Kuolemansyytiedot säilytetään Tilastokeskuksessa. Niitä koskevat salassapitosäännökset, joissa kerrotaan, missä tilanteessa tietoja voidaan luovuttaa, (459/1973) 1, 2 ja 15 §. Tilastokeskukseen voi siis ottaa yhteyttä, http://www.tilastokeskus.fi/ .
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Nuori on maailmamme kokoelmasta Oi lintu mustasiipi.
Runo löytyy myös seuraavista teoksista:
Elvi Sinervo: Runot 1931-56
Elvi Sinervo: Pilvet Runot 1941-1956
Tämä opinnäyte löytyy Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kirjaston kokoelmasta. Saat sen sieltä kaukolainaan lähimmän kirjastosi kautta. Kaukopalvelupyynnön voi jättää tästä linkistä:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
http://www.lut.fi/fi/kirjasto/index.html
Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Valitettavasti etsimäänne äänitettä Vastamäki, Jorma: Ralleja vastamäeltä ei löydy lainattavaksi mistään Suomen kirjastoista.
Äänitteillä Poliitikot porskuttaa (1995) ja Ralleja vastamäeltä on viisi samaa kappaletta. Poliitikot porskuttaa kuuluu Lastu-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tilata sen sieltä kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta. Jos teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevalla lomakkeella. Kaukopalveluhinnasto löytyy samasta linkistä.
Äänitteeltä Café Veijon Baari : suomalaista alkuvoimaa : undergroundiskelmiä 1980-2000-luvuilta on kuultavissa Jorma Vastamäen kappale Juodaan viinaa vaan. Tämä äänite on lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi
http://monihaku....
Katja-sarjaa on ilmestynyt 12 kirjaa, ja 13. osa Katja Kuubassa ilmestyy vuonna 2000. Sarjassa ensimmäisenä on ilmestynyt Katja New Yorkissa ja vuonna 1999 Katja au pairina. Saat koko listan esille esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta hakemalla tekijän nimellä.
Yksi hyvä keino saada tietoa kirjailijasta on ottaa yhteys suoraan kustantajaan. Samoin kannattaa tutkailla Kirjallisuusarvosteluja-nimistä lehteä(tulee ainakin suurien kirjastojen käsikirjastoihin), lasten aineistosta ilmestyy sarjassa C-osa, josta löytyy tietoa ilmestyneistä kirjoista ja kirjailijoista.
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaisen "kirjan" kirjoittamisesta on kysymys. Jos kauno- tai tietokirjan voisi kirjoittaa "valmiille pohjalle", miten omaperäisiä niistä mahtaisi tulla? Suomessa on järjestetty aina silloin tällöin ns. kirjoittajankoulutusta, jossa käydään läpi kauno- ja tietokirjoittamisen perinteitä, tekniikoita ja huomioon otettavia asioita. Mistään "valmiista pohjista" en ole kuullut, eikä sellainen kuulosta erityisen uskottavalta edes teoriassa. Minkä tahansa kirjan kirjoittamisen edellytyksenä on kirjoittajalla oleva näkemys kokonaisuudesta ja ainakin alustava näkemys yksityiskohdista, joiden avulla kokonaisuus on tarkoitus rakentaa. Oma näkemykseni on, ettei mikään kirja ei ole niin yksinkertainen, että sellaisen voisi...
Jokaisella kirjastolla saattaa tässä asiassa olla omat käytäntönsä. Joistakin kirjastoista saa varata poistolehtiä etukäteen, mutta yhteisesti sovittua käytäntöä ei ole. Kannattaa kysyä asiaa siitä kirjastosta, josta haluaa poistolehdet.
Vaski-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto löytyy kirjan eräpäivä, kun haet teoksen nimellä ja klikkaat Lainassa -linkkiä. Tulet Teoksen saatavuus -näytölle, josta kohdasta Niteet klikkaamalla pääset katsomaan eräpäiviä.
Ainoastaan silloin kun kirja on noudettavana kirjastossa, eikä varaaja ole vielä noutanut varaamaansa teosta, eräpäivä puuttuu. Samoin jos teos on vasta kuljetettavana kirjastosta toiseen.
Syitä lopettaa vaikka jokin pitkäaikainen harrastus on varmasti melkein yhtä paljon kuin lopettajiakin, tässä muutamia: ajan puute, elämäntilanteen muutos, taloudelliset syyt, väsyminen, vanheneminen, sairastuminen. Mitään listausta syistä emme onnistuneet löytämään.
Aluehallintovirasto on julkaissut 2.12.2021 tiedotteen, jossa todetaan: "Tartuntalain pykälään 58 d perustuva päätös tilojen käytöstä koskee laajasti erilaisia asiakas- ja yleisötiloja (esimerkiksi kaupat, urheilutilat, kirjastot, museot ja teatterit) Uudellamaalla. Päätöksen mukaan tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on järjestettävä toiminta siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi rajoittaa asiakasmäärää, porrastaa kävijöiden osallistumista ja/tai tehdä tilaan ja asiakaspaikkojen sijoitteluun liittyviä järjestelyjä.
Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä...
Selasin läpi parikin suomalaisia kansansatuja sisältävää kirjaa sekä Anni Swanin satuja, mutta aivan tällaista ei niistä löytynyt. 'Vetehisen vangeissa' on kolme sisarusta, jotka joutuvat vetehisen vangeiksi, ja satuja kuninkaista ja heidän tyttäreistään löytyi useampia.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suoraa vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta joitain johtolankoja kyllä.
Wittgenstein tunsi taloustieteilijöitä kuten John Maynard Keynesin ja Piero Sraffan. Sraffan kanssa hän tiettävästi keskustelikin usein, joten on täysin mahdollista, että hän on kommentoinut myös taloustieteitä. Heidän suhdettaan käsittelee esim. Amartya Sen artikkelissaan Sraffa, Wittgenstein, and Gramsci.
Wittgensteinin teoksia löytyy tietokannasta Wittgenstein Source. Tietokannasta etsimällä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, mutta oikealla saksankielisellä hakusanalla jotain relevanttia voi toki löytyä.
Kaipaamasi kirja saattaa hyvinkin olla Romain Rollandin kirjoittama Mestari Breugnon. Se on alunperin ilmestynyt v. 1919 (suomeksi 1979). Tapahtumapaikkana on ranskalainen pikkukaupunki Clamecy 1500- ja 1600-luvun taitteessa ja päähenkilönä veijari ja elämäntaituri Colas Breugnon.
Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Pohdimme asiaa kollegan kanssa ja teimme erilaisia Finna-hakuja, mutta emme onnistuneet paikantamaan aivan tuntomerkkeihin soveltuvaa vuoden 2018 jälkeen julkaistua teosta.
Voisiko kyseessä olla esimerkiksi jokin seuraavista vanhemmista tieto- tai muistelmateoksista?
Haasio, Ari, ja Erkki Hujanen. 1990. Tasavallan panttivangit : evakuoimatta jääneiden suojärveläisten vaiheet talvisodan aikana. Jyväskylä: Suo-Säätiö.
Home, Lyyli, ja Marko Home. 2017. Suojärveläisten juhlaa ja arkea : elämää Raja-Karjalassa 1800-luvulta talvisotaan. Helsinki: Homeen suku.
Huttunen, Lea. 2014. Evakkotie : elämäni tarina Suojärveltä Vesannolle. 1. p. Vesanto: [Lea Huttunen].
Hämynen, Tapio (toim.). 2011. Omal mual - vierahal mual. 4 : Suojärven historia...
Etsimäsi satu on italialais-amerikkalaisen kirjailija Leo Lionnin alun perin vuonna 1968 julkaisema "Frederik", joka löytyy Frederikin satukirjasta. Sadussa Frederik ei kerää muiden hiirien tavoin ruokaa talvivarastoon, mutta muut hiiret oppivat pitkän ja pimeän talven aikana arvostamaan niitä tarinoita ja muistoja, joita Frederik on kesän aikana ruoan sijasta kerännyt.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 39 Zeus-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Valitettavasti nimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt selitystä tämän nimen alkuperästä. Voisiko nimi kuitenkin olla ulkomaista alkuperää?
