Asko Martinheimo kirjoitti elämänsä aikana yli 20 lasten- ja nuortenkirjaa, sekä lisäksi näytelmiä ja kuunnelmia.
Niiden tärkeys- tai tunnettuusjärjestys riippuu suuresti arvostelijan omasta kirjamausta. Joidenkin mielestä hänen hienointa tuotantoaan ovat erilaiset novellikokoelmat, toisten mielestä parasta ovat Patalakki- kansasta kertovat fantasiaromaanit. Martinheimo sai useita kirjallisuuspalkintoja. Palkittuja teoksia ovat mm. Lassinkyynel (julk. 1976), Tuhkanaama ja Taivaantakoja (1987), Isojalkainen poika (1996).
Asko Martinheimon tuotannosta löydät tietoa mm. kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Kirjastostasi voit kysyä muitakin suomalaisesta lastenkirjallisuudesta kertovia julkaisuja.
Martinheimon kuoleman...
Vuoden 1917 viisipennisen hinta saattaa olla välillä 0-40 euroa. Vanhojen kolikoiden hinnat vaihtelevat hiukan eri lähteissä. Suomen Numismaatikkoliiton "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017" -julkaisun mukaan hintaan vaikuttaa mm. kuntoluokitus ja löydön harvinaisuus. Kuntoluokka 10: Virheetön, täysin leimakiiltoinen, vain harvat rahat ovat näin hyviä; hinta tässä 40 euroa. Kuntoluokka 8: Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut; hinta tässä 5 euroa. Kuntoluokka 6: Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Ei leimakiiltoa; hinta tässä 1 euro. Kolikoiden kuvia löytyy omaa arviointia varten esim. internetin kolikkosivuilta. Hakusanat: kolikot suomi 1917....
Kirjan Rapatessa roiskuu: Nykysuomen sananparsikirja ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988) mukaan sanonta Näätänkö minä närhin värkit sinulle on tunnettu Kaavilla.
Jari Tammen Suuressa kirosanakirjassa ( Kuippana, 2002) närhenmunat selitetään luonnontieteelliseksi kirokälähdykseksi, jonka valtti perustuu muna-sanan kaksimielisyyteen. Närheä kutsutaan myös paskonärheksi ja pask´harakaksi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1096628__Ssuomen%20kansan%…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1799865__Ssuuri%20kirosana…
On totta, että kirahvi on mainittu yhtenä aniharvoista uimataidottomista nisäkkäistä. Todistusaineistoa sen paremmin tämän väitteen puolesta kuin sitä vastaan on kuitenkin perin niukasti saatavilla. Useimmat kirahvia käsittelevät kirjalliset lähteet eivät ota lainkaan kantaa sen mahdolliseen uimataitoon tai -taidottomuuteen. Tämä onkin ymmärrettävää kirahvien elinolosuhteet huomioonottaen: ne elävät maailman kuivimpiin kuuluvilla alueilla, joilla uimataidosta olisi niille sangen vähän käytännöllistä hyötyä. Kirahveja ei kuitenkaan usein vedessä nähdä ja ne vaikuttavat suorastaan välttelevän veteen menoa, mikä on saattanut antaa alkusysäyksen ajatukselle siitä, että eläin ei osaa uida.
Kesällä 2010 kaksi luonnontieteilijää (Donald Henderson...
Ilkka Remes on antanut itsestään erittäin vähän tietoja julkisuuteen.
Luotettavia tietoja löydät seuraavilta sivuilta:
http://www.ilkkaremes.com (Ilkka Remeksen kotisivu)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI (Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokanta)
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/5576D8FC09979DBDC2256A760… (Ilkka Remeksen kustantajan WSOY:n kirjailijagalleria)
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm (DekkariNetti)
Ilkka Remes on kirjailijan salanimi. Remes ei ole halunnut kertoa oikeaa nimeään julkisuudessa, mutta oikea nimi on melko helposti löydettävissä Internetistä, esim. Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetin salanimiluettelosta http://www.tornio.fi/kirjasto/...
Aikaisemmin nimellä täytyi olla tuhatkunta kantajaa, vuodesta 2010 alkaen noin viisisataa. Nimipäiväkalenteriin otetaan uusia nimiä nykyisin viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2015. Esim. vuoden 2010 kalenteriin on hyväksytty runsaasti uusia nimipäiviä. Suomalaisen almanakan nimilista kasvoi 39 nimellä ja suomenruotsalaisen 21 nimellä. Helsingin yliopisto pitää yllä almanakan nimiluetteloa. Viime vuosikymmeninä suomalaisista nimistä on vastannut professori Eero Kiviniemi suomen kielen laitoksesta ja suomenruotsalaisista nimistä professori Marianne Blomqvist pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksesta. Muodolliset päätökset nimistä tekee yliopiston rehtori.
Saarenmaan valssin sanat viroksi löytyvät täältä
http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/saaremaa.html
Nuotti löytyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 1:stä. Kirjan sijaintitiedot saat esille täältä
http://www.helmet.fi/
Voit hakea nuotteja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanat saarenmaan valssi nuotti, jolloin saat paljon erilaisia vaihtoehtoja.
Jotta kysymykseen voisi vastata, täytyisi tietää, mitä kysyjä tarkoittaa sanalla "kansallismusiikki". Yleensä puhutaan "kansallislauluista" tai "kansallishymneistä", mutta ehkä kysyjä tarkoittaa "kansanmusiikkia" eli niitä musiikin lajeja, joita Sveitsin alueella on perinteisesti harrastettu.
Tähänkään kysymykseen ei ole helppoa lyhyesti vastata, koska Sveitsi jakautuu kolmeen etnisesti ja kielellisesti toisistaan eroavaan ryhmään (saksankielinen, ranskankielinen ja italiankielinen). Esimerkiksi useimmille tutut sveitsiläiset kansanmusiikki-ilmiöt kuten jodlaus ja alppitorvi ovat lähinnä vuoristoseutujen perinnettä.
Suomen kielellä ei ole julkaistu mitään yleisesitystä Sveitsin perinnemusiikkityyleistä, eikä asiasta kerrota kunnolla edes...
Helmet-kirjastot ovat hankkineet nämä pelit vuonna 2001 ja 2002. Ne ovat sen verran vanhoja, ettei niitä ilmeisesti enää myydä. Kannattaa kokeilla erilaisista nettikaupoista.
Vihreiden harjujen maa -nuotti löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Tässä julkaisun tiedot:
Nuotti
Tekijä / esittäjä Porola, Matti (säv.)
Teoksen nimi Vihreiden harjujen maa
Aineiston yleismääre Nuottijulkaisu
Muut tekijät Porola, Matti (san.)
Laitinen, Terho (san.)
Kiiski, Jarkko (sov.)
Julkaisutiedot [Lahti] : [Päijät-Hämeen Liitto], 1999
Ulkoasu 1 sävelmänuotti (2 s.)
Huomautus Päijät-Hämeen maakuntalaulukilpailun voittaja 1998
Sanat, melodia, sointumerkit
ISBN (sid.)
Pääkielet suomi
Asiasanat / Aihe maakuntalaulut : Suomi : Päijät-Häme
YKL-luokka 78.8942, 78.322
Joulunäytelmiä on koottu useisiinkin kirjoihin. Kysymyksestä ei käy ilmi, halutaanko näytelmiä lasten tai nuorten vai aikuisten esitettäviksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voi hakea joulunäytelmiä kirjoittamalla asiasana kenttään "joulunäytelmät"
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Joitakin kirjoja löytyy myös yhdistämällä asiasanat "joulu" ja "näytelmät".
Esim. aikuisten esitettäviä ja huumoripitoisia pienoisnäytelmiä löytyy kirjasta:
Karjalainen, Meeri: Solokkuvaaralaiset tulloo toas, 1982
Lapsille ja nuorille tai koulun joulujuhlaan mm. seuraavia:
Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, 1982
Wallin, Raimo S.: Noudata...
Tästä aiheesta/sanasta on varmaan yhtä monta määritelmää kuin on hakuteoksiakin.
Yleensä klassikolla tarkoitetaan esimerkiksi kirjallista teosta,jonka arvo säilyy.
Omasta lähikirjastostasikin varmasti löytyy useita teoksia, joissa on lisätietoja ja määritelmiä aiheista. Aloita vaikka näistä :
1. Hosiaisluoma, Yrjö : Kirjallisuuden sanakirja (2003)-hyvä perusteos!
2. Otavan kirjallisuustieto (Otava 1990)-lyhyet määritelmät
Älä myöskään unohda selata peruskoulujen/lukioiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja. Esimerkiksi kirjassa Kieli ja kulttuuri 4-6 : lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjassa on mukava artikkeli "Mikä tekee klassikosta klassikon?" sivulta 114 alkaen.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on myös aiemmin jo...
Suomessa kyllä tilastoidaan monipuolisesti alhokolinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia. Tilasto löytyy verkostakin THL:n sivuilta: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paihdetilastovuosi… . Tietoa rattijuoppojen promillemääristä ei siitä kuitenkaan löydy. Muualtakaan en kaipaamaasi tietoa löytänyt.
Mainitsemasi veren alkoholipitoisuus vaikuttaa hyvin korkealta. Eri lähteiden mukaan jo 3 promillen humala saattaa aiheuttaa kokemattomalle alkoholinkäyttäjälle myrkytyksen, joka voi johtaa kuolemaan. Kokeneelle käyttäjälle arvo on 6-8 promillea.
Lähteet:
Päihdetilastollinen vuosikirja. 2011 : alkoholi ja huumeet (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011)
Dahl, Päivi
Tästä on kyse : tietoa päihteistä (YAD, Youth Against Drugs ry...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/kysy/haku
löydät aiempia vastauksia. Fiia-nimen alkuperää on selvitetty aiemmin, tässä suora linkki hakutulokseen, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Fiia.
Kopioin sinulle pätkän arkistosta löytyvästä vastauksesta:
"Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta)."
Ylen viestinnästä vastattiin näin:
Nykyinen kamera linkkitornissa on tarkoitettu tv-käyttöön, ja sen kuvaa näytetään valikoidusti lähinnä Ylen Aamu-tv:ssä. Aiemmin linkkitornista lähetettiin myös nettikuvaa, mutta laitteisto vanheni, eikä sitä uusittu. Jos maisemakuva tuotaisiin verkkoon, se haukkaisi ohjelmien nettilähetyksiin varattua tilaa. Eritoten tähän aikaan vuodesta suuri osa kameran välittämästä kuvasta olisi kuitenkin sumua tai pimeää. Suoratoistokuva linkkitornista on silti harkitseminen arvoinen ehdotus - näyttäisihän se myös vuodenaikojen vaihtelun Helsingin alueella. Kiitos kysyjälle!
Suomeksi ei ole käsittääkseni kirjoitettu yhtään kattavaa suomalaisen jännityskirjallisuuden historiaa. Timo Kukkolan ”Hornanlinnan perilliset: 70 vuotta suomalaista salapoliisikirjallisuutta” (WSOY, 1980) on ehkä kattavin yritys siihen suuntaan, mutta sekin on kattavuudeltaan suppea ja ohittaa esimerkiksi lehdissä ilmestyneen jännityskirjallisuuden kokonaan. Kukkolan teosta voi kuitenkin suositella, jos haluat saada jonkinlaisen yleiskäsityksen suomalaisesta jännityskirjallisuudesta.
Hyödyllisiä saattaisivat olla myös artikkelikokoelma ”Pidättekö dekkareista: jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa” (Kirjastopalvelu, 1985) ja Kukkolan toinen teos ”Sherlock Holmes & Co” (Suomen dekkariseura, 1985). Erityisesti...
Lista Sakari Topeliuksen (1818-1898) teoksista ja niiden eri painosten julkaisuvuosista löytyy mm. kirjoista:
Suomen kirjailijat 1809-1916 Toim. Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki; 1993.
Lunelund-Grönroos, Birgit: Zachris Topelius' tryckta skrifter. Söderström: Helsingfors; 1954
Molemmat teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta Topeliuksen tuotanto löytyy Kirjasammosta,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ATopelius_Zachris sekä SLS:n Topelius-sivustosta, https://topelius.sls.fi/#/home
ja tietoa elämästä Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2854 sekä 375 humanistia -kokonaisuudesta, https://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/zacharias-...
Syntymätodistus on tilattavissa Digi- ja väestötietovirastosta.
"Todistukseen tulevat seuraavat tiedot, kun tilaat vakiomuotoisen todistuksen itsepalvelun kautta. Vakiomuotoinen todistus tarkoittaa, että todistuksessa on aina samat tiedot ja valitut valinnaiset tiedot:
Nimesi, entiset nimesi, syntymäaikasi (tai henkilötunnuksesi), syntymäkotikuntasi, syntymävaltiosi, kansalaisuutesi ja nykyinen kotikuntasi.
Todistuksessa näkyvät myös vanhempien nimet, syntymäaika, syntymäkotikunta, syntymävaltio ja kansalaisuus, jos tiedot löytyvät väestötietojärjestelmästä.
Voit tilata todistuksen itsestäsi tai toisesta henkilöstä hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten. Huomioithan, että itsepalvelun kautta voit tilata...
