Juha Mannerkorven runo "Että he kaikki yhtä olisivat" on kokoelmasta Kylväjä lähti kylvämään (1954). Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi) ja Juha Mannerkorven kootuista runoista Runot 1945-1954 (Otava, 1980).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, joten vastaus perustuu ainoastaan kielioppilähteeseen, johon voit tutustua itse tarkemmin. Siinä sanotaan, että rinnasteisissa lausekkeissa liite on mukana yhdessä tai useammassa rinnastettavassa. Fokuspartikkeliliite -kin voi saada jälkimmäisessä rinnastettavassa asteikkotulkinnan 'jopa'. Esimerkkilauseessasi voi siis tämän perusteella ajatella, että jopa Maija innostui lätäkössä hyppimisestä. Kielitieteen asiantuntijalta voit kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta.LähteetIso suomen kielioppi: Fonologisia, morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=127Iso suomen kielioppi: Liitteen paikka https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys...
Jos puhumme samasta videosta kuten tämä: https://www.youtube.com/watch?v=Wl959QnD3lMtai 10 tunnin mittainen versio: https://www.youtube.com/watch?v=ZLcgsBAXNaQniin kyseessä on biisi nimeltään "Song for Denise"Spotify linkki: https://open.spotify.com/track/7vhOxpwnenXcBBrGkeZUcdYoutube linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aLp8SISp4nM
Kyllä voi. Jos valitsette alkuvalikosta linkin Sanahaku, voitte valita suoraan kohdasta Aineisto esim cd-levyt. Käyttäessänne Tekijä-hakua voitte luonnollisesti merkitä esim säveltäjän tai esittäjän nimen hakukenttään.
Ei näyttänyt olevan netissä. Säädökset on www.Finlex.fi, siellä ao. sivulla on yläreunassa teksti:ruotsiksi ,jos teksti on. Siitä sanasta pitää klikata.
Finlands författningssamling 666/1972: Lag om bestridande av bevisningskostnader med statens medel
Pienten lasten juna-aiheisia kirjoja on varsin paljon. Alla on linkki hakutulokseen Helmet-kirjastojen kuvakirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28junat%20kuvakirjat%29%2…
Halutessasi voit rajata hakua vielä esim. kielen mukaan sivun vasemmasta reunasta kohdasta "kieli".
Kirjaan Värssyveturi (Marjo Nygård kuv.) on koottu juna-aiheisia runoja, laulunsanoja ja leikkejä vuosikymmenten varrelta. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513166458&…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2026382__Sv%C3%A4rssyvetu…
Hei,
Lähtisin rakentamaan teoksen kirjastoluokitusta seuraavalla tavalla (pääluokka ja rinnakkaisluokat):
-78.1 Musiikin tutkimus
-78.18 Populaarimusiikin tutkimus
-78.89 Populaarimusiikki
-78.16 Musiikkiteollisuus, Musiikkiteknologia
-33.4 Talousoikeus (huom. tämä liittyen tekijänoikeuteen)
Valitettavasti muita teoksia ei ole Kerouacilta todellakaan suomennettu. Mikään ei estä kuitenkaan tiedustelemasta kustantajalta (Tammi) onko moisia suunnitelmia olemassa ja esittämästä toivomuksia! Kustannusjohtaja Jaakko Tapanisen puh. on 09-69376253 ja e-mail jaakko.tapaninen@tammi.net.
Uimahalleissa saa opiskelija-alennusta myös kesällä. Uimahalleissa opiskelija-alennuksen saa voimassaolevalla lukukausitarralla aina uuden lukukauden alkuun asti. Esimerkiksi Mäkelänrinteen uimahallissa uusi lukukausitarra pitää olla kortissa alennusta varten viimeistään syyskuun loppuu mennessä, siihen asti kelpaa päättyvän lukukauden tarra.
Kun kysyjä ei täsmennä, kenen Kultakaloista voisi olla kysymys, täytyy olettaa. Jukka Kuoppamäellä ainakin on tämänniminen sävellys, joka on julkaistu nuottina sovitettuna sekakuorolle ja pianolle. Tämän laulun ovat levyttäneet sekakuoroversiona
(1) Soilat: Lennä laulu (Kalajoki 2016) CD
(2) Hollola Singers ja Jukka Kuoppamäki: Päivien kimallus (Fazer Records 1997) CD
Molemmat levyt ovat melko harvinaisia, kumpaakaan ei löydy Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta ne voi kuunnella Helsingissä Kansalliskirjaston musiikkiosastolla.
Heikki Poroila
Työttömyyden syitä pohdittaessa on lähiaikoina alettu puhua ilmiön periytyvyydestä. Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, että kielteinen asenne koulutusta ja työtä kohtaan saattaa periytyä vanhemmilta lapsille. Korkeaa koulutusta arvostavien vanhempien lapset vastaavasti kouluttautuvat todennäköisesti muita pidemmälle. Tällöin heidän todennäköisyytensä jäädä työttömäksi taas vastaavasti pienenee. Työttömyyden periytyvyydestä puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että työttömyys on ilmiönä monimutkainen ja suoraviivaisten kausaliteettien vetäminen on virheellistä: esimerkiksi yksi tämän hetken ilmiö onkin korkeasti koulutettujen ns. akateeminen työttömyys.
Pätkätyöt ovat ilmiönä kuitenkin vielä monimutkaisempi ja sen väittäminen periytyväksi ei...
Valtakunnallisessa kirjastotilastossa http://tilastot.kirjastot.fi/ on tietoja lähinnä kirjastojen perustoiminnoista, kuten lainoista, kokoelmista, henkilökunnan ja toimipaikkojen määrästä.
Kirjastojen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tilastotietoja ei näistä julkisista tilastoista löydy. Pitäisi myös määritellä, mitä näillä termeillä tarkoitetaan – tarkoittaako kehittäminen esim. tietojärjestelmiin, työmenetelmiin, henkilöstön koulutukseen liittyviä toimenpiteitä vai jotakin muuta. Lasketaanko johtamiseen kirjaston johtajan/johtajien palkka tai myös joitakin muita hallintoon liittyviä kuluja jne.
Kirjastoalan ylimpänä hallintoviranomaisena toimii opetusministeriö, joka jakaa vuosittain kirjastoille avustuksia erilaisiin...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teos "Lokarantz, Kerstin, Förklädesboken" vuodelta 1981. Muita vanhoja kirjoja pelkästään esiliinoista emme löytäneet.
Kirjastoissa oleva kielten opetusmateriaali cd-levyillä keskittyy "perusruotsiin", matkailuun, sosiaali- ja terveysalaan ja liike-elämään. Kysymääsi liikuntaruotsia ei löydy Suomen kirjastoista.
Kannattaisi kysyä vaikka urheiluopistoista tai Ruotsin suurlähetystöstä suoraan. Esim. Pajulahden urheiluopisto kouluttaa liikunnanohjaajia ja heillä voisi olla sisäistä opetusmateriaalia
Kiljusen herrasväki -elokuva löytyy videotallenteena vielä muutamasta kirjastosta eri puolilta Suomea. Elokuvasta voi tehdä kaukopalvelutilauksen omassa kirjastossaan. Kaukopalvelumaksu Vantaalla on seitsemän euroa.
Kyseessä on siis Erik ja Elisabet Sædénin toimittama, Antonin Dvořákin lauluihin perustuva teos "Bibliska sånger :op. 99 : med studiehandledning och ordning för aftonmusik" vuodelta 1976. Teosta ei ole suomennettu, eikä vastaavanlaista teosta löydy tietokannosita.
Suomalainen julkaisutuotanto löytyy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Fennicasta on etsittävissä siis myös suomennoksia, jotka löytyvät teoksen alkukielisellä nimellä. Vastaavasti Suomessa julkaistut nuotit ja musiikkiäänitteet on luetteloitu Suomen kansallisdiskografiaan Violaan.
https://finna.fi
https://finna.fi
Oulun puutarhureista ja puutarhoista voi mahdollisesti löytyä tietoa Oulun historiaa käsittelevistä teoksista:
- Näsänen, Maija-Liisa: Owla - Oula - Oulu : kaupungin perustamisesta maailmansotiin / Maija-Liisa Näsänen. [Oulu] : Pohjoinen, 1998
ISBN 951-749-270-7
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa / toim. Kyösti Julku ; kirj.: Anja Allas...[ja muita] ; [julk.] Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys = Societas historica Finlandiae septentrionalis. [Oulu] ; Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987 - (Studia historica septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.) - (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Studia Historica Septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.)
ISBN 951-95473-4-7
- Halila, Aimo.
Oulun kaupungin historia 2 : 1721-1809 /...
Muutamassa ruokasanakirjasta löytyy hakusanan hiiva kohdalta tietoa leivinhiivasta. Tällaisia ovat ainakin nämä: Ruokasanakirja (Ritva Lehmusoksa, Pirjo Muurinen) ja Gastronomian sanakirja (Kaarina Turtia). Hiivan tarina : Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970 (Olli Vehviläinen) -kirja käsittelee pääosin hiivateollisuutta, mutta siinä on myös tietoa hiivan käytön historiasta. Kaikki nämä kirjat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
