tarkoittaa Jumala on armahtanut minut, Jahve on armollinen tai Jumalan lahja. Lisää tietoa löytyy kirjaston etunimiä käsittelevistä kirjoista, jasmiinista kasvitieteen ja puutarhanhoidon kirjoista.
Toki miestenkin kirjoittamia rakkausromaaneja löytyy. Yksi tuotteliaimmista rakkausromaanien kirjoittajista meillä oli Jorma Kurvinen. Hänen rakkausromaaninsa on julkaistu salanimellä Elsa Anttila. Kotimaisista klassikoista voisi mainita esimerkiksi Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta. Myös runoilijana paremmin tunnettu Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkausaiheisia romaaneja.
Tähän Juho Takasen säveltämään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia. Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian Viola-tietokannan mukaan kappaleen arkistokopio on Musiikkiarkistossa Helsingissä. Arkistokopio on valokopio, jossa on valssin melodia ja sointumerkit, sanat ovat erillisellä paperilla. Musiikkiarkisto ei lainaa aineistojaan arkiston ulkopuolelle, mutta tiedusteluihin vastataan puhelimitse tai sähköpostilla.
Tässä linkki Finna-hakupalvelun viitteeseen: https://finna.fi/Record/viola.806265
Tietoa Musiikkiarkistosta: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kouta on mm. Kainuussa käytetty muoto yleiskielen verbistä koota.
- Niin kun heinäaijaksi pitäsik kouta, vähä sitä, että ruokoa että pystysih heinäntekkoon. Suomussalmi
- Tuo navetan kehikko pitäsi purkoo ja kouta oekeelle paekalleen. Sotkamo
koota - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kotuksen nimineuvonta kertoi seuraavaa:
Etunimikirjoista ei tosiaan löydy tietoa nimestä Kouta. Nimi onkin uudehko: ennen 2000-lukua syntyneissä on muutamia yksittäisiä Kouta-nimisiä; enemmän nimeä on annettu 2000-luvulla, mutta se on yhä melko harvinainen. Suosio näyttää kuitenkin olevan nousussa. 2000-luvun ensikymmenellä syntyneissä on 9 Koutaa, 2010-luvulla syntyneissä 13 ja...
Hei!
Netistä löytyy useampia kirjallisuussivustoja, joissa on mm. kirja-arvosteluja. Eräs kattavimmista on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat www.makupalat.fi, jossa on alahakemisto Kirjallisuus. Tämän Kirjallisuus-hakemiston alla on mm. Lasten- ja nuortenkirjallisuus -hakemisto, josta löydät eri nettisivustoja.
Etsimästäsi Marita Hauhian kirjasta "Se eka" on kirjoitettu kirja-arvostelu, jonka löysin Aleksi-tietokannasta. Arvostelu on julkaistu Virke-nimisessä lehdessä v.1989. Tässä tarkemmat tiedot:
Hauhia, Marita
Se eka
Arvostelijat Rantakari, Leena
Virke 1989 ; 5 ; 39
Voit kysyä tätä numeroa omasta kirjastostasi.
eMagz palvelu toimii vain kirjastoissa.
Siihen ei silloin tarvitse kirjautua sisään, riittää, kun klikkaa kaupunkikohtaista linkkiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Palvelussa voi yhtä lehteä lukea korkeintaan kolme asiakasta.
Kohtalaisen hyvät vastaukset kysymyksiin saanee Sosiaali- ja Terveysministeriön sivustolta, jossa on tilastotietoja soteveteraaneista, niin iän kuin sukupuolenkin mukaan jaoteltuna:
http://www.stm.fi/ikaihmiset/veteraanit/tilastoja?cssType=text
Tarkkaa tietoa Suomessa asuvista ja hengissä olevista Jenna-nimisistä ei ole tarkkaa tietoa saatavilla, mutta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jenna-nimisiä on väestötietojärjestelmässä noin 11 647. Luultavasti heistä suurin osa asuu Suomessa ja on myös vielä hengissä, sillä suurin osa on annettu 1980-luvulta alkaen, ja sitä varhaisempia Jennoja on vain muutamia kymmeniä.
Vanhoja perukirjoja säilytetään useassa eri arkistossa. Perukirjojen haussa maakunta-arkisto on luontevin lähtökohta sukututkijalle, sillä siellä perukirjasta pitäisi ainakin löytyä kortistomerkintä. Muitakin vaihtoehtoja on, esim. kirkon ja veroviranomaisten arkistot.
Kansaneläkelaitoksen arkistosta kerrottiin, että eläkesopimus saattaisi periaatteessa löytyä heiltä, jos sopimus on vaikuttanut kyseisen henkilön kansaneläkkeen suuruuteen tai johonkin muuhun hänen saamaansa etuuteen. Etuuden loputtua asiakirjoja säilytetään vain 6 vuotta. Ylipäätään vain elossa olevien henkilöiden asiakirjoja säilytetään. Poikkeuksen muodostavat otantatapaukset: tiettyinä päivämäärinä syntyneiden asiakirjoja säilytetään aina. Kelassa vanhojen asiakirjojen...
Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin (Eerikinkatu 4) tulee vuonna 1999 131 erilaista sanomalehteä. Ulkomaisia säilytetään kolme kuukautta. Kotimaisten säilytysajat vaihtelevat puolesta vuodesta hamaan ikuisuuteen. Myös säilytysmuodot vaihtelevat: sanomalehtiä on mikrofilmattuina, sidottuina ja irtonumeroina.
Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna vuodesta 1905. Mikrofilmit ja niiden lukulaitteet sijaitsevat Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Mikrofilmikopion hinta on 2 mk. Julinin lehtisalissa Turun Sanomia säilytetään yksi vuosi irtonumeroina (valokopion hinta 1 mk) sekä sidottuina lehtinä 10 vuotta (sidottuja lehtiä ei voi kopioida).
Turun kaupunginkirjastoon tulevat sanoma- ja aikakauslehdet löytyvät...
Englanninkielisistä dekkareista kieleltään helppoja voisivat olla ainakin perinteiset dekkariklassikot kuten Agatha Christien dekkarit, Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -kirjat tai amerikkalaisen Rex Stoutin Nero Wolfe -kirjat.
Meillä on tarjolla myös englanninkielisiä kirjoja myös easy reader -kirjoina. Jos etsit Helmetistä hakusanoilla JÄNNITYSKIRJALLISUUS HELPPOLUKUISET ja rajaat hakutuloksen englanninkielisiin kirjoihin, saat listan jännityskirjoista, joiden kieltä on helpotettu.
Voi kokeilla lukea englanniksi samojen sarjojen kirjoja, joita on lukenut myös suomeksi. Mankellia ja Nesbøta on käännetty myös englanniksi. Silloin lukemista voisi helpottaa se, että tuntee kirjojen henkilöt ja ympäristöt jo valmiiksi.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, mikä on lähikirjastosi, joten on vaikea tietää, onko kuntasi kirjastolla eri toimipisteitä tai yhteistyötä lähikuntien kanssa kirjatoimituksissa (niinkuin esim. pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa). Jos näin on, voi materiaalia kirjastojen välillä toimittaa joko tilaamalla puhelimitse lähikirjastoosi tai varaamalla aineisto sinne.
Jos haluat tilata kirjan, jota ei löydy omasta kunnankirjastostasi, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastoosi, joka sitten tilaa kirjan toisesta kunnasta. Kaukolainapyynnön hinta vaihtelee kunnan mukaan, joten Sinun kannattaa kysyä sitäkin lähikirjastostasi. Voit myös etsiä näitä tietoja kuntasi kirjaston kotisivulta (jos sellainen on tehty),...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa Ilkka Remeksen henkilöstä ja teoksista: Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, BTJ, 2001 sekä Kotimaisia dekkarikirjailijoita 3. BTJ, 2000. Itse Hermes-kirjasta näyttäisi olevan aika vähän arvosteluja. Kirja on nuortenkirja, jonka päähenkilönä on Aaro Korpi -niminen poika.
Voisit yrittää etsiä tietoja Remeksestä hänen kustantajansa WSOY:n sivuilta: http://www.wsoy.fi. Täältä löytyy myös Remeksen itsensä kirjoittama artikkeli teoksestaan: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter. Ilkka Remeksen kotisivut sekä Dekkarinetin ja Wikipedian sivut ovat myös hyviä. Ruumiin kulttuuri -lehdessä...
Runo löytyy Tamara Maunosen kokoamasta Lasten oma rukouskirja -nimisestä pienestä kirjasesta, jonka Alea-kirja on kustantanut vuonna 1982. Saatavuustieto löytyy HelMet -aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Suuren käsityölehden numerossa 3/2007 on ohjeet lapinneuleen tekemiseen. Ohjeessa oleva neule on kuitenkin sinipohjainen. Lisäksi lehdessä on ohjeet myssyn ja damaskien tekemiseen. Olisiko tämä mahdollisesti tarkoittamasi neule? Pääkirjaston lehti on tällä hetkellä lainassa, mutta Ojamolla se näyttää olevan hyllyssä, josta voimme sen tilata halutessasi.
