Nimeä Sipari on esiintynyt Lappeella ja Valkjärvellä, molemmissa on myös kylä nimeltä Siparila. Merkintöjä on myös Kivennavalta, Muolaasta, Parikkalasta sekä muutama tieto Säämingästä.
Uusi suomalainen nimikirja arvelee, että nimi voisi olla kansanjohdos nimestä Sigfrid, josta tulevat myös nimet Sipa, Sipi, Sippo ja Sipri. Toisena vaihtoehtona mainitaan yhtäläisyydet nimen Skippari muotoutumisen kanssa. Siinä taustana on laivuria tarkoittava ammattinimitys, ruotsin skeppare, muinaisruotsin skipari.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Nimen Janrik alkuperää ei löydy mistään tarkastamistani nimikirjoista, ainoastaan Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -teoksesta löytyi arvelu, että nimi voisi koostua Jannesta ja Henrikistä. Ainakin ruotsalaisia Janrikeja löytyy joitakin, nimitilastoista 23, http://www.scb.se/templates/Standard____31245.asp . Internetistä löytyvistä ruotsalaisista nimikirjoista ei löytynyt mitään tietoja Janrikista, http://www.svenskanamn.se , http://www.namnboken.se/ . Asiasta kannattaa tiedustella lisää Kotimaisen tutkimuskeskuksen nimistöneuvonnasta, http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 .
Hatsa on baarimestari Uudessa Apteekissa (viralliselta nimeltään Seurusteluravintola Kaskenkatu 1), joka on Markku Haapion Vareksen Turku -oppaan mukaan Mäen Vares-kirjojen eräänlainen keskipiste. "Siellä harvemmin tapahtuu mitään mainittavaa, mutta se on kaikkien tarinoitten alku- ja loppupiste, solmukohta, suvantopaikka ja kiitorata." Kyypakkaus taas on Vareksen ystävä alamaailmasta, "kaveri kadun varjoisalta puolelta", "mies, jolla ei ollut verokirjaa eikä velkaista tiilitalonpätkää". Molemmat ovat tuttuja henkilöitä Vares-sarjan aikaisemmista kirjoista.
Microsoftin omien tukisivujen mukaan Windows-käyttöjärjestelmän päivittäminen versioista 7 tai 8.1 versioon Windows 10 onnistuu hankkimalla Windows 10 -käyttöjärjestelmän.
Uuden käyttöjärjestelmän hinta vaihtelee asennettavista ominaisuuksista sekä järjestelmää myyvistä kauppiaista riippuen noin 10–200 euron välillä. Näissä kuitenkin kannattaa olla tarkkana, millä tavalla käyttöjärjestelmä toimitetaan. Toimitustavat vaihtelevat, järjestelmä voidaan toimittaa esimerkiksi USB-tallennuslaitteella tai sähköpostin kautta aktivoitavalla lisenssikoodilla.
Käyttöjärjestelmiä ei voi päivittää enää ilmaiseksi Windows 10 -versioon, koska Microsoftin mukaan "Windows 10:n maksuton päivitysmahdollisuus Windows 10:n hankinta (GWX) -sovelluksella...
Suurin osa Suomessa viljellyistä kasvilajikkeista on saapunut tänne ulkomailta jossain kohtaa, esimerkiksi peruna saapui 1700-luvulla. Muinaistulokkaiksi, eli lajikkeiksi jotka ovat saapuneet Suomeen ennen 1600-lukua, voidaan laskea ainakin viljat (kaura, ohra, ruis, vehnä), tattari, nauris, härkäpapu ja herneet. Muita pitkään kasvatettuja vihanneksia ovat kaali, lanttu, palsternakka, porkkana, sipuli, peruna ja punajuuri, jotka joko saapuivat 1600-luvun jälkeen tai joiden saapumisajankohtaa en onnistunut löytämään.
Lisää viljojen historiasta: https://syotavakaupunki.fi/maanviljelyn-historian-vaiheita-suomessa/
Tietoa 1700-luvun viljelyksistä: https://suomisyojajuo.fi/2020/01/03/pihapellon-perukoilta/
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme asiakkaat ainoastaan tietolähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Kirjailijan tekijänoikeuteen voi tutustua täällä:
https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Iltasanomat löytyvät vuodesta 1932 eteenpäin mikrofilmeinä Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta. Niitä voi käydä lukemassa paikan päällä, tai voit pyytää mikrofilmejä kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Tietoa kirjailijakaksikosta Sören Olsson ja Andreas Jacobsson löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi. Kannattaa tutustua myös Makupalat-linkkikirjastoon osoitteessa http://www.makupalat.fi, josta löytyy kirjallisuus-linkin alta kirjailijoiden omat kotisivut.
Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC (UN Office on Drugs and Crime) arvioi, että maailmassa kuoli vuonna 2021 murhan uhrina 457 945 ihmistä, eli päivässä noin 1 255 ihmistä.
Lähde: YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC, Victims of intentional homicide – Regional Estimate.
Suomeksi löytyy tietoa Ukrainasta teoksista:
Hautala, Mikko: Suomalaisyrittäjän Ukraina-katsaus toimintaan markkinoilla 1998
Maailma tänään osa 14. IVY ja Baltian maat. 1997.
Tilastotietoa Ukrainan teollisuudesta on Tilastokeskuksen ylläpitämässä tietokannassa http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina.html .
Englanninkielinen artikkeli Ukrainasta (myös teollisuudesta) löytyy kirjasta
The Europa world year book 2000, volume 2. Kirja on luettavissa suurten kirjastojen käsikirjastossa.
Ukraina-linkkejä on myös osoitteissa
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
http://www.kolumbus.fi/eero.balk/BALK_5UK.HTM
Esimerkiksi linkistä http://www.ukraine-today.com/ kannattaa valita business ja sitten industry.
Mikäli haluat...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Laitinen” perustuu muinaiseen germaaniseen henkilönnimeen, josta ovat peräisin esimerkiksi nimet ”Laitha” ja ”Laitu”. Nimen ”Laitinen” ja sen rinnakkaismuotojen ensimmäiset kirjalliset merkinnät ovat peräisin 1500-luvulta.
Tuntuu aika epätodennäköiseltä, että paikannimen ”Laitse” taustalla olisi sama germaaninen henkilönnimi. Osoitteesta http://www.laitseloss.ee/en/ löytyvä sivusto kertoo, että sen saksankielinen nimi on ”Laitz”. Saman lähteen 1200-luvulla nimi on esiintynyt muodossa ”Ladise”.
Kannattaisi varmaan tutustua kirjaan ’Karjala Lahdessa’. Takakannen tekstin mukaan kirja kuvaa nykylahtelaisten tutkijoiden silmin kaupungin karjalaistumista. Kirjassa ” karjalaisuutta tarkastellaan monipuolisesti evakuoinnin, asuttamisen, rakennustoiminnan, arjen ja jälkipolven näkökulmista sotien jälkeisessä Lahdessa”.
Karjala Lahdessa / toim. Marja Huovila & Terhi Willman. Palmenia-kustannus 2005. HelMet-kirjastojen ainoa kappale löytyy Itäkeskuksen kirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=karjala…
Myös Lahden historiassa on lyhyt luku Karjalan siirtoväestä. Alaotsikkoina mm. Lähtöalueet ja Syyt Lahteen muuttoon.
Lahden historia / toim. Jouko Heinonen. Lahden kaupunki 1980. Kirja kuuluu...
Vantaan kaupungin kirjastoautomaatioyksikön tietojärjestelmäasiantuntija vastaa, että tulostusjärjestelmät ovat erilaisia eri Helmet-kaupungeissa, eivätkä ne ole osa kirjastojärjestelmää. Kirjastokorttiin ei olla näillä näkymin lisäämässä kyseistä toimintoa. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen.
Vilho Rantasella on vuonna 1952 ilmestynyt runokokoelma nimeltä Viisi pappia taivaan portilla. Sen avausruno on samanniminen. Teos löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista.
Aiheesta voisi tietää Akustinen Seura ry tai oppilaitokset, joissa opiskellaan akustiikka. https://www.akustinenseura.fi/seura/yhteystiedot/
https://www.akustinenseura.fi/koulutus/
Myös Suomen Eristysyhdistys Ry:ltä kannattaa kysyä.
https://www.suomeneristysyhdistys.fi/fi/
Opinnäytetyö huoneistojen välisten seinien akustiikasta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/144241
Animorphs-sarjan kirjoista on viimeksi suomeksi julkaistu 19. osa Lähtö ja Megamorphs-sarjasta toinen osa Dinosaurusten aikaan. Englanniksi kirjoja on Wikipedia-artikkelin mukaan kaiken kaikkiaan 65.
Lyhdyt ovat olleet rakennuksen valmistumisesta saakka paikoillaan. Ne näkyvät osana jo piirustussuunnitelmia ennen rakennuksen tekemistä. Vuonna 2013 niihin uusittiin valotekniikka, jolloin myös lyhdyistä tehtiin kopio ja vanhat annettiin museoomme. Alla olevassa blogitekstissä on kerrottu asiasta. Kokoelmissamme säilytämme kolmea alkuperäistä ja yhden sijaintipaikka on Visavuoren museo johon lahjoitimme sen. Visavuori on Emil Wikströmin taitelijakoti ja ateljee.
https://trafiikki.fi/esine-esittelyssa-helsingin-rautatieaseman-kivimiesten-lyhty/
Vastaus saatiin Suomen Rautatiemuseosta.
