Theveninistä löytyy tiedot kirjasta "Biographical dictionary of the history of technology", Routledge 1996. Siinä kerrotaan:
Thévénin, Léon Charles.
b. 30 March 1857 Paris, France
d. 21 September 1926 Paris, France
French telegraph engineer who extended Ohms's Law to the analysis of complex electrical circuits.
Following a basic education, Thévénin entered the Ecole Polytechnique in Paris, graduating in 1876. In 1878 he joined the Corps of Telegraph Engineers (which subsequently became the French PTT). There he initially worked on the development of long-distance underground telegraph lines, but later switched to working on power lines. Appointed a teaching inspector at the Ecole Supérieure in 1882, he became increasingly interested in the...
Emme onnistuneet löytämään tekijää kyseiselle runolle. On myös mahdollista että runo on jonkun Kotilieden lukijan lähettämä. Aikoinaan Kotiliedessä saatettiin julkaista lukijoiden nimimerkillä lähettämiä tekstejä. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Vaikuttaa silltä, ettei ainakaan kaikkien kuntien yhteystietoja löydy koottuna listana.
Kuntaliiton sivuilta löytyy linkki kaikkiin Suomen kuntiin. Tätä kautta löytyvät yhteystiedot: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat
Ainakin ääninäyttelijä pyrkii antamaan vaikutelman cockneysta. Puheessa kuulee yleisiä cockney-ääntämykseen yhdistettyjä piirteitä kuten h-äänteiden häipyminen sanojen alusta ("...over 'ere") ja t-äänteen korvaaminen glotaaliklusiililla ("London Nau'ica", "unrelen'ing", "ge' off", näissä t ei kuulu). Lisäksi r-kirjain "nielaistaan" ö-mäiseksi äänteeksi sanan lopussa kuten monissa eteläenglantilaisissa ääntämyksissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cockney
Teoksesta löytyy referaatti, joka on kirjoitettu Oulun yliopiston seminaarityöksi, https://www.academia.edu/32089764/Referaatti_Betty_Friedanin_teoksesta_….
Goodreadsissa on myös kuvaus, https://www.goodreads.com/book/show/17573685-the-feminine-mystique.
Kirjaa on myös kirjastoissa, pääkaupunkiseudulla kirjavarastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066698?lang=fin
Ukulelea pääsee kesällä soittelemaan ryhmässä vain Vantaalla Tikkurilassa. Alkaen 1.7. klo 12-13. Linkki Helmet tapahtumahakuun.Syksyllä suositut ukulele-ryhmät jatkuva ainakin Espoon Tapiolassa.
Voisikohan kyseessä olla Ylellä takavuosina esitetty sarja nimeltä Kotiin takaisin (A Place to Call Home)? Sarjassa sairaanhoitaja Sarah Adams palaa Australiaan sodan runtelemasta Euroopasta. Sarah tosiaan luulee miehensä kuolleen sodassa ja rakastuu toiseen mieheen, mutta sitten paljastuukin että hänen miehensä ei olekaan kuollut vaan loukkaantunut ja menettänyt muistinsa. Näyttelijä ei tässä sarjassa kuitenkaan ole Claudie Blakley vaan Marta Dusseldorp, joka on hyvin samannäköinen kuin Blakley. Aiheeseen liittyvät linkit ja lisätiedot: Kotiin takaisin | Yle AreenaMarta Dusseldorp – WikipediaClaudie Blakley - Actress
Meteoriitin kosminen nopeus on vähintään 8 km/s (http://www.astronetti.com/astro/km.htm ). Kun kappale iskeytyy Maahan, se voi synnyttää kraatterin, joka on 12-20 kertaa kappaleen kokoinen. Pesäpallon kokoinen meteoriitti synnyttää siis 12-20 pesäpallon kokoisen kraatterin. Pienet kappaleet muodostavat yksinkertaisen maljanmuotoisen kraatterin. Isot kappaleet muodostavat kraatterin, jonka keskusta kohoaa kukkulaksi kuin viinipullon pohja. (Animaatiokuvin havainnollistettu sivu, valitettavasti englanninkielinen:
http://www.spacekids.com/spacenews/meteors-ez.html )
Lisää tietoa meteoriiteista: http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/minfos.htm
Erityisesti törmäyskraattereista: http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/impinfo_s.htm , jossa sanotaan että...
Tampereen kaupunginkirjastoon on juuri tullut tänä vuonna ilmestynyt, Suomen ratsastajainliiton julkaisema teos: Harju, Kari: Ratsastuskeskuksen suunnittelu- ja rakentamisopas. Siitä varmaan löytyy jonkin verran kuvia ja piirustuksiakin.
Ainakin Vesilahden kirjastossa on myös tänä vuonna ilmestynyt kirja: Miekkala, Soili: Hevostallin rakentamisen perusteet. Sen on julkaissut Työtehoseura.
Lisätietoa voi hakea kirjastojen tietokoneilla Aleksi- ja Arto artikkelitietokannoista. Aleksi antaa asiasanoilla tallit ja rakentaminen 6 viitettä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ainamo on johdos nimiryhmästä Aina, Aini ja Aino. Aino on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto, jonka muunsi henkilönnimeksi Elias Lönnrot.
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta löytyi kaksiosainen teos vuodelta 1936 ja 1938. Jostakin syystä tekijä on luetteloitu eri tavalla eri osissa.
Raudonikas, W. J.
Naskal’nye izobraženiâ Onežskogo ozera i Belogo morâ = Les gravures rupestres des bords du lac Onéga et de la mer Blanche
Osa: čast’ 1
(Trudy Instituta antropologii, arheologii, ètnografii , Arheologičeskaâ seriâ ; T. 9:1)
Moskva : Izd-vo Akademii nauk SSSR , 1936
Ravdonikas, V. I.
Naskal’nye izobraženiâ Onežskogo ozera i Belogo morâ = Les gravures rupestres des bords du lac Onéga et de la mer Blanche
Osa: čast’ 2
(Trudy Instituta ètnografii , Arheologičeskaâ seriâ ; T. 10:1)
Moskva , 1938
Nämä käsittelevät Karjalan kaliiopiirroksia.
Ruotsin...
Satu on Jacob ja Wilhelm Grimmin ”Avuliaat tontut”, suomentanut Meri Starck ; kuvitus: Solberto /Comicon, Mestarikustannus, 1979. 951-9189-16-5 sid. Sadusta on ilmestynyt myöhemmin muitakin suomennoksia: 1986 Anja Ylösen suomennos ja Lasten keskuksen kustantama ”Suutarin salaperäiset apulaiset”, saksankielinen nimi kuuluu ”Die Wichtelmänner”. 951-626-531-6 sid.1999 ilmestyneessä 3-osaisessa Grimmin sadut, suom. ja toim. Raija Jänicke ja Oili Suominen kyseinen satu löytyy osasta 2 nimellä ”Menninkäiset”, ensimmäinen satu.
Georgie Adamsin kirjassa ”Lastenhuoneen satuhetki” satu on nimeltään ”Tontut ja suutari” ja suomentajana on Kaisa Luntinen.
Hei!
Pääkirjastossa voi kyllä digitoida VHS-kasetteja, ja ei maksa mitään. Ensin varataan aika opastukseen pääkirjaston neuvonnasta puh. 05 6162341 tai sposti neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi, ja sen jälkeen saa varata omia digitoimisaikoja tarpeen mukaan. VHS:ltä tieto tallennetaan DVD:lle, sopivia levyjä on ostettavissa kirjastoltakin.
Tässä muutama teos: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa , WSOY, 1980 (sisältää luvun 'Työt ja ammatit', jossa kerrotaan esim. maanviljelijöiden ja käsityöläisten käyttämistä työkaluista), Durant, Will: Kreikan kulttuuri Kreetan esihistoriasta roomalaisvalloitukseen saakka, WSOY, 1951 (sisältää luvun ' Työ ja varallisuus Ateenassa'), Otavan suuri maailmanhistoria 3, Helleenien maailma, Otava, 1983, Clark, Grahame : World prehistory in new perspective, Cambridge University Press, 1977 (käsittelee myös Kreikkaa, kuvia useista eri työkaluista).
Tosin en näitäkään teoksia selaamalla suoraan löytänyt tietoa juuri mainitsemastasi traakialaisesta kirveestä, mutta paljon tietoa tuolloin käytetyistä työkaluista yleensä....
Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri vuosilta 1907-1973 voisi olla hyvä lähde. https://www.facebook.com/groups/suomensukututkimusseura/permalink/15223…
Sama rekisteri on mainittu myös useissa aikaisemmissa vastauksissamme. https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-loytaisin-omien-vanhempieni-aiemmat…
Tanskalaisen yleisen kirjaston kokoelmasta en löytänyt kuin muutaman tangonuotin, jossa on myös suomalaisuus mainittu.
Suomalaista tangoa löytyy aika paljon nuotteina Violasta, joka on kansallisdiskografiamme. Yleisten kirjastojen kokoelmassa tangoa on.
Tanskaan voisit saada tangonuotteja joko verkkokaupasta tai tilaamalla kaukolainana oman kirjastosi kautta. Voisit käydä kysymässä lähikirjastostasi, millaisilla ehdoilla ja kustannuksilla olisi mahdollista saada nuotteja lainaan Suomesta.
Esimerkiksi Antikvariaatti.net-palvelusta löytyy käytettyjä tangonuotteja.
En tiedä, osaisivatko tanskalaisen Biblioteksvagten-palvelun vastaajat kertoa sinulle enemmän, miten voisit saada suomalaista materiaalia Tanskaan.
