Seuraava vastaus ei sisällä juuri Roomaan liittyviä lisätietoja, koska kukaan vastaajista ei ole sellaisia ehtinyt tai osannut löytää. Kysymykseen on kuitenkin mahdollista vastata osittain yleistietämyksen perusteella. Toivottavasti seuraavasta on kysyjälle jotain hyötyä. Rooman historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta voisi löytyä tarkempia tietoja. Tätä kirjallisuutta on julkaistu myös suomen kielellä suhteellisen runsaasti ja HelMet-kirjaston tietokanta tarjoaa etsimiseen hyvää apua.
Käytännössä melkein kaikki kaupungit kasvavat korkeutta siitä yksinkertaisesta syystä, että on yleensä halvempaa rakentaa vanhan päälle kuin poistaa ensin kaikki vanhat kerrostumat ja rakentaa sitten uutta neitseelliselle perustalle. Pitkäikäisissä...
Eri kirjastoilla on käytössä erilaisia luokitusjärjestelmiä.
Helsingin kaupunginkirjastolla on aivan oma järjestelmänsä, HKLJ, jota ei käytä mikään muu kirjasto. Se löytyy täältä: http://finto.fi/hklj/fi/
Suomen muut yleiset kirjastot käyttävät pääsääntöisesti Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, YKL:ää: http://finto.fi/ykl/fi/
Tieteellisillä kirjastoilla taas on käytössä UDK-luokitus, johon voit tutustua täällä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-aineiston+UDK-luokituskaavio
Luokittelua ei enimmäkseen kuitenkaan tehdä villisti jokaisessa kirjastojen toimipisteessä erikseen, vaan yleensä luokittelu on sen kirjastoyksikön tehtävä, joka muutenkin hoitaa aineiston luettelointia. Esimerkiksi...
Kiitos palautteesta. Toimitin sen e-kirjastosta vastaaville tiedoksi ja kuulin, että earauskattoa mietitään parhaillaan. Käytäntö saattaa muuttua lähiaikoina. Kokoelmaa ei ole voitu kartuttaa kysynnän mukaan, koska aineistomäärärahat ovat rajalliset. Varausten määrää rajoitetaan juuri kokoelman pienuuden vuoksi. Rajoituksilla yritetään pitää varausjonoja lyhyempinä ja varmistaa, että asiakkaat voisivat edes joskus saada jotain lainattavaa suoraan hyllystäkin. Olethan huomannut, että voit suoraan etsiä vapaana olevat tietoäänikirjat. Tämänhetkinen lista :
https://helmet.overdrive.com/collection/89135?page=2&sortBy=newlyadded&language=en&mediaType=audiobook&showOnlyAvailable=true&subject=111&...
Raidallisuus helpottaa etäisyyksien hahmottamista. Raidat tehdään leikkaamalla nurmi vuorotellen vastakkaisiin suuntiin, joten korret taipuvat eri suuntiin.Lähteet ja lisätietoaYle Tiede: https://yle.fi/aihe/a/20-195876Fit: Miksi jalkapallokenttä on raidallinen? https://www.fit.fi/treeni/miksi-jalkapallokentta-on-raidallinen/
Arvo Rydberg hyväksyttiin opiskelijaksi Kajaanin seminaariin vuonna 1925 ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 (Kajaani 21.8.1925; Uusi Suomi 8.6.1930).Sanomalehdistä löytyvien tietojen perusteella Rydberg toimi opettajana 1930-luvulla ainakin näissä kouluissa:1930: Mäntylän kansakoulu1934: Tervasalmen kansakoulu1938: Itäjärven kansakouluDigitoidut sanomalehdet eivät ulotu 1940-luvulle, joten siltä ajalta tietoa ei ole.
Tietoa M.C. Beatonin kirjoista ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta, joka on luettelo Suomessa ilmestyneestä kirjallisuudesta eikä Kirjavälityksen
luettelosta, joka sisältää tiedot mm. tulossa olevista uutuuksista. Näyttää
siltä, että niitä ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu.
Tänä vuonna on ilmestynyt äänimaisemasta uusi kirja : - ”Kuultava menneisyys : suomalaista äänimaiseman historiaa”, 2005. Työympäristön äänimaisemasta on myös ilmestynyt tänä vuonna kirja : - Koivusalo, Esko A. : ”Äänimaisema ja työympäristö”, 2005. Tämä kirja ei ole vielä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Kirjassa ”Ympäristökasvatuksen menetelmäopas 2 : Vihreä ihminen” on artikkeli Kankkunen, Olli-Taavetti : Ääniympäristö ja äänimaisema. ”Etnomusikologian vuosikirjassa 7”, 1995 on artikkeli Kurkela, Vesa : Katusoitto, äänimaisema ja karnevaali : näkökulmia ulkotilamusiikin tutkimukseen. Metsän äänimaisemasta on kirjassa ”Puun puhe”, 2001 ja luonnon äänimaisemasta kirjassa ”Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä”, 1996. Lisäksi...
Voisiko kyseessä olla porilainen taiteilija Aarne Elomaa? https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/aarne-elomaa
Hänen signeerauksensa on kyllä yleensä A. ELOMAA ja vuosiluku.
Porin taidemuseosta voisi kysellä, onko hänen signeerauksensa vaihdellut.
https://www.poriartmuseum.fi/me/yhteystiedot/
Taiteilijamatrikkeleista ei löytynyt muita sopivia taiteilijoita.
Vaasan kaupungin museoiden taiteesta vastaavalta amanuenssilta voisi kysyä pohjalaismaisemien tekijöistä
https://vaasankaupunginmuseot.fi/henkilokunta/
Seinäjoen taidehallilta https://www.seinajoentaidehalli.fi/etusivu/ voisi myös kysyä asiasta.
Toivottavasti taulun tekijä selviää.
Tutkimme alan kirjallisuutta ja pohdimme asiaa kollegoiden kanssa, ja konsultoimme myös Sotamuseon asiantuntijoita. Kyseessä ei näyttäisi olevan puolustusvoimien tai muun viranomaistahon merkki. Se ei muistuta myöskään talvi- ja jatkosodan puolivirallisia asevelimerkkejä. Koristekuviosta voi hahmottaa ehkä kirjaimet I ja S, mutta näiden merkitystä ei voi kontekstista oikein päätellä. Jos materiaali on alumiinia ja emalia, niin kyseessä saattaisi olla esimerkiksi sota-aikainen puhdetyö. Erilaiset joukko-osastot teettivät kosolti erilaisia epävirallisia merkkejä, joten periaatteessa tällainenkin voisi olla kyseessä.Valaistusta asiaan voisi saada tutustumalla merkin mahdollisen omistajan kantakorttiin - jospa sieltä löytyisi esimerkiksi...
Waltarin kirja L' avventuriero saa lainata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Katso tiedot tästä
http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm sekä yhteystiedot
http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm
Laina-aika siellä on 28 päivää, mutta uusimismahdollisuukia on todennäköisesti.
Olisiko seuraavista apua (on viitattu kameraan ainakin kappaleen nimissä ja kai sitten mahdollisessa sanoituksessakin):
1. Tequilajazzz (esitt.) Teoksen nimi Virus / Tequilajazzz
2. Wilco (esitt.) Teoksen nimi Yankee hotel foxtrot
3. Dipper (esitt.) Teoksen nimi They know what to expect and they like it
Lisää hakutuloksia: Valitse Tarkenna hakua, valitse pudotusvalikoista musiikki ja cd -levy sekä kirjoita luukkuun rock camera or kamera.
Töölön kirjastossa on saatavilla kahta eri e-lukulaittetta. Vanhempi malli on Sony PRS-650, jolla voi lukea vain muutamia tekijänoikeudesta ”vapautettuja” teoksia. Tämä malli tai samantyyppinen Sony PRS-650 löytyvät useasta kirjastosta mm. Rikhardinkadun kirjastosta. Laitteiden laina-aika on 7 vrk.
Uudempi laite on Samsungin ja Elisan yhteistyössä hankitut Samsung Galaxy Gio -tabletit, joilla voi tehdä paljon muutakin kuin vain lukea e-kirjoja, esim. surfata netissä langattoman verkon kautta. Näihin laitteisiin on valmiiksi ladattu viisi Elisa kirja -palvelusta ostettavia suomenkielisiä dekkareita. Näissä laitteissa voi myös käyttää kirjaston Ellibs- ja Overdrive -palveluja. Samsungeja löytyy Töölön kirjastosta ja Myllypuron...
Tässä tulee ongelmaksi sellaisen koneen löytäminen, jossa on vielä korppuasema. Näitä koneita oli käytössä 2000-luvun vaihteessa. Ja käyttöjärjestelmät ovat muuttuneet. Mahtaisivatko muistitikku ja korppu "keskustella" keskenään.
Mikkelin pääkirjastossa on digitointipiste, mutta kysymyksesi kaltaisia asioita sielläkään ei pysty tekemään.
Osaisikohan joku alan harrastaja auttaa! Googlella voisi kokeilla hakea digitointipalstoja ja -keskusteluja.
Valitettavasti Helmet robottikerhot näyttävät olevan kaikki paussilla.
Välitän toiveenne Espoon lastenkirjastolaisille. Kenties keväämmällä taas kerhoillaan robottienkin merkeissä.
Kosovosta löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston Plussa-aineistotietokannasta hakusanalla Kosovo 14 viitettä (voit selata niitä internetin kautta (http://www.libplussa.fi/).
Seuraavista teoksista voisi olla apua: Visuri, Pekka, Kosovon sota, 2000; Judah, Tim, Kosovo--war and revenge, 2000; Chomsky, Noam, Uusi sotilaallinen humanismi--Kosovon opetukset, 2000; Fredsbomber över Balkan--konflikten om Kosovo--historia, analys, debatt, 1999; Öberg, Jan, Propagandan takaa, 1999.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html) löytyy hakusanalla humanitaarinen interventio 7 viitettä. Artikkelitietokannoista Aleksi ja Arto saattaa löytyä viitteitä sopivaan materiaaliin, esimerkiksi kaupunginkirjaston...
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rc.px/
Tilastokeskus tarjoaa väestöä koskevaa tietoa. Ylläolevasta Tilastokeskuksen tietokannasta ei ole mahdollista valita tietoja syntymävuoden perusteella, mutta voit valita vuoden 2019 sekä ikäluokat 60-64 ja 65-69. Tietokannan mukaan 60-69 -vuotiaita eli 50-luvulla syntyneitä henkilöitä oli vuoden 2019 lopussa 716 579.
