Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän eli YKL:N mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden luokka on 84.2 ja ruotsinkielisen 84.31. Kauhukirjallisuudella ei ole omaa luokkaa. Monet kirjastot lisäävät kirjaston tietokantaan ja kirjan selkiin erilaisia kirjainyhdistelmiä tai muita merkkejä erottamaan tiettyjä kaunokirjallisuuden genrejä. Mitään yhteistä sovittua tapaa ei kuitenkaan ole.
Verkko-YKL löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pahus" on lievä kirosana. Sellaisena sen esittelee myös Jari Tammen Suuri kirosanakirja. Nykysuomen sanakirja määrittelee pahuksen lieväksi voimasanaksi; sitä vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi helkkari, hiisi, hitto ja lempo.
Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa...
Ainakaan vielä ei novelli ole selvinnyt. Sitä on kyselty kirjastolaisten yhteisen sähköpostilistan kautta, ja jos vastaus löytyy, palaan asiaan. Tunnistaisiko joku lukijoista tämän novellin?
Väitöskirjoja kannattaa etsiä LINDAsta, yliopistokirjastojen yhteistietokannasta. Kysy lähikirjastostasi sen käyttömahdollisuutta.
Tein sieltä muutaman haun. Haulla opettajat ja väitöskirjat tuotti kahdeksan viitettä, joista lähinnä aihettasi on Pasi Sahlberg ”Opettajana koulun muutoksessa” (1997, Pohjautuu Jyväskylän yliopistossa 1996 hyväksyttyyn väitöskirjaan Kuka auttaisi opettajaa.)
Hakusanoilla opettajat ja ammattikorkeakoulut löytyi 45 viitettä, myös Raijaliisa Laakkosen väitöskirja ”Ammattikorkeakoulureformi ja opettajan työn muutos. Opettajien käsityksiä ammattikorkeakoulukokeilun toteuttamisesta Keski-Pohjanmaalla vuosina 1993-1997” (1999, Vaasan yliopisto). Hyödyllinen lienee myös Pasi Tulkin lisensiaattityö ”Vanhat avaimet,...
Pollock and the porroh man sijoittuu Sierra Leoneen. "Porroh" on nimitys paikallisten alkuasukasheimojen keskuudessa vaikuttavalle uskonnolliselle ja poliittiselle "organisaatiolle". "Porroh man" on yksinkertaisesti Porrohin jäseneksi vihitty mies.
Selkein löytämäni kuvaus Porroh-järjestelmästä löytyy vuonna 1887 Journal of the Royal Anthropological Institute of Great Britain and Irelandin numerossa 16 julkaistusta T. R. Griffithin artikkelista 'On the races inhabiting Sierra Leone':
"Of kindred character is the institution of Porroh among the men. There are two kinds, the religious and the political. No one is admitted to Porroh without being circumsised. He must live in the Porroh Bush for a time strictly secluded, especially from...
Torppareista ja taksvärkkipäivistä löytyy tietoa Työvänliikkeen verkkonäyttelyssä, http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-2/torpparik…
Kauhajoenmuseosta, https://www.kauhajoenmuseo.fi/historia/torpparit/torpp%20ja%20lamm.html
Sekä teoksessa Torpparkysymys, joka paneutuu asiaan, https://www.doria.fi/bitstream/10024/167613/1/HT059_opt.pdf
Finna.fi:stä löytyy myös painettua kirjallisuutta aiheesta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Piioista löytyy kirjallisuutta tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/minka-ikaisia-rengit-ja-piiat?language_co…
Suomenkielistä lähdettä en löytänyt, mutta englanninkielinen lähde kertoo seuraavaa: Sääsket lentävät noin 1-1,5 mailia tunnissa, eli noin 1,5-2,5 kilometriä tunnissa, vaihtelua on hieman lajista riippuen. Lähde: FAQs - American Mosquito Control Association
Pirkko Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa (Otava, 2. p. 1992) Laasosen kerrotaan olevan muunnos Nikolaus tai Nikolaos -nimestä tai mahdollisesti Blasius/Blasios-nimestä. Kirjan lyhyehkö nimeä käsittelevä artikkeli käy läpi myös nimen nykyisiä ja entisiä erilaisia kirjoitusmuotoja ja miten se on aiempina vuosisatoina maantieteellisesti sijoittunut. Laaso-sanaa ei löydy verkosta löytyvästä Kielitoimiston sanakirjasta (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/). Suomen murteiden sanakirjassa laaso-substantiivi merkitsee lätäkköä (https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_0dd0a4c7c272646c4c1990ed49ebfcec&word=laaso) kun taas laasoa-verbi tarkoittaa jaaritella (https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=...
Voit varata löytämäsi 3 HelMet-järjestelmässä olevaa kirjaa ja valita noutopaikaksi oman lähikirjastosi tai minkä tahansa HelMet-kirjaston - voit tehdä varaukset itse, jos kortillasi on nelinumeroinen tunnusluku. Muussa tapauksessa voit käydä kirjastossa tekemässä varaukset, hinta on 50 senttiä varaukselta aikuisten aineistosta. Niteiden sijainnin HelMetissä näet klikkaamalla kutakin nimekettä.
Yliopiston Helka-järjestelmän mukaan saatavana Helsingissä ovat myös esimerkiksi Markku Niemisen teos Kalevala kohtalona - Alpo Sailon runonlaulajat ja toiminta Vienan Karjalassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa, sekä Juhani Korvenmaan teos Alpo Sailon muotokuvatuotanto Museoviraston kirjastossa. Näiden yhteystiedot löytyvät seuraavilta...
Musiikkisanakirjoja löytyy useitakin. Saat listan kirjoista ja niiden sijaintitiedoista kirjoittamalla kirjaston aineistotietokantaan http://www.helmet.fi/ sanat musiikki terminologia tai musiikki sanakirjat. Tässä pari:
Zeranska-Gebert, Grazyna
Parlando : musiikkisanakirja
Yliopistopaino, 2002
Ervola, Kaija
Musiikkisanakirja
Finn lectura, 2001
Brodin, Gereon
Musiikkisanakirja
Otava, 1980
Kysymistäsi kirjastoista mikrofilmien skannausmahdollisuus on Salon kirjastossa ja pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoon Sellossa ja Vantaan Tikkurilassa.
Olisiko kyseessä Joanna Russin teos Naisten planeetta?
Kirjayhtymä, 1986
Alkuteos: The Female Man (Bantam Books, 1975)
Kääntäjä: Kristiina Drews
Kirja kertoo neljästä saman naisen ilmentymästä erilaisissa rinnakkaistodellisuuksissa. Joanna on moderni nainen, Jeanninen maailma taas muistuttaa suunnilleen viime vuosisadan puoltaväliä, Janetin maailma on utopia, josta miehet ovat kuolleet pois kun taas Jaelin maailmassa naiset ja miehet ovat verisessä sodassa keskenään. Eri ilmentymien kohdatessa sukupuoliroolit saavat kyytiä
Lähde:http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/naisten-planeetta/
Hei,
Kiitos toiveestasi, välitin sen eteenpäin 3D-tulostusvastaavillemme jotka laittavat ruskean värin seuraavaan tilaukseen mikäli sitä on saatavilla. Ennen joulua uutta filamenttia ei kuitenkaan ole käytännön syistä mahdollista saada.
Tiesithän, että 3D-tulostettuja esineitä on mahdollista maalata esimerkiksi pienoismalleille tarkoitetuilla maaleilla? Näin lopputuloksesta on mahdollista saada juuri sen värinen kuin tarve on filamentista riippumatta.
Suomen Sukututkimusseuran Hiski tietokannasta, http://hiski.genealogia.fi löytyy tietoja seurakuntien kirkonkirjoista: syntyneet, vihityt, kuolleet, poismuuttaneet. Tiedot ovat 1890 -luvulta taaksepäin. Alle 100 vuotta vanhoja tietoja ei saa julkaista. Kannattaa aloittaa selvittämällä elossa olevilta sukulaisilta tietoja edellisistä sukupolvista. Ja onko omasta suvusta jo ehkä tehty ja julkaistu sukuselvitys? Kirjastot.fi sivulta löytyy linkit Suomen yleisten kirjastojen tietokantoihin. Kirjastosta voit lainata sukututkimusoppaita, esim. Digitaalisen sukututkimuksen oppaan.
Vesijättömaista ei näytä olevan erillisiä karttoja. Oman rantakiinteistön tiedot voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen asiointipalvelusta. Linkki sivulle.Lue myös yhteiset alueet sivu.Vesi.fi sivustolta löytyy lisää tietoa erilaisista vesiaiheista. Linkki.Vertaamalla nykyisiä ja entisiä karttoja, voi löytää vanhoja vesijättömaita. Vanhat kartat, ilmakuvat ja asiakirjat Maanmittauslaitoksen sivuilla.
Little Richardista, eli Richard Pennimanista ei varsinaista elämänkertaa pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy, mutta
voit käydä etsimässä tietoa esim. Helsingin pääkirjaston musikkiosastolla hakuteoksista tai internetistä:
sivuilta: http://www.kolumbus.fi/timrei/lre.htm, tai http://fame2.clever.net/fame/richard.htm
