Autourheilu oli suosittua sosialistisissa maissa, ja erilaisia kilpailutapahtumia oli paljon. Valitettavasti mistään yhdestä paikasta ei löytynyt koottuna tietoa eri kilpailuissa mukana olleista autoista. Lisäksi kyseisestä automallista ilmeisesti on käytetty eri nimityksiä (Lada 2105 VFTS, Lada VFTS, VAZ 2105), mikä vaikeuttaa tiedon löytämistä.
Tarkastelemalla tietoja eri kilpailuissa mukana olleista autoista voidaan kuitenkin todeta, että 2105 oli mukana useissa kilpailuissa, eli sitä voi pitää suosittuna automallina.
Ks. esim. Cup of Peace and Friendship, Yalta Rally, eWRC-results.com (etsi ensin kilpaluja maan perusteella ja tarkastele sitten listoja kuskeista ja autoista vuoden perusteella, esimerkkinä Ralli Tartu 1987, jossa VAZ...
Nimikirjoissa ei ole tilastoja suosituimmista nimistä, mutta esim. Helsingin yliopiston julkaisemassa nimipäiväalmanakassa on tietoa suosituista etunimistä. Jos almanakasta ei löydy vastausta, voit kysyä asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta http://www.domlang.fi/arkisto/nimiarkisto.html#Henkilönnimet, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, puh.(09) 7315231,e-mail Nimiarkisto@domlang.fi
Helsingin kaupunginkirjaston johtoryhmästä annettiin tällainen vastaus:
Kaukopalvelun mukaan Helsingin kaupunginkirjasto on perinyt kaukopalvelumaksuja asiakkailta jo vuosikymmeniä. Helmet-kirjastojen kaukopalvelumaksujen hinnasto löytyy sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut
Maksuilla katetaan postituksesta aiheutuvat kulut. Lain yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492 12 §) mukaan "Kunta voi periä myöhässä palautetuista aineistoista, varatun aineiston noutamatta jättämisestä ja muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista yleisen kirjaston suoritteista kohtuullisen, enintään suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää vastaavan maksun."...
Salasanan vaihtaminen onnistuu Helmet-verkkokirjastossa vain, mikäli kirjastolla on ajantasainen sähköpostiosoitteenne. Mikäli näin ei ole, teidän pitäisi kaydä missä tahansa Helmet-kirjastossa uusimassa salasana. Varatkaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Tiedot komennuksilla olleista lotista löytyvät Kansallisarkistosta, mutta tiedot lotista eivät ole yhtä kattavia kuin esimerkiksi kantakorttien kohdalla. Asiakirjoista voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.Yleisemmellä tasolla Petsamossa palvelleiden lottien tehtävistä on kerrottu esimerkiksi seuraavissa kirjoissa ja artikkeleissa. Sekä Kylkirauta- että Kansa taisteli -lehden artikkelit ovat saatavilla verkossa, kirjoja voi tiedustella omasta lähikirjastosta.Kaukoranta, T. (1965). Lapin lotta kertoo: 1. osa Lutolta Jäämerelle. Kansa taisteli. Miehet kertovat : kuvauksia sotiemme tapahtumista, 5, 139-142.Liede, R., Pesonen, K. (2018). Kaija Pesosen talvisota: 16-vuotiaan tytön päiväkirjat Petsamon etulinjalta. Minerva Kustannus Oy...
Sinun kannattaisi tutustua kirjastossa Viljo Nissilän kirjaan:
Suomalaista nimistöntutkimusta / Viljo Nissilä.
- Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, [1962].
- 220 s.
(Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia ; 272)(Sanakirjasäätiön nimistöjaoksen julkaisuja ; 2)
Käynnissä olevat ohjelmat Helsingin kaupunginkirjaston Asko-asiakastietokoneilla toimivat yleisesti varsin hyvin.
Sisäänkirjautumisessa voi esiintyä hitautta. Asko-tietokoneiden sisäänkirjautumiseen vaikuttaa se, että käyttäjän henkilökohtaiset asetukset (esim. kielivalinta) sisältävä käyttäjäprofiili sijaitsee palvelimella eikä Asko-työasemassa itsessään. Haku palvelimelta on aina vähän hitaampaa, kuin työaseman omasta muistista. Lisäksi yhteyden muodostamiseksi on tarkastettava monta tekijää kirjastojärjestelmästä ja ajanvarausjärjestelmästä.
Ohjelmien avautumiseen vaikuttaa se, että ne avautuvat palvelimelta eikä työasemilta. Eri ohjelmat sijaitsevat eri palvelimilla. Palvelimet voivat olla myös satunnaisesti ruuhkautuneita....
Molemmat varaukset ovat yhä matkalla. Toisen noutopaikka on Iso-omena ja toisen Kivenlahti. (avataan 21.11.2016)
Varaus on kirjaston varaushyllyssä, kun sen tila varaajan omissa tiedoissa on "odottaa noutoa".
Omiin tietoihin pääset kirjautumaan Helmet sivun oikeasta ylälaidasta. Tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodin eli tunnusluvun.
Kyselit tutkielmaa elektronisten ostolaskujen käsittelystä. Verkkokauppa taitaa olla se päivän sana, jota tutkitaan, aineistoa löytyy runsaasti. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta http://www.libplussa.fi/ voit hakea aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Valitse haun kohteeksi asiasana tai luokka ja hakusanaksi voit laittaa verkkokauppa. Tällä tavoin löydät n. 40 teosta.
Esimerkki alla
Karjalainen, Niko Sähköinen liiketoiminta--haaste strategialle. WSOY, Porvoo, 951-0-24334-5
Helsingin kaupunginkirjastossakin on tutkittu kirjastoaineiston hankintaa Internet-kirjakauppojen kautta
http://www.lib.hel.fi/julkaisut/nettihankinta.htm
Jos toivot löytäväsi aiheesta opinnäytetyön,...
Vaski-kirjastojen varatuimmat teokset löytää verkkosivuiltamme https://vaski.finna.fi/. Selaamalla etusivulla vähän alemmas tulee eteen otsikko "Vaski varatuimmat" ja teoksia voi selata sen alta.
Turun pääkirjaston kaunokirjallisuusosaston lukusalongista löytyy varatuimpien romaanien lukusalikappaleita, joita voi lukea kirjastossa paikan päällä.
Ulkomaisten sarjojen jaksoja ei ikävä kyllä löydy Suomesta arkistoista. Yritin etsiä dvd:tä, mutta itse jaksoja ei löydy virallisina julkaisuina, mikäli ymmärsin tekstin tässä oikein, https://boxset.com/the-young-and-the-restless-dvd/. Ainakaan Suomen kirjastoista en löytänyt dvd:nä sarjasta mitään.
Sarjan sivuilla on joitakin tuoreita jaksoja nähtävillä tilaajille, https://www.cbs.com/shows/the_young_and_the_restless/
Ainoa vaihtoehto taitaa olla selata Youtubea.
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi haluatko tietoa nimenomaan Suomen maatalouden historiasta, vastaukseni on tämän oletuksen pohjalta.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyi mm. seuraavat maatalouden historiaa käsittelevät teokset:
Simonen Seppo: Maatalouden historia
Vihola Teppo: Leipäviljasta lypsykarjaan
Peltonen Matti: Talolliset ja torpparit
Soininen Arvo M.: Vanha maataloutemme
Käy katsomassa myös Viikin tiedekirjaston sivuja http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi.
Viikin koetilalta löytyvä Helsingin yliopiston maatalousmuseo voisi olla myös tutustumisen arvoinen vierailukohde http://www.helsinki.fi/museo/maatmus.
Ainakin seuraavísta kirjoista voisi olla apua.
1.
Keinänen & Tahvanainen: Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Kuopio 1995. ISBN: 952-5018-04-0
2.
Metsälä, Harri: Puukirja. RAK. Helsinki 1997. ISBN: 952-9687-97-4
3.
Välitalo, Heikki: Sitä kuusta kuuleminen. Rakennusalan kustantajat. Helsinki 1999. ISBN: 951-664-023-0
Vinkiksi vielä, että tietokirjoissa itsessään on usein lopussa lähde- tai kirjallisuusluettelo, jonka avulla voi löytää lisää sopivia teoksia.
Löysin netistä tällaisen suomennoksen: "Työ odottaa sen aikaa, että näytät lapsellesi sateenkaaren, mutta sateenkaari ei odota, että teet työsi. -Joan O´Hara" Suomentajaa ei mainita. Näet lauseen täältä: http://fi.wordpress.com/tag/vanhemmille/ (otsikkona Työ)
Kappaleen nimi on "Onko se Lenin?" ja se löytyy Tuula Amberlan albumilta "Siniset kyyneleet", joka on julkaistu alunperin v. 1988. Albumista on julkaistu remasteroitu cd-uusintapainos v. 2012 ja levy löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista. Kertosäkeen sanat ovat tarkkaan ottaen: Jaa, jaa, maaseutu kutsuu.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjastokorttisi on voimassa vuoden kerrallaan." ( http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_… )
Jos siis käytössäsi on myös osoite Suomessa, voit seuraavan kerran Suomessa käydessäsi käydä jossakin HelMet-kirjastossa hankkimassa kirjastokortin. Ilman...
Oskar Merikannon säveltämä duetto Oi, kiitos sä Luojani armollinen, op62, nro 2, löytyy F-duurissa esimerkiksi nuotista Merikanto, Oskar: Kootut duetot : korkeammille äänille (Bells, 2008). Melodia on sopraanolle ja baritonille ja lisäksi nuotissa on pianosäestys. Muissakin nuoteissa toivottu sävellaji saattaa olla, mutta sävellajia ei pysty tarkistamaan muuten kuin katsomalla nuotista, joten kaikkia vaihtoehtoja ei ole mahdollista tutkia.
Jos haluaa esimerkiksi jonkin Oskar Merikannon säveltämän laulun nuotin jossakin tietyssä sävellajissa, kannattaa kokeilla e-concerthousen nuottikirjastoa: http://www.e-concerthouse.com/library. Sieltä nuotteja voi etsiä esimerkiksi luokan mukaan tai säveltäjän tai teoksen nimellä. Nuotit saa näkyville...
