Viikin kirjaston kokoelmiin sisältyy lainattavia musiikkiäänitteitä ja äänikirjoja.
Aikuisten kokoelmassa on musiikkia noin 5600 cd:llä. Suomenkielisiä äänikirjoja on pari sataa cd:nä ja viitisenkymmentä c-kasetteina. Kokoelmaan sisältyy myös jonkin verran ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisiä äänikirjoja. Viikin kirjastosta voi lainata myös esimerkiksi rentoutusäänitteitä sekä lintujen ääniä sisältäviä äänitteitä.
Kirjaston lasten kokoelmassa on noin 350 cd:tä musiikkia. Suomenkielisiä lasten äänikirjoja on lähes 300. Pieni osa äänikirjoista on lastenkin kokoelmassa c-kasetteina.
HelMet-verkkokirjastosta voit etsiä Viikin kirjaston äänitteet käyttäen erilaisia rajoittimia. Ohjeet hakuun löydät menemällä HelMet-haun etusivulta kohtaan ”...
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
Felix Krohnin laulu Kaiku, op. 4, nro 3 Zachris Topeliuksen tekstiin on julkaistu vain yksittäisnuottina (Westerlund REW333) vuoden 1920 tienoilla. Lainattavan kappaleen saa Sibelius-Akatemian kirjastosta Helsingistä, yleisissä kirjastoissa sitä ei näyttäisi olevan.
Felix Krohnin musiikkia elokuvaan Linnaisten vihreä kamari ei ole julkaistu itsenäisesti missään muodossa, mutta itse elokuva on julkaistu DVD-levynä, joka löytyy ainakin HelMet-kirjastojen kokoelmasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b2224282~S9*fin), mutta näyttää olevan hyllyssä myös Turussa, Maskussa ja Naantalissa. Tarkat tiedot elokuvan musiikista löytyvät Elonet-tietokannasta.
Valokuvien etsiminen on todella haastavaa, ellei joku ole digitoinut vanhaa valokuvaa ja...
Hei!
Osoitepalvelut Fonecta ja Digi- ja väestötietovirasto.
https://www.fonecta.fi/henkilohaku-ja-puhelinnumerot
https://dvv.fi/fi/osoitepalvelu
Myös sosiaalista mediaa voi yrittää: www.facebook.com tai www.koulukaverit.com tai www.linkedin.com
Portaiden värjäytymisen todennäköinen syy on saumalaastissa. Asiasta on ilmoitettu eteenpäin ja portaisiin on tulossa kuntotarkastus, jossa selvitetään, vaikuttaako asiaan jokin muukin tekijä.
Asevelvollisuuden suorittaminen poistettiin pääsyvaatimuksista v. 2005. Sitä pidettiin perusoikeuksiin kuuluvan syrjintäkiellon vastaisena.Lähde: Muodollisesti pätevä? : poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. 2018.Verkossa saatavilla: Muodollisesti_pateva_poliisikoulutus_itsenaisessa_suomessa.pdf (theseus.fi)
Internet-lähteistä en onnistunut löytämään laulusta kuin joitakin katkelmia. Laulusta on olemassa useita eri versioita, joten on mahdollista, että juuri kysyttyjä sanoja ei ole mihinkään myöskään painettu.Erkki Ala-Könnin toimittamassa Härmän laulukirja -teoksessa (Härmä-seura, 1976) on julkaistu seuraava, Kustaa Etelämäen vuonna 1962 kirjaama versio. Härmässä häät oli kauhiatsiellä juotihin ja tapeltihin.Porstuasta porraspäähänrumihia kannettihin.Anssin Jukka kun häihin lähtipani kirvehen rekehensä.Eikä se muita mukahansa ottanukun nuorimman sisarensa.Anssin Jukka sano äirillensä,jotta äläkää te surko näitä,jos me hiukan kattelemmanoita Pikku-Lammin häitä.Anssin Jukka kun häihin lähtiniin aisalla istuu piru.Niin kun lintu lennos se...
Kyseessä lienee teos
Hicks, J. R.
Yhteiskunnan taloudellinen rakenne / J. R. Hicks, suomentanut Väinö Tanner. Helsinki: Tammi, 1948. - 210, [1] s. Alkuteos: The social framework.
Teoksesta on ilmestynyt suomeksi kaksi painosta (1948 ja 1952). Esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy suomenkielisestä laitoksesta myös lainattava kappale. Alkukielinen teos on tilattavissa kaukolainaksi oman lähikirjastonne kautta.
Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy tietoja seuraavista kirjoista:
- Kansanmusiikki / toim. Anneli Asplund, Matti Hako
- Talve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri
- Asplund, Anneli: Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia
kertomalauluja
- Kansanmusiikki- ja tanssitieto 2003-2004 / toim. Pävi
Utriainen, Riitta Huttunen
- Kukkonen, Pirjo: Ilon ja surun sointu : folkloresta
poploreen
Uusinta tietoa kansanmusiikista löytyy lehtien artikkeleista. Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi ja Arto -tietokannoista, jotka ovat käytettävissä kirjastossa.
28.12.2022 julkaistu Sydän-Hämeen lehti kertoo artikkelissaan Pälkäneen sähköistämisen alkutaipaleesta. Jutun mukaan sähkön tuotantoa ryhdyttiin virallistamaan Luopioisten ja Aitoon suunnilla kun ensin vuonna 1912 perustettiin Luopioisten Aitoon Sähkö Osakeyhtiö. Osakeyhtiö Luopioinen perustettiin 1915 ja vuonna 1919 Onkkaalassa perustettiin Oy Pälkäneen sähkö, josta tuli Oy Hämeen Sähkön alainen pitäjäyhtiö. Vuonna 1921 Pälkäneellä oli sähköistetty jo 22 kylää 28:sta.
Artikkelissa ei mainita tarkemmin eri kylien sähköistämisen etenemisestä, mutta kaikesta päätellen Aitoon kylään sähkölinjat olisi vedetty jo ennen vuotta 1923. Lisätietoa voisi löytyä esimerkiksi Hannu Vuorensolan kirjoittamasta Pälkäneen historia 2 -teoksesta (...
Kakolaa koskevia kirjoja löytyy Helmet-tietokannasta:Lehtinen, Rauno: Kakola: vankilan tarina (2014 ja 2018)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2158848?sid=5165069510https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2350908?sid=5165069510sekä Lehtinen, Toni: Kakolan karkurit : Dynamiitti-Laineesta Lauri Törniin (2025)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2600102?sid=5165069510
Oulun kaupunginkirjastosta teosta ei näyttäisi löytyvän, mutta esim.
Rovaniemellä se on. Toki se on saatavissa useista muistakin kirjastoista, kuten esim. Helsingistä. Oma kirjastosi voi kaukolainata teoksen sinulle. Kysy kirjastostasi.
Perintökaari 40/1965 ja sen voimaanpanolaki 41/1965 ovat tulleet voimaan 1.1.1966. Perintökaaren 3 lukua, jossa säädetään puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä on muutettu lailla 209/1983. Muutos tuli voimaan 1.9.1983. Perintökaarta on muutettu muiltakin osin useaan otteeseen. Ajantasaista lakia voi lukea esim. ilmaisessa Finlex-palvelussa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040.
Jos tarvitsette oikeudellista apua konkreettiseen kysymykseen, asiasta voi olla yhteydessä esimerkiksi oikeuslaitoksen oikeusapuohjaukseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.oikeus.fi/32542.htm
Myös Suomen Asianajajaliiton jäsenet tarjoavat eri paikkakunnilla maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. http://www....
Runo kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
Sinun silmistäsi on pitkä matka minun silmiini.
Kävellä ohuella narulla,
korkealla,
ilman suojaverkkoa.
Se sisältyy Tabermannin kokoelmaan "Aivan kuin joku itkisi" (ilm. v. 1973) ja myös teokseen "Kukkiva kivi. Valitut runot 1970-1977." (1978).
Tässä muutaman internet sivun osoite:
http://www.maurikunnas.net (Mauri Kunnaksen kotisivut)
http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… (Otavan Mauri Kunnas -sivut)
Lisäksi kirjailija Mauri Kunnaksesta on tietoa myös kirjoissa, esim.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3
toim. Ismo Loivamaa
BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 2001
ISBN 951-692-499-9
Tässä linkissä on Kuluttajantutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.kutuke.fi/kultu/kultu_tavaratjapalvelut.html)
vuodelta 2006 löytyvät digitaalikameroiden testit
http://www.kutuke.fi/cgi-bin/thw.pl?%24%7BBASE%7D=tapa&%24%7BHTML%7D=li…
Artikkelin nimi on linkkinä lehden numeroon.
Koulu voi järjestää aineistonsa luetteloinnin vapaasti. Hyödyllistä tietoa löytyy Suomen koulukirjastoyhdistys ry:n sivuilta osoitteessa http://www.suomenkoulukirjastoyhdistys.fi/
Valitettavasti unkarilaiselta László Krasznahorkailta (s. 1954) on suomennettu ainoastaan mainitsemasi novelli Ulkoista tulta, joka sisältyy antologiaan Mitä olet nähnyt ja kuullut (toim. Anna Tarvainen et al., suom. Outi Hassi ja muita, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2010).
Joitakin Krasznahorkain teoksia löytyy Suomen kirjastoista ruotsiksi ja englanniksi käännettyinä. Niitä voi etsiä esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://aleksi.btj.fi/
https://finna.fi
http://www.krasznahorkai.hu/
