Näyttää siltä, että kyseinen katkelma on Rakel Liehun runosta, joka alkaa sanoin "Portti / on lähtijälle avoin / (--)." Runo on kokoelmasta Valo, läheisyys (1977). Runoteos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tarkistaa sen saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainakin Frozen storybook collection, suomeksi Tarinoiden taikamaailma löytyy molemmilla kielillä Vaski-kirjastoista mm. Turun pääkirjastosta. Alla linkit Vaski-kirjastojen luetteloihin suomen- ja englanninkielisistä Frozen-kuvakirjoista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22
Suomessa oikeusvaltiokehitys lähti liikkeelle kansainvälisesti vertaillen myöhään. Syynä olivat Suomen valtiollisen aseman muuttuminen v. 1808-1809 sekä suomalaisen yhteiskunnan agraarinen luonne. Kun Suomi liitettiin Venäjään, Suomi sai pitää voimassa oman Ruotsin vallan aikaisen lainsäädäntönsä.
Korkein oikeus aloitti toimintansa 1.10.1918. Se oli jatkoa sen edeltäjälle, senaatin oikeusosastolle. Suomen oikeus oli koko autonomian rakentunut edelleen vanhalle ruotsalaiselle pohjalle ja suuri osa etupäässä 1800-luvun lopun uudistuksista oli enemmän tai vähemmän tuontitavaraa Ruotsista tai aikakauden oikeuskehityksen johtajamaasta Saksasta. Uudistukset tulivat kuitenkin Suomeen viiveellä yhteiskunnallisten olosuhteiden ja keisarikunnan...
Mikäli tarkoitit Tommy Tabermannin runoa ”Pieni laulu ihmisestä”, niin se on julkaistu alun perin teoksessa ”Maa: runoja matkalle epätoivon tuolle puolen” (1987) ja löytyy sivulta 63. Runo löytyy myös esimerkiksi Tabermannin parhaita runoja kokoavasta teoksesta ”Runot 1970–2010” sivulta 369.
Koulu päättyi ja täten kesäloma alkoi virallisesti jo 1.6. opetushallituksen mukaan: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvuonna-2023-2024Tyypillisesti koulu on päättynyt kesäkuun ensimmäisen viikon lauantaina, eli esimerkiksi vuonna 2023 3.6. ja vuonna 2022 4.6.
Kyseessä lienee egyptiläinen laulajatar Sherine ja hänen esittämänsä kappale Garh Tani.
Yleisten kirjastojen kokoelmista ei Sherinen levyjä löydy mutta Internetistä löytyy tietoa artistista sekä hänen musiikkivideoitaan ja musiikkiaan katsottavaksi ja kuunneltavaksi.
Sherinen virallisen kotisivun osoite on http://www.sherineabdelwahab.com/
Wikipediassa kerrotaan artistista http://en.wikipedia.org/wiki/Sherine
Musiikkivideon voi katsoa esimerkiksi MySpacessa http://www.myspace.com/
Keijukirjallisuutta löytyy runsaasti asiasanoilla keijut ja/tai satuolennot ja/tai taruolennot mm.
-Varsinais-Suomen kirjastojen Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
-Lastenkirjaintituutin Onnet-tietokannasta
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
-Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Tampereen kirkoista Tampereen kaupunginkirjastolta löytyy mm. seuraavat teokset:
Javanainen, Messukylän keskiaikainen kivikirkko 2005 (luokka 72.24)
Martikainen, Temppelin vuosisata : Tampereen ortodoksinen kirkko 100 vuotta 1999 (28.209)
Helin, Tampereen kirkot ja hautausmaat 1992 (72.24)
Kivinen, Tampereen tuomiokirkko 1986 (72.24)
Riekkola, Messukylän kirkot 1985 (72.24)
Riekkola, Tampereen tuomiokirkko 1984 (72.24)
Riekkola, Kalevan kirkko 1985 (72.24)
Näyttötutkinnon kautta voi pätevöityä kirjastovirkailijaksi missä tahansa kirjastovirkailijoita kouluttavassa oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa selvitetään osaamisen taso ja järjestetään näyttötutkintoja. Kannattaa ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja kysyä asiasta tarkemmin.
Kirjastot.fi-sivuilla on luettelo kirjastoalan oppilaitoksista. Kirjastovirkailijaksi kouluttaudutaan tavallisimmin ammatillisessa oppilaitoksessa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastokaistalla on mielenkiintoinen haastattelu nimeltä Näyttötutkinnolla kirjastoammattilaiseksi, kannattaa tutustua:
http://www.kirjastokaista.fi/video/8831/n%C3%A4ytt%C3%B6tutkinnolla%20k…
Hei
Valitettavasti en löytänyt paljoakaan tietoa nimestä.
Telmar-etunimi on hyvin harvinainen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Telmar on ollut vain muutamalla vuosien 1900-1939 välillä syntyneellä ihmisellä ja samoin alle kymmenellä 1960-1979 välisenä aikana syntyneellä henkilöllä. Telmar on ollut nimenä sekä miehillä että naisilla.
Kotimaisten kielten tutkumuskeskuksen nimiarkistossa on mittavat kokoelmat etunimiä. Nimistönhuollon neuvontapuhelin vastaa tiedusteluihin numerossa 0295 333 203 (maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11).
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
Kuvaukseen sopii kaksi kirjaa.
Salo, Sari: Sanataikoja ja lukuloitsuja : 150 Peppu irti penkistä -ideaa esi- ja alkuopetukseen
Vuori, Katariina: Tarinataikurit : sanataideharjoituksia lapsille
Puistolan torin ostoskeskuksen purusta ei löydy vireillä olevia suunnitelmia. Puistolan asemanseudun alueelle suunnitellaan parhaillaan asuinrakentamista, mutta suunnitelmista ei löydy mainintaa ostoskeskuksesta.Puistolan alueen suunnitelmista löytyy tietoa Helsingin karttapalvelusta ja kaupunkiympäristön julkaisuista:https://kartta.hel.fi/?link=dJuXND#https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2022_kaava/0742_46_lahtotietoraportti.pdfhttps://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-14-24.pdf https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet
Tsekin ja Tsekkoslovakian historiaa käsitteleviä kirjoja löytyy kirjastoista melko runsaasti. Esim. pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) löydät niitä valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakuruutuun joko "tsekki historia" tai "tsekkoslovakia historia" (ilman lainausmerkkejä).
Tsekkoslovakian historiaa käsittelevissä teoksissa Jan Palach (huom. nimen kirjoitustapa!) yleensä kyllä mainitaan, mutta sivuutetaan useimmiten muutaman rivin kommentilla. Voit tutkailla esimerkiksi teoksia:
Zachovalová, Lieko "Prahan ääni : muistelmia"
Otfinoskin, Steven The Czech Republic (New York, 1997)
Palachia laajemmin käsitteleviä kirjoja en onnistunut löytämään kokoelmistamme, mutta joistakin yliopistokirjastoista...
Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita vastauksia Raija Oraseen liittyviin kysymyksiin. Kirjoita hakukenttään Raija Oranen, niin saat kaikki vastaukset http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Seuraavasta verkko-osoitteesta voit tutkia erilaisia kiinankielisiä käännöksia englannin kohtaloa tarkoittavalle sanalle "fate":
http://www.chinese-tools.com/
Kuten huomaat asia ei ole aivan yksinkertainen.
Astikaisen dvd-levyjä ei ole tarjottu Lahden kirjastoille eikä sarjaa näytä olevan muissakaan Suomen kirjastoissa. Kirjastot voivat hankkia vain sellaisia dvd-tallenteita joilla on lainausoikeus.
Maija Astikaisen sivuilla mainitaan että Tanssi – elämän suola dvd-sarja on tarkoitettu kotikäyttöön.
Tiedustelemme sähköpostitse tekijän halukkuutta myydä tallenteita kirjastokäyttöön ja ilmoitamme myöhemmin mikäli niitä saadaan.
Ps. Maija Astikaisen kirjoitti myyneensä jo kaikki DVD:t, eikä hänellä ole tarkoitusta tuottaa siitä lisäkappaleita. (28.9.14)
Linkki esitesivulle:
http://www.tanssiajaterapiaa.fi/tanssidvdinfo.pdf
