Signeeraus on tosiaan sen verran epäselvä, että taiteilijan nimeä voi lähinnä arvailla. Suomen taitelijaseuran kuvataiteilijamatrkikelista voi yrittää löytää sopivaa nimeä, jos kykenee hahmottamaan signeerauksen osittain. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Myös wikipedia on koonnut suomalaisia taidemaalareita aakkosittain luetteloon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_taidemaalarit
Taulua voisi näyttää taiteen asiantuntijalle tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla, josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/fi/specialists
Tarkkaa summaa emme ole keränneet yhteen, koska rahaliikenne ja sen tilastointi on aina kunnan sisäistä.Espoon kaupunginkirjastossa lyötiin viime vuonna kassaan 89000 € arvosta myöhästymismaksuja.
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanese Translator-verkkosivuilla voi katsoa, miltä oma etunimi näyttää japanilaisin kirjoitusmerkein kirjoitettuna. Tosin tämä näyttää rajoittuvan vain englannikielisiin nimiin. Osoite on:
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm osoitteista
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Hei!
Cajander on suomentanut Wolseyn repliikin seuraavasti:
Hyvästi, vähä hyvä, mikä jää! Hyvästi iäks, kaikki suuruuteni!
Se ihmisen on osa; tänään kasvaa Ujoa toivon tainta, huomenna Jo kukkii, loistaa täydess' uhkeudessaan, Ja sitten tulee halla, turmahalla, Ja - ihminen kun varmana jo levoss' Odottaa suuruutensa kypsyntää - Se juureen puraisee ja hänet kaataa Niinkuin nyt minunkin.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista näyttäisi löytyvän jonkun verran kyseisten tekijöiden musiikkia nuotteina ja CD-levyinä.
Saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Nicolas Slonimskyn kirjasta Baker's biographical dictionary of twentieth-century classical musicians löytyi muutama rivi Miguel Sandoval -nimisestä
säveltäjästä, joka syntyi Guatemalassa 1903 ja kuoli Yhdysvalloissa 1953. Hän oli myös pianisti ja kapellimestari. Hänen tuotannostaan mainitaan nimeltä vain
sinfoninen runo Recuerdos en un paseo. Lisäksi hän sävelsi lukuisia pianoteoksia ja lauluja. Ääniteluettelossa R.E.D. classical catalogue 1999 on
mainittu muutama hänen laulunsa (Ave Maria, Eres tu, Sin tu amor, The slave market, They all dance the samba).
Aineistotietokannastamme löytyi kolme suomenkielistä kirjaa aiheesta:
Heinonen, Sauli:Kamppailuvalmennus : judo, karate, taekwondo, paini, nyrkkeily, potkunyrkkeily / Sauli Heinonen ; [kuviot ja taulukot: Sauli Heinonen] ; [valokuvat: Pekka Lehdes ja Juhani Rintakumpu]
[Helsinki] : Suomen painiliitto, 2000;
Lewis, Peter:Taistelulajien maailma / Peter Lewis ; suomentanut Kimmo Kankaanpää,Hämeenlinna : Karisto, 1998 ja
Mitchell, David
Itämaiset itsepuolustuslajit / David Mitchell ;käännös: Tuula Sandström ; [valokuvat: Andy Crawford]
Porvoo : WSOY, 1997 Saatavuustietoja voit katsoa Helmet-aineistohaussa osoitteessa www.helmet.fi
Antiikin Kreikkaan ja Roomaan sijoittuvia nuortenkirjoja: Michele Paverin Pronssisoturit-sarja on historiallinen seikkailusarja nuorille. Se sijoittuu pronssikauden Kreikkaan. Sarjan on suomentanut Marja Helanen. Sarjassa on kolme osaa:Delfiinin saari (WSOY, 2013)Liekehtivä leijona (WSOY, 2024)Hakukansilmä (WSOY, 2015)Amerikkalainen Rick Riordan on kirjoittanut nuorille useitakin antiikin Kreikan mytologiaan liittyvää kirjasarjaa. Kirjat on suomessa julkaissut Otava ja niitä on suomentanut Ilkka Rekiaro:Percy Jackson-sarja : Salamavaras, Hirviöidenmeri, Titaanien kirous, Labyrinttitaistelu, Jumalten sota, Jumalten malja, Kolmoisjumalattaren sota (2024)Olympoksen sankarit -sarja. Jatkoa Percy Jackson -sarjalle : Eksynyt sankari,...
Tässä muutamia nettisivujua Marmariksesta
http://www.aboutmarmaris.com/
http://www.marmaris-online.com/
http://www.marmaris.org/
http://www.kusadasitravel.com/marmaris.html
Vastaavaa suomenkielistä kuvitettua opasta en onnistunut löytämään, eikä sellaista tuntenut myöskään 9-vuotias Star Wars-friikki, jolta asiaa tiedusteltiin. Ainoa suomenkielinen kuvitettu isokokoinen (isompi kuin A4) kirja tuntuu olevan Reynolds, David West: Star Wars rakenteiden salaisuudet (Alkuteos: Star Wars - incredible cross-sections), Porvoo, WSOY, 1998 ISBN: 951-0-22913-X. Nimensä mukaisesti se käsittelee Tähtien sodassa esiintyvien alusten poikkileikkauksia. Kirjan saatavuus selviää Helsingin kaupunginkirjaston nettitietokannasta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku. Englanninkielisista kuvitetuista julkaisuista löytyy tietoa yllämainitun lisäksi myös seuraavilta sivuilta http://www.starwars.com/.
Sinun kannattaa tiedustella asiaa Rönkköjen sukuseuralta. On hyvä muistaa, että vaakunakin on todennäköisesti tekijänoikeuslan suojaama teos, jonka julkiseen käyttöön täytyy hankkia lupa. Luultavasti sukuseurat yleensä sopivat vaakunan suunnittelijan kanssa, että heillä on oikeus päättää vaakunan käytöstä, joten siksi sukuseura olisi todennäköisesti oikea osoite luvan kysymiseen.
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin kaupunginkirjastosta,
Finnisch-deutsches Sprichwörterbuch = Suomalais-saksalainen sananlaskukirja / hrsg. = toim. Ingrid Schellbach-Kopra
Julktiedot Hki : Bonn : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Rudolf Habelt, 1980. Kaukolainapyynnöstä voit tehdä tiedustelun paikalliseen kirjastoosi.
Nimeä Muroke ei valitettavasti löydy tutkimistani nimikirjoista. Myöskään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ei löytynyt minkäänlaista tietoa ko nimestä. Suomen Sukututkimusseurankaan sivuilta ei tietoa löytynyt. Ehkä ko seura osaisi auttaa etsinnöissäsi eteen päin. Tässä Internetin sukututkimussivustojen osoitteita:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=frontpage&It…
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/SukututkimusLinkit.ht…
Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kaksi suomenhevosen sukukirjaa: osat 1 sekä 2A. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll. Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteistietokanta, löytyi muitakin osia, mm. Suomessa syntyneiden lämminveristen ravihevosten sukukirja, joita on hankittu eri maakuntakirjastoihin.
Mandasta voi tehdä hakuja kirjaston internet-päätteillä. Mikäli haluat kaukolainata muissa kirjastoissa olevia sukukirjoja, ota yhteyttä Porin kaupunginkirjaston tietopalveluun p. 621 5810. Kaukolainan hinta on 20 mk.
Säkeet ovat todellakin John Keatsin runosta "Ode on a Grecian Urn".
Jaakko Tuomikoski suomensi runon nimen ”Oodi kreikkalaiselle uurnalle”. Tuomikosken suomennos on vuodelta 1917. Nämä runon viimeiset rivit kuuluvat hänen suomennoksessaan näin:
"'On kaunis totta, tosi kaunist’ on'.
Se muistaos’ , muu kaikk’ on turhuus vain."
Aale Tynni suomensi vuonna 1957 runon nimen ”Kreikkalaiselle uurnalle” (jostain syystä hänellä runon alkukielinen nimi on muodossa ”On a Grecian Urn”). Nämä samat rivit kuuluvat Tynnin suomentamina näin:
”'On totta kaunis, kaunista on tosi.'
Vain sen me tiedämme; se riittääkin."
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa...
Hei
Tuomari varoittaa pelaajaa rikkeestä keltaisella kortilla ja pelaaja suljetaan ottelusta punaisella kortilla. Tuomari ei kirjoita korttiin vaan muistivihkoonsa annetun kortin ja pelaajan tiedot.
Voit tutustua tarkemmin jalkapallon sääntöihin Suomen Palloliiton Jalkapallon säännöt pdf:n kautta:
http://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/jalkapallosaanno…
Mika Keränen on kirjoittanut toistakymentä lasten- ja nuortenkirjaa viroksi ja osa näistä on suomennettu. Keräsen kirja Peidetud hõbedane aardelaegas (suom. Hopeinen aarrearkku, 2010) valittiin Virossa vuoden 2009 parhaaksi lastenkirjaksi ja se sai Viron kulttuurirahaston kirjallisuuspalkinnon. Mika Keränen kirjoittaa suorasanaista kaunokirjallisuutta. Hänen teoksiaan on esitelty mm. Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (ilmestynyt v. 2013, kustantaja Avain)
Tyypillisestä tekstistä voisi sanoa vaikkapa sen, että se on sekoitus seikkailua, vauhtia ja leppoisaa tunnelmaa. Keräsen kirjoista löytyy kohtuullisen paljon blogikirjoituksia ja kirja-arvosteluita mm. Goodreads-sivustolta (https://www....
Ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta voit etsiä Helmet-haulla hakusanalla skräck. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan.
Aikuisten ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta näyttäisi olevan eniten Kauniaisten, Pasilan, Oodin, Sellon ja Iso Omenan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
