Uskomuksen alkuperä ei selvinnyt eikä sille löydy tukea tieteestä. Alkoholijuomien sisältämä etyylialkoholi palaa maksassa tietyllä tasaisella tahdilla. Alkoholi on poistunut verestä, kun maksa on polttanut sen. Palamisnopeudessa on paljon yksilökohtaista vaihtelua. Veren alkoholipitoisuus pienenee juomisen lopetuksen jälkeen noin 0,10–0,25 promillea tunnissa. Usein käytetyn arvion mukaan alkoholia palaa 0,1 grammaa tunnissa kehon painokiloa kohti.
Lisää tietoa alkoholihumalasta löytyy mm. tästä Terveyskirjaston verkkoartikkelista: Alkoholihumala ja muita alkoholin välittömiä vaikutuksia - Terveyskirjasto
Suomenkielistä nimeä ei liene vielä keksitty tai ainakaan vakinaistettu. Lehti oli varmaan keksinyt hyvän kuvailevan nimen aiheelle.Löysin englanninkielisen kirjan Derek Gladwin:Gastro-modernism: Food, Literature, Culture. Linkki sivustolleEi ehkä aivan sama asia, mutta tutkailee ilmiötä modernissa kirjallisuudessa. Kulinarismi kirjallisuudessa haulla löytyy kyllä monia sekä suomen- että englanninkielisiä listoja kaunokirjallisuudesta, jossa käsitellään ruokaa. Esim. Turun sanomien artikkeli Ruoka viini ja nautinto tai Atlantic -lehden THE 12 MOST UNFORGETTABLE DESCRIPTIONS OF FOOD IN LITERATURE
Magnus Lindbergistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Stenius, Caterina: Chaconne : Magnus Lindberg ja uusi musiikki, 2006.
Ammatti: säveltäjä : 2006 : yhdentoista suomalaisen säveltäjän puheenvuoro aikamme musiikista, 2006.
Suomen musiikin historia 4 : aikamme musiikki : 1945-1993 / Mikko Heiniö, 1995.
Myös esim. seuraavissa aikakauslehdissä on artikkeleita Magnus Lindbergistä:
Classica 2003:3, s. 64-65 (Arffman, Jari: Oman itsensä insinööri : Magnus Lindberg haastateltavana).
Rondo 2002:4, s.16-21 (Hautsalo, Liisamaija: Magnus Lindberg korostaa nyt käytännön muusikkoutta).
Classica 2002:1, s. 9-11 (Bsehania, Edward C.: Kaksoismuotokuva : brittitoimittaja tapasi ajankohtaiset ystävykset Magnus Lindbergin ja Esa-Pekka Salosen)....
Runo on saksalaisen Helmut Holthausin. Se kuvaa kaksivuotiaan tekemisen ja kieltojen täyteistä päivää aamusta iltapäivään.
Suomeksi runo löytyy ainakin äidinkielen 8. luokan oppikirjasta Oma lukutaito 8 (WSOY 1980). Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1075909__Soma%20lukutaito%…
Maria Jotunista löytyy paljonkin tietoa, mm. teokset: Jalkanen, Eila: Maria Jotuni 1880-1943 ja
Niemi, Irmeli: Maria Jotunin näytelmät.
Lyhyemmin tätä kirjailijaa on käsitelty teoksissa: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja, Suomen kirjallisuus (osa 5) ja Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia.
Näistä teoksista voisi olla apua:
Kari, Matti: Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa (5. p., FINVA 2008)
Kuivalainen, Susan: Toimeentulotuki Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa : vertaileva tutkimus kolmen Pohjoismaan toimeentulotukijärjestelmistä Britannian ja Hollannin järjestelmien valossa (Turun yliopisto, 1999)
Kuivalainen, Susan: A comparative study on last resort social assistance schemes in six European countries (Stakes, 2004)
Lisää teoksia voi hakea esimerkiksi hakusanoilla sosiaaliturva ja kansainvälinen vertailu.
Öljykriisi, joka syntyi syksyllä 1973 käydyn Israelin ja Egyptin sodan seurauksena, ilmeisesti aiheutti sen, että liikenneministeriö määräsi ajaksi 1.7.1974-30.6.1976 80 kilometrin yleisen nopeusrajoituksen (Suomen asetuskokoelma 1974, n:o 487, päivätty 14.6.1974). Öljykriisi epäilemättä vaikutti myös tiestömme kehittämissuunnitelmiin. Aiheesta löytyy kirjallisuutta, esim. tielaitoksen kolmiosainen historia, jonka kolmas osa (joka nyt ei ole vastaajan ulottuvilla)
Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta 3 : pikeä, hikeä, autoja / kirj. Mauno Hänninen...ym. - Helsinki : Tielaitos, 1995.
ISBN 951-37-1621-X
käsittelee maanteiden rakentamisen suunnitelmia, tavoitteita ja tuloksia vuoden 1945 jälkeisellä ajalla.
Uuden keskustakirjasto Oodin palvelut ovat vasta suunnitteluasteella, mutta toiseen kerrokseen on tulossa monenlaiseen oppimiseen ja tekemiseen soveltuvia tiloja, mm. työpajoja, studioita ja keittiö. Palveluita pyritään toteuttamaan asiakaslähtöisesti, kaupunkilaisia kuunnellen, joten hyvin todennäköisesti jonkinlaista karaoke-toimintaakin Oodista tulee löytymään, jos sellaista toivotaan. Keskustakirjasto.fi -sivustolla esitellään Oodin rakentumista, ja sieltä bongasin myös lauseen maininnan kirjastokaraokesta. Siitä, miten mahdollinen karaoke tullaan toteuttamaan, en valitettavasti osaa vielä tässä vaiheessa sanoa mitään.
1980-luvulla syntyneet katsotaan samaksi sukupolveksi. Heitä kutsutaan x-sukupolveksi. Alla tietoa sukupolvinimityksistä Ylen sivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-6006879
Sairaalasynnytysten aikana isät eivät aluksi osallistuneet lainkaan synnytyksiin, mutta tämä muuttui hiljalleen 1960-luvulta alkaen. Näyttää siltä, että tapa tarjota napanuoran katkaisua isälle on suhteellisen uusi. Tavan tavoitteena on lisätä tunnesuhdetta vastasyntyneeseen. On tutkittua tietoa siitä, että isän osallistuminen synnytykseen lisää hänen sitoutumistaan vanhemmuuteen.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/j.1365-2648.2012.05978.x
Pelastakaa lapset -järjestön sivuilta löytyy paljon tietoa sijaisvanhemmuudesta. Järjestön mukaan sijaisvanhemmilla tulee olla
-aikaa lapselle
-kiinnostusta ja voimavaroja huolehtia lapsesta, joka ei ole heidän omansa
-kykyä ymmärtää ja auttaa lasta hänen menetyksiinsä liittyvien tunteiden käsittelyssä
-halua tukea lapsen suhteita syntymäperheeseen
-kykyä yhteistyöhön
Järjestö kouluttaa sijaisvanhemmiksi haluavia perheitä sekä yksilöllisesti että PRIDE-valmennuksen avulla.
Lisää tietoa löydät Pelastakaa lapset -järjestön sivulta: http://www.pelastakaalapset.fi/lastensuojelupalvelut/sijaisperhe.php
Sijaisvanhemmuudesta on kirjoitettu myös kirjoja: mm. Kujala, Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet (2003) ja Laurila, Lainaksi annettu lapsi -...
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Parhaan vastauksen tähän voisi antaa Piikkiön seurakunta. Seurakunnan kysymyslomake löytyy sivulta https://www.turunseurakunnat.fi/piikkion-seurakunta/palaute
Valitettavasti Ympäristöoikeuden pääpiirteet -teosta on Kirkes-kirjastoissa vain yksi kappale, joka ei ole palautunut edelliseltä asiakkaalta ja on tällä hetkellä laskutettuna. Tämän takia saatavuustiedot eivät näy ja teosta ei voi varata. Jos kirja palautuu, palautuu myös varausmahdollisuus.
Kirkes-kirjastojen kokoelmassa ei ole teoksen muita painoksia. Jos haluat, voit tehdä kaukopalvelupyynnön Tuusulan kirjaston sivuilta löytyvällä lomakkeella https://www.tuusula.fi/lomake/index.tmpl?sivu_id=1721. Kaukolainaus on maksullista.
Helmet-kirjastoalueella on neljä kaupunkia, joiden kirjastojen käytännöt ja hinnoittelu myös tulosteissa voi vaihdella hieman kaupungeittain. Tämäkään - eri kaupunkien kirjastojen erilaiset hinnat - ei kyllä selittäisi isohkolta tuntuvaa hintaeroa, jos kyse on ollut aivan samankokoisesta tulosteesta eri päivinä. Kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen kirjastoon, ja kysyä asiasta siellä tarkemmin, jos tulostehinta ei ole tuntunut ollenkaan oikealta.
