Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Peppina ja Peppiina ovat pidentymiä Peppi-nimelle. Peppi taas on Pippi-nimen suomennus ruotsista, ja peräisin Astrid Lindgrenin kirjasta Peppi Pitkätossu (ruotsiksi Pippi Långstrump).
Internetistä löytyy paljon tietoa tukkimiehentäistä esimerkkeinä seuraavat linkit: http://www.uudenmaanmaaseutuopisto.com/karsakas.htm kuva:http://photoweb.lodestone.org/photo/2363?res=2&lang=fi
Lisää sivustoja löytyy esim. Googlesta http://www.google.fi/ hakusanalla tukkimiehentäi.
Tukkimiehentäistä on tietoa myös mm. seuraavissa kirjoissa:
Olsen, Henrik: Murkkuja ja mehiläisiä : metsien pikkueläimiä, WSOY, 1997.
Nuorteva, Matti: Metsätuholaiset, Kirjayhtymä, 1982.
Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen, joka kuuluu vahingollisimpiin havupuittemme taimia vahingoittaviin kuoriaisiin. Se on metsien tuhohyönteinen. Sisätilojen yleisimmästä kutsumattomista vieraista on olemassa esim. seuraava...
Saamelaisia tytönnimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Mikäli almanakkaa ei löydy kotikirjastosi kokoelmista, voit saada sen käyttöösi menemällä lähimpään kirjastoon ja tekemällä siellä kaukolainapyynnön. Esimerkiksi Kauniaisten kirjastosta almanakan voi lainata.
Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo ensi-ilta oli vuonna 1885. Näytelmä oli suuri menestys ja sai paljon ylistäviä arvosteluja. Se aiheutti myös paljon kiistelyä ja närkästystä, ja sitä on moitittu liian ohjelmalliseksi. Näytelmän katsotaan olevan Suomen ensimmäinen realistinen näytelmä.
Tarkempaa analyysia voi lukea monista Minna Canthin elämänkerroista, alla joitakin uusimpia:
- Minna! : Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot / teksti: Leena Virtanen
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth / Minna Maijala
- Salonkielämää : rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa / Tarja Lappalainen
WSOY:n sivuilta löytyy kirjallisuudentutkija Minna Maijalan esittely kirjasta:
https...
Oheisesta Tilastokeskuksen laatimasta artikkelista löytyy tietoa suurista ikäluokista .
https://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html?s=0
Aiheesta löytyy lisää tietoa Tilastokeskuksesta, josta yksilöidympiä tilastoja voi kysellä
https://www.stat.fi/index.html
Yleisradion syntymävuosikoneesta voi tarkistaa vuosina 1940–1998 syntyneiden työssäkäyntiä, koulutustaustaa, siviilisäätyä jne.
https://yle.fi/uutiset/3-9335315
Vapaata tulostusmahdollisuutta ei todennäköisesti ole korona-aikana. Maksua vastaan voinee tulostaa ja kopioida eri paikoissa, esimerkiksi valokuvausliikkeissa.
Asko Martinheimo kirjoitti elämänsä aikana yli 20 lasten- ja nuortenkirjaa, sekä lisäksi näytelmiä ja kuunnelmia.
Niiden tärkeys- tai tunnettuusjärjestys riippuu suuresti arvostelijan omasta kirjamausta. Joidenkin mielestä hänen hienointa tuotantoaan ovat erilaiset novellikokoelmat, toisten mielestä parasta ovat Patalakki- kansasta kertovat fantasiaromaanit. Martinheimo sai useita kirjallisuuspalkintoja. Palkittuja teoksia ovat mm. Lassinkyynel (julk. 1976), Tuhkanaama ja Taivaantakoja (1987), Isojalkainen poika (1996).
Asko Martinheimon tuotannosta löydät tietoa mm. kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Kirjastostasi voit kysyä muitakin suomalaisesta lastenkirjallisuudesta kertovia julkaisuja.
Martinheimon kuoleman...
Kotimaan luonto-opas -kirjassa sivuilla 192 - 193 kuvataan selkeästi rahkasammalten tuntomerkkejä. Sivuilla on kuvia kolmesta lajista. Kirjassa on myös lyhyt kuvaus ja valokuva seinäsammalesta sivulla 199. Seinäsammalesta on internetissä (tuntomerkit ja valokuvia) osoitteessa: http://edu.ouka.fi/~maalto/kasvit/sammal.html . Rahkasammalesta löytyy kuvia, osoitteessa http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/Kasvio/punainenrahkasammal.htm rusorahkasammal, rahkasammal http://kati.tiuhti.net/valokuvia/kasvit/22.php sekä Digiarkistosta molemmat, http://www.digiarkisto.fi/arkisto.php?o=735 .
Vaikka tällaisesta sanavalinnasta voi tietysti kunnolla käyttäytyvä Espoossa asuva mies loukkaantua, on se myös asiallisesti ottaen täysin totta ja siinä mielessä asiallinen ilmaisu, jos syytetty on Espoossa asuva mies. Suomessa ei ihmisten etnistä taustaa rekisteröidä, mutta asuinpaikka tiedetään suhteellisen tarkasti.
Myös ilmaisu "ulkomaalaistaustainen" voisi loukata suurta joukkoa Espoossa asuvia, moitteettomasti käyttäytyviä miehiä, jotka ovat syntyneet jossain muualla kuin Suomessa. Myös Ruotsissa syntynyt suomalaisten siirtolaisten lapsi on teknisesti ottaen "ulkomaalaistaustainen".
Jos lehden uutisessa korostetaan rikollisen etnistä taustaa, sillä todennäköisesti halutaan vaikuttaa ns. maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun....
Ruhvana-sanan merkityksen selvittämiseksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston maksuttomaan palvelunumeroon (09)7094991 (ma-pe klo 9-14). Toimiston sivut löytyvät myös internetistä http://www.domlang.fi/huolto/kielitoimisto.html
Kannattaa tutustua Suomen lainsäädäntöön www.finlex.fi-sivuilla. Säädöksiä tutkimalla voi tehdä johtopäätöksiä.
Aiheeseen liittyviä säädöksiä ovat mm. seuraavat:
- Jätelaki 1072/1993
- Laki jätelain muuttamisesta 1040/2004
- Laki jätelain muuttamisesta 452/2004
- Laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta 1037/2004
- Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997
- Valtioneuvoston asetus eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmistä 180/2005
- EU:n pakkausdirektiivi 94/62/EY
Kari Marttisen kirjassa Yrityksen ympäristövastuut (Kauppakaari, 2000) viitataan luvussa Vastuu jätteistä ja jätehuollosta pakkausjätteisiin ja tuottajavastuuseen. Kirjan sivulla 178 mainitaan:
"Kuluttajalla tai pakkauksen loppukäyttäjällä on...
Kuntien- ja kaupunginkirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koostettu yhtä yhteistä tilastoa. Myöskään tilastoa kaikkien aikojen lainatuimmista kirjoista Suomessa ei ole saatavilla. Jotkut kirjastot saattavat julkaista listoja lainatuimmista ja/tai varatuimmista teoksista. Kaikki kirjastot eivät näin kuitenkaan tee. Kirjastojen varatuimmat teokset ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät teokset, jotka löytyvät Kirjakauppaliitto ry:n Mitä Suomi lukee -listauksesta: https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee/
Tässä listassa on tutkittu myydyimpiä ja uudelleen painetuimpia teoksia vähän pidemmältä ajalta: Myydyimmät teokset (2000-luvun alku):http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030307/113620426400…...
Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
Eoin Colfer on irlantilainen, Wexfordin kaupungissa asuva opettaja. Hänellä on 1 poika. Ennen nyt suomennettua Artemis Fowl-kirjaa hän on kirjoittanut 3 lastenkirjaa ja kaksi kirjaa aikuisille. Artemis Fowlista muodostui heti kansainvälinen läpimurto, jonka menestys yllätti sekä kirjailijan että kustantajat. Teoksen käännösoikeudet on myyty lähes kaikkiin Euroopan maihin ja kirjasta on tulossa elokuva - todennäköisesti jo v. 2003.
Uusista kirjailijoista, kuten Eoin Colferista, on aluksi hyvin vähän elämäkertatietoja. Turun lastenkirjastossa on muutama lehtiartikkeli, lähinnä kirja-arvosteluja.
Voit katsoa myös esim http:// www.google.com - hakupalvelusta erikseen sekä kirjan että kirjailijan nimellä. Löydät näin muutaman kuvan...
Vuoden 1917 viisipennisen hinta saattaa olla välillä 0-40 euroa. Vanhojen kolikoiden hinnat vaihtelevat hiukan eri lähteissä. Suomen Numismaatikkoliiton "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017" -julkaisun mukaan hintaan vaikuttaa mm. kuntoluokitus ja löydön harvinaisuus. Kuntoluokka 10: Virheetön, täysin leimakiiltoinen, vain harvat rahat ovat näin hyviä; hinta tässä 40 euroa. Kuntoluokka 8: Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut; hinta tässä 5 euroa. Kuntoluokka 6: Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Ei leimakiiltoa; hinta tässä 1 euro. Kolikoiden kuvia löytyy omaa arviointia varten esim. internetin kolikkosivuilta. Hakusanat: kolikot suomi 1917....
Muumitaloa muistuttavan leikkimökin rakennusohjeita voi tutkiskella seuraavista lähteistä:
Jani Johannes : Tee itselle tai lahjaksi. 108 : Leikkimökki : Tampere, 1998.
Kero, Esa : Leikkimökki : Rakennusalan kustantajat, 1997.
Teosten saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Alla olevat rakennusohjeet löytyivät internetistä:
”Torvenkylän Muumitalo syntyi tyttären pyynnöstä”
http://www.lestinjoki-lehti.fi/ARKISTO%202005/27.10.%20Torvenk.%20muumi…
http://www.trainformation.se/Pub/muminhus/muminhus.asp
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/otsikkosivut/TM_632_.htm
Kirjoittamalla ”muumitalo” vapaasanahakukenttään saadaan tulokseksi yksi leikkimökin rakennusohje.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kinkkinen tarkoittaa vaikeaa, hankalaa, tukalaa, kiperää, ongelmallista, pulmallista, visaista ja myös kiinalaista.
Sana kinkkinen on ehkä johdos sanasta kinkki ’mutkikas, vaikea’. Se voi olla myös johdos kiinalaista halventavassa mielessä merkitsevästä sanasta kinkki.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kinkkinen?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sara Hildénin vanhemmat olivat Kalle Kustaa Hilden ja Ida Maria Kadell.
Sara Hilden syntyi Tampereella 1905. Lapsuutensa hän vietti Sääksmäellä ja Lempäälässä. Vanhempiensa kuoleman jälkeen 1919 Sara Hilden muutti Tampereelle. Tampereella 14-vuotias Sara asui aluksi sukulaisten ja ystävien luona ja teki erilaisia kotiapulaisen ja lastenhoitajan töitä. Näihin aikoihin hän alkoi kirjoittaa sukunimensä muodossa Hildén
Lähde: Suomen kansallisbiografia 3. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2004
