Metsäalan kirjoissa: Metsäkoulu (ilmestynyt useana vuonna); Kärkkäinen, Matti: Puutieteen perusteet; Kärkkäinen, Matti: Metsieni kirja; Perälä, Rae: Meidän metsä, on kerrottu puun taimien kasvatuksesta ja hoidosta ja harvennyksesta yms. Siinä yhteydessä puhutaan myös puun lustosta eli vuosikasvusta. Olisiko taimi kasvanut puuksi, kun se on kasvattanut ensimmäisen lustonsa? Tarkkaa määritelmää, milloin taimi on kasvanut puuksi, en löytänyt. Eri puulajit kasvavat eri tavalla, myös kasvuolosuhteet vaikuttavat.
Kasvianatomian kirjoista voisi olla myös apua. Katso esim. Terävä, Eija: Kasvianatomia.
Tarkkaa vastausta en pysty antamaan.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei nyt löytynyt vastausta. Kyselin asiaa Tieto-listalla, jota seuraa satoja kirjastoammattilaisia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut kirjaa.
Liitän tähän vielä listan kirjoista jotka kuulostivat lupaavilta, mutta lähemmin tarkasteltuina eivät osoittautuneet sopiviksi.
Thomas Arvidsson: Varas varkaalta
Saul Bellow: Varkaus
Clive Cussler: Varas
Sari Kaarniranta: Rakas varas
Anton Tšehovin novelli Varkaita
Göran Tunström: Varas
Olen poiminut muutamia historiallisia romaaneja, jotka sijoittuvat yli 150 takaiseen aikaan ja joista olen itse pitänyt. Listalta olen pyrkinyt poistamaan sotataistelujen kuvauksia sekä kirjoja, joilla on kovin monta kertojaa. Olen yrittänyt jättää pois taistelukuvauksia sisältäviä kirjoja sekä niitä, joissa on kovin monta kertojaa. Helmetistä historiallisia romaaneja voi hakea lisää hakusanalla HISTORIALLISET ROMAANIT. Hakuun voi yhdistää maan tai aikakauden. Vaikka Historialliset romaanit 1600-luku
Suomen historiaan liittyviä romaaneja
Havaste, Paula
Laahus
Naisen elämää nuijasodan ajan Suomesta, 1500-luvulta. Vaikka eletään sodan keskellä, varsinaisia taistelukuvauksia ei ole. Kurjuutta ja väkivaltaa kuitenkin on.
Kanto...
Sitaatti on ukrainalaisen runoilijan Ljuba Jakymčukin Абрикоси Донбасу (Abrykosy Donbasy) -kokoelman runosta Розкладання (Rozkladannya; 'hajoaminen, mätäneminen'). Ainakaan toistaiseksi kokoelmaa ei ole suomennettu, mutta ukrainan kieltä taitamattomille se on käännöksenä saatavilla esimerkiksi ruotsiksi (Aprikoser i Donbas) ja englanniksi (Apricots of Donbas).
Englanniksi Розкладання-runon ('Decomposition') ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
"nothing changes on the eastern front / well, I've had it up to here / at the moment of death, metal gets hot / and people get cold" [kursiivi lisätty]
decomposition — The White Chalk of Days
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen 1960-luvun radiouutisista, voit lukea vastauksen tästä: www.kirjastot.fi/kysy/montako-kertaa-paivassa-mina-kellonaikoinaEli uutisia tuli tuolloin klo 22. Radiossa kuultiin vain STT:n uutisia vuoteen 1965 asti, jolloin Yle alkoi tuottaa myös omia uutislähetyksiään ja STT:n uutisia lähetettiin neljä kertaa päivässä. stt.fi/ajankohtaista/radiouutiset-90-vuotta/
Walt Whitmanin runosta Song of Joys on kaksi suomennosta.Arvo Turtiainen suomensi runon otsikoiden sen Laulu iloista. Runo on luettavissa teoksesta Ruohoa (1965, toimittanut ja suomentanut Arvo Turtiainen, s. 115). Viljo Laitisen suomennos Ilojen laulu sisältyy teokseen Ruohonlehtiä (toimittanut ja suomentanut Viljo Laitinen, 1954, s. 105).O Captain! My Captain! -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Anna-Liisa Haakanasta löytyy artikkeli esim. teoksista Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita IV s. 30-33, Suomalaisia kirjailijakuvia s. 35-42 sekä Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän s. 5-7.
Lehtiartikkeleita hänestä ovat esim. ET-lehti 1997 nro 11 s. 4-7, Kotilääkäri 1986 nro 9 s. 20-23 ja Tyyris Tyllerö 1987 nro 1 s. 6-8. Mene siis lähimpään kirjastoon!
Kirjailijan nettikotisivun osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/haakanaannaliisa.shtml
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön osoitteeseen kaukopalvelu@kouvola.fi tai käydessäsi kirjastossa täyttää neuvonnassa kaukopalvelulomakkeen.
Veloitamme kaukopalvelusta 3 € ja lisäksi lähettävä kirjasto määrittelee oman lisämaksunsa. Lainattavia kappaleita löytyi yliopistollisista kirjastoista, joten lisähintaa tulee noin 5-10 €.
WSOY:n teoksen Uusi suomi-englanti suursanakirja (Hurme, Raija)mukaan mylly-peli on englanniksi nine-men´s morris tai pelkkä morris; pelata myllyä on play morris.
Kirjastoissa on ryijyjä käsitteleviä teoksia, joista voi päästä perille mallin suunnittelijasta. Vanhoja ryijyjä esittelevät mm. U.T. Sireliuksen "Suomen ryijyt"; Toikka-Karvonen "Ryijy"; "Ryijy", jonka on julkaissut Helmi Vuorelma OY; Anja Louhio "Taideryijyjä".
Glorian antiikki -lehdessä on "Mikä, missä, milloin" -palsta, johon voi lähettää kysymyksiä (PL 100, 00040 Sanoma Magazines). Avotakan nettilehdessä (www.avotakka.fi) on sivut "Antiikkia nyt", jossa on myös kysymysten arkisto. Myös Suomen käsityön ystävät huolehtivat suomalaisesta käsityöperinteestä (www.kasityonystavat.fi). Käsityöliikkeissä on vielä saatavana perinteisten ryijymallien teko-ohjeita, joista voi selvitä ryijyn alkuperä.
Käännettyä kirjallisuutta kannattanee etsiä seuraavista osoitteista. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutilla on Kolmen tähden tietoa -tietokanta http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snhaku.htm. Teoshaku asiasanojen mukaan sisältää myös kielihaun (ohjeen kohta 7).
Fennica – Suomen kansallisbibliografia, (https://finna.fi ), sisältää kotimaisten kirjailijoiden teokset, myös vierailla kielillä julkaistut.
Osoitteessa(http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) on SKS:n käännöstietokanta, josta on uudempi versio osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/.
Biologien mukaan tosiaan tilhien maksa polttaa alkoholia hyvin tehokkaasti, eikä myöskään luonnonoloissa pihlajanmarjojen alkoholipitoisuus nouse kovin suureksi.
Ainakin tilhien ja muidenkin lintujen syksyinen ikkunoihin törmäily selittynee sillä, että niitä on runsaasti syksyllä pihapiirissä itseään talven varalle lihottamassa. Mahdollisesti heijastuva lasipinta saa ne luulemaan reittiä esteettömäksi. Ikkunaan törmännyt, pökkeröinen lintu saattaa käyttäytyä humaltuneen oloisesti. Keväällä ja kesällä linnut löytävät ruokaa muualtakin kuin läheltä ihmistä, eivätkä ole pihoilla törmäilemässä.
Kyseinen kohta Roald Dahlin Matildan suomennoksesta (WSOY, 1990, useita lisäpainoksia) löytyy sivulta 195. Suomentaja on Eeva Heikkinen.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Sähköä ja kuumaa vettä voi tulla monesta eri lähteestä. Energiateollisuus ry;n sivustolla, ks. https://energia.fi, kerrotaan lämpovoimalaitoksista, joissa tuotetaan sähköä. Talousvedestä kerrotaan Helsingin kaupungin sivustolla Talousvesi | Helsingin kaupunki, jossa on myös linkki HSY -vesihuoltosivulle.
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Sideerisestä astrologiasta löytyy tietoa esim kirjasta Myllyniemi, Panu: Astrologia uusiksi (2002). Google-haulla sideerinen astrologia löytyy mm. osoite http://www.siderealsigns.com/index.html , josta saa suomenkielistä valaistusta asiaan.
Grafologiaa käsitteleviä kirjoja on monia, esim. Vaarama, Pentti: Grafologian perusteet, Tamminen, Aarno: Käsiala - avain parempaan itsetuntemukseen ja Janerva, Juha :Käsiala ja luonteesi - grafologian opas luonnekuvien tulkintaan. Käsialantutkimus -asiasanalla löytyy kirjastojen tietokannoista lisää kirjaviitteitä. Mm. Suomen grafologisen yhdistyksen sivuilta pääsee asiaa tutkailemaan netin kautta.
Parapsykologiaan liittyvästä metagnomian käsitteestä sanotaan nettisivulla http://www.psychology4all.com/...
Poliisin mukaan ennen 1.3.1999 myönnettyjen henkilökorttien voimassaolo on päättynyt 31.12.2002 http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/AADE45416013924AC2256BC200…
Viking Linen ja Silja Linen mukaan asiakkaan on vaadittaessa pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä viranomaisten hyväksymällä henkilöllisyystodistuksella http://www.vikingline.fi/hyvatietaa/henkilollisyystodistus.asp
http://www.silja.fi/ (sivun alareunasta kohdasta "hyvä tietää")
joten varmuuden vuoksi henkilökortin kannattaisi olla voimassa.
Olemme saaneet lisävalaistusta kysymykseesi. Löysimme runon/lorun ruotsinkielisen vastineen. Runon alkuperä on tuntematon, mutta mm. Alice Tegner on tehnyt siitä sovituksen. Runo alkaa sanoilla "God dag, min fru, jag ser min fru fru, ni lillan har i famnen". Alkuosa lauletaan yleensä. Runo/loru loppuu sanoihin "Ni ser ju, ni ser ju att visst besvär man har, men lillan, hon är ju det käraste jag har".
Etsimäsi runo/loru on todennäköisesti tämän suomenkielinen vastine ja käännös. Emme ole kuitenkaan vielä onnistuneet löytämään sitä mistään kirjasta.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
