Valitettavasti en ole onnistunut köytämään kuunnelmaa Laiva Toivosta, mutta Joni Skiftesvik on kirjoittanut Laiva Toivo Oulu-näytelmän, jota on mm. esitetty ensimmäisessä Meri Oulu Festivaali-tapahtumassa Toppilansalmen rannalla heinäkuussa 2001. Esityksen ohjasi Kari Hakala. Näytelmää on aikaisemminkin esitetty Oulun kaupunginteatterilla.
https://naytelmat.fi/p/laiva-toivo-oulu
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/skiftesvik-dramatisoi…
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Palvelun tiedot sivulla https://dvv.fi/osoitepalvelu
Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin...
Kutless-yhtyeellä on yksi kappale kokoelmalla Christian Rock (Strong Tower). Lisäksi ainakin seuraavat nuottijulkaisut ovat saatavilla verkkokaupoissa: Kutless: Strong Tower Kutless: Hearts of the Innocent Leeland: Opposite way .
Kyseessä lienee didgerido (kirjoitetaan myös didgeridoo, didjerido, didgeridu). Soittimen teko-ohjeita löytyy suoraan Internetistä, esim. osoitteesta: Aboriginal bushcrafts -sivustosta http://www.bushcrafts.com.au/, kohdasta how to make a didgeridoo http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making.html
ja
http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making-Fitted_edge_c…
ja Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
Suomen yleisistä kirjastoista Espoon ja Helsingin kirjastojen kokoelmista löytyy seuraava kirja:
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques, mutta kirjaa näkemättä en pysty sanomaan, olisiko siitä hyötyä soittimen rakentamisessa. Jos haluat lainata em. teoksen, lähikirjastosi...
Kysytyistä kappaleista on nuottina julkaistu varmuudella vain yksi: Jukka Kuoppamäen säveltämä ja Katri Helenan esittämä Sydäntango löytyy ainakin kolmesta Katri Helenan nuottikokoelmasta: Tähtenä taivaalla (2003); Parhaat (1993); Anna mulle tähtitaivas (1992). Näitä on saatavissa Eepos-kirjastoista.
Erik Lindströmin säveltämän ja Keijo Markon esittämän Kotikoivun nuotit löytyvät teoksesta Humppa USA, jota on ainakin Rovaniemen ja Tampereen kirjastoissa. https://finna.fi/Record/piki.137886#componentparts
Mutta on olemassa toinenkin Kotikoivu, joka on Vesa Alaren säveltämä ja esittämä. Sitä ei ole julkaistu nuottina.
Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin
Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos Savela, Ari: Viestikyyhkyt--harrastajan käsikirja. 2000.
Internetissä on hyvä sivusto "Viestikyyhky - viestikyyhkyt harrastuksena" http://www.viestikyyhky.fi
Aleksi-artikkelihaku antoi seuraavat viitteet:
Pöntinen, Petri: Luonnon lähetit (Kohtaamiset) Suomen kuvalehti 2001;(85);24;48
Lehtinen, Juha: Mustasukkaisuus tuo kyyhkyn kotiin. Aamulehti 1999-10-25
Hackman, Nina: Kirjekyyhkynen tuo viestin kotiin. Terve elämä 1997;7;30-31
Tiitola, Vappu: Köyhän miehen kilpahevosia: Pirkkalan viestikyyhkyt eivät pelkää lentokoneita, mutta säkkipimeä voi sekoittaa suuntavaiston. Aamulehti 1997-06-24
Puolakka, Reija: Ilmojen halki. Et-lehti 1995;10;104-108
Pentinpuro, Leila: Kun kyyhkyset pimentävät...
Tässä muutamia ehdotuksia:
Alakoski, Susanna: Sikalat
Kirja perustuu Susanna Alakosken omiin lapsuudenkokemuksiin. Tarinan alussa perhe muuttaa Ystadiin vuokrakaksioon. Kaikki näyttäisi olevan hyvin, mutta menneisyyden ongelmat siirtyvät uuteen ympäristöön, eikä yritys sopeutua ruotsalaiseen kulttuuriin helpota tilannetta.
Lisätietoa Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9188#.VugvA1IYGzU
Koskiniemi, Sisko: Kääntöpuolella lapsuus
Teoksen päähenkilö, sosiaalityöntekijä Kaija on työssä keskisuuren kaupungin poliisilaitoksella. Hänen vastuullaan on lastensuojelu. Karuja asioita ratkoessaan Kaija miettii, miksi naiset jäävät väkivaltaisiin suhteisiin ja kenen syynä nuorten häiriökäyttäytyminen lopulta on.
Kytömäki...
Luku alkaa sivulta 7. Kirjaa ei ole nyt paikalla kirjastossa, mutta linkki kirjan sisällysluetteloon löytyy Duodecimin verkkokaupan sivuilta: https://verkkokauppa.duodecim.fi/6504.html .
Kyseinen sitaatti on Sidonie-Gabrielle Coletten teoksesta La naissance du jour (1928), teoksen neljännestä luvusta. Flammarionin kustantamassa vuoden 1984 painoksessa lause on sivulla 44.
La naissance du jour-teosta ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/lanaissancedujou0000cole/page/n5/mode/2up?q=papillon
https://www.ebooksgratuits.com/html/colette_naissance_du_jour.html#_Toc122106577
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aura on johdettu Aurorasta, joka tarkoittaa aamuruskoa. Ilona- ja Vilhelmiina -nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta hakusanoilla etunimet Ilona sekä etunimet Vilhelmiina.
Marius Raichin elämästä ja toiminnasta elokuva-alalla löytyy kuvaus Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv:%…. Siinä mainitaan, että Raichi säilytti Ranskan kansalaisuutensa. Suomen kansalaisuudesta ei löydy mainintoja.
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on Helsingin Sanomat mikrofilmattuna 24.09.1904 lähtien. Mikrofilmejä voi selata pääkirjastossa ja niistä voi ottaa myös kopioita. Olisi tietysti hyvä jos ajankohdan voisi rajata vuoden lisäksi kuukauden tarkkuudella, muuten lehtien selaaminen vie runsaasti aikaa.
Rikostapahtumista voisi löytyä tietoa myös ajankohdan aikakauslehdistä esimerkiksi Avusta (valitettavasti Apu-lehti löytyy varastostamme vasta vuodesta 1992 lähtien). Vanhojen aikakauslehtiä tai niiden mikrofilmejä voitte tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta.http://www.lib.helsinki.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston kautta lainattuja kaukolainoja koskevia asioita voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston Kaukopalvelusta. Sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi, ja puhelinnumero 09-31085433.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappaleen on tosiaan monikin artisti levyttänyt:
https://finna.fi
Ainoa nuotti näyttäisi kuitenkin olevan vuoden 1965 valokopioitu käsikirjoitus:
https://finna.fi
Tämä nuotti on musiikkiarkisto Japan kokoelmissa. Voit halutessasi kysyä nuotista tarkemmin Japasta:
http://www.musiikkiarkisto.fi/index.php
Kuuban kansallissankari ja runoilija José Martín runoja espanjaksi ja englanniksi käännettyinä löytyy osoitteesta:
https://allpoetry.com/Jose-Marti
Havanna esiintyy esimerkiksi runossa nimeltä El ennemico brutal.
