Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
Raymond Chandlerin ajatus I suppose all writers are crazy, but if they are any good, I believe they have a terrible honesty on hänen kirjeestään Edgar Carterille (päivätty 3.6.1957).
Raymond Chandler's Philip Marlowe : A celebration (edited by Byron Preiss, Bloomsbury 1989)
https://books.google.fi/books?id=4dSCDwAAQBAJ&pg=PT5&lpg=PT5&dq=chandle…
Tässä muutama Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvä nuottikirja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1090879?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1728398?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907?lang=fin
Tästä linkistä voit tutkia muiden kirjastojen kokoelmista löytyviä nuottikirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&lookfor=korsulaulut&type=AllFields
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on avoin yliopistokirjasto. Lisätietoa kirjastosta ja sen käytöstä löydät täältä:
https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/palvelut
Allianssikirkko tarkoittanee Korkeavuorenkatu 22:ssa sijaitsevaa vapaakirkollista Andreaskyrkania.
"Helsingin ruotsalainen vapaaseurakunta kutsui v. 1883 saarnaajakseen ruotsinmaalaisen Johan Alfred Karlbergin. Aluksi oli kokoushuone Yrjönkadun varrella, sitten Metsästäjäkadun varrella, mutta kun alkoi tuntua tarve suuremmasta ja toiminnalle edullisemmasta kokoushuoneesta, ruvettiin puuhaamaan omaa kokoushuonetta. Talo Korkeavuorenkatu 22 ostettiin ja siihen rakennettiin Allianssitalo v. 1886. Se vihittiin syyskuussa, jolloin samalla pidettiin onnistunut lähetysjuhla."
"Allianssi-" viittaa vuonna 1846 Lontoossa Skotlannin Vapaakirkon aloitteesta perustettuun Evankeliseen Allianssiin. Se oli vapaakirkollisen herätyksen alkuaikoina...
Tässä asiassa kannattaa kääntyä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (https://www.kkv.fi/) puoleen. Heidän sivustoltaan löytyy neuvoja remonttien ongelmatilanteisiin: https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/asuminen/remontit/ . Sivulta https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/kuluttajaneuvonta/ löytyy kuluttajaneuvonnan yhteydenottolomake.
Kun merimieshuonelaitos lakkautettiin vuonna 1937, sen tehtävät siirrettiin merenkulkuhallituksen alaisille merikatselmusmiehille ja valtiokonttorin merimiesten avustusrahastolle. Arkistojen käytön kannalta merimieshuoneiden näkyvintä toimintaa oli erilaisten luetteloiden pitäminen merimiehistä ja merenkulusta. Vuoden 1938 alusta lähtien yleistä, koko maan käsittävää merimiesluetteloa pidettiin merenkulkuhallituksessa. Merenkulkuhallituksen arkisto sisältää muun muassa merimiesrekisterin mukaiset miehistöluettelot, alusten mittaus- ja vetoisuustodistukset, lastiviivakirjat, meriselitykset, merimieshuoneiden tiedonannot, merimiesten pätevyystodistukset sekä tilastoja ja asiakirjoja alan koulutuksesta.Tapani Mattila, Merimieshuonelaitos. –...
Aaltion maanpetostuomiota olikin puitu aiemmassa vastauksessa, ja Tommi Uschanov oli sitä kommenteissa hienosti täydentänyt aikalaislehtien tiedoilla.Uutisoinneissa ei nähdäkseni otettu kantaa sotilasarvon menettämiseen. Toukokuussa 1948 annetun korkeimman oikeuden tuomion perusteella Aaltion vankeusrangaistus alennettiin 9 kk:ksi vankeutta, ja pitkän tutkintovankeuden takia rangaistuksen mitaksi jäi 6 kk. Tämän ns. Sallin jutun taustoja avaa laajasti ja asiakirjalähteitä siteeraten Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut (Otava 2000). Myöskään Pohjosen tutkimuksessa ei mainita, että Aaltiolle olisi koitunut vankeusrangaistuksen lisäksi muita lisäseuraamuksia. ...
Marjaana Aumastosta kerrotaan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kaikista yleisistä kirjastoista. Hän on syntynyt vuonna 1958 Virroilla ja hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisteoksensa, Kuningatar ja muita naisia, oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 1989. Marjaana Aumasto on julkaissut neljä teosta.
Aumastosta ja hänen kirjoistaan on kirjoitettu muutamia lehtijuttuja, mm. :
1)Kukkola, Liisa: Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan: Marjaana Aumaston kirjoissa naiset eivät ole aina sankareita (Kirjavat sivut ; 2); Etelä-Suomen sanomat 1999-02-16
2)Stenius, Tiina: Mustaa naurua naisten maasta; Kotiliesi 1996, nro 20, sivut 18-19, 21
3)Ingström, Pia: Att angripa en "amorf massa en möjligheter" : ett exempel på feministisk läsning...
Jäppilän kirjasto sijaitsee Jäppilän taajamassa osoitteessa
Kirkkotie, 77570 Jäppilä.
Pieksämaan kirjastojen kotisivulta http://www.pieksanmaa.fi/kirjasto.html löydät aukioloajat ja puhelinnumerot sekä linkin karttasivuille. Valitse sieltä Jäppilän taajama ja kirjaston sijainti näkyy siitä.
En ole historiantutkija enkä tavoittanut sellaista vastaamaan tähän kysymykseen, mutta voinen yrittää päätellä jotain. Suomen karttaa kun katsoo, niin voi melkoisella varmuudella todeta, että 1800-luvulla Helsingistä emämaahan Ruotsiin ja Norjan puolelle haluava on valinnut kulkuvälineekseen laivan. Helsingin satamien historiaa käsittelevästä nettiartikkelista (Sundgren & Tukkimäki) selviää, että Helsingin laivaliikenne Suomen ulkopuolelle suuntautui lähinnä Hulliin, Pietariin, Rääveliin (nyk. Tallinna), Lyypekkiin ja Kööpenhaminaan. Voisin kuvitella, että Kööpenhaminasta on ollut kätevintä jatkaa esimerkiksi Osloon. Edelleen pohjoisemmas Norjaan matka on todennäköisesti jatkunut laivalla tai laivoilla rannikkokaupunkeja pitkin, mutta...
Esimerkkinä tällaisesta kirjasta voisin suositella Ritva Hapulin teosta Ulkomailla (2003).
Se on tehty Turun yliopiston kulttuurihistorian laitokselle. Varsinkin sen lähdeluetteloon kannattaa tutustua.
Pianoa voi soittaa Espoon Sellon kirjastossa, Vantaan Tikkurilan kirjaston Aleksis-salissa ja digitaalipianoa Helsingin Kirjasto Kympissä. Tarkempia tietoja täältä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17401
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;476
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
Viulun soittomahdollisuudesta kannattaa kysyä Myyrmäki-talosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;2620;218;5899…
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Tästä huonekasvista ei tosiaan löytynyt "kirjatietoa", mutta tässä on muutama nettiosoite: http://www.zone10.com/planttips/1999/073099.htm,
http://www.desert-tropicals.com/Plants/Araceae/Zamioculcas_zamiifolia.h…,
http://www.sunshinetropical.com/WhatisZZ.htm
Disneyn uudelleenfilmatisointeja on esitetty:
Viidakkokirja 13.4.2016
Beauty and the beast - kaunotar ja hirviö 17.3.2017
Maija Poppasen paluu 25.12.2018
Dumbo 29.3.2019
Aladdin 22.5.2019
Tulossa on seuraavat ensi-illat:
Leijonakuningas 17.7.2019
Pahatar 18.10.2019
Kaunotar ja kulkuri 12.11.2019
Mulan 27.3.2020
Cruella 23.12.2020
Lähteet:
Disney uudelleenfilmatisoi 22 rakastettua klassikkoelokuvaa - tässä lista https://www.iltalehti.fi/viihde/a/201704152200103364
Insider https://www.insider.com/disney-live-action-remakes-2017-2/#a-live-action-beauty-and-the-beast-is-currently-in-theaters-starring-emma-watson-as-belle-1
IMDB ...
Muranon lasiesineistä löytyy Kirkes-kirjastoista vain muutama kirja, mutta ne ovat näyttelyjulkaisuja Suomessa pidetyistä näyttelyistä enkä pääse nyt tarkistamaan onko niissä esitelty juuri lasilintuja. Kirjastonhoitajalta Muranon lasista on kysytty aikaisemminkin: Onko kirjaa josta löytää italialaisen muranon lasitehtaan maljakot kuvina...1940 luvulta.... | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi). Vastauksessa mainittu teos Venini : catalogue raisonné 1921-1986 saattaisi sisältää ainakin Veninin lasitehtaalla vuoteen 1986 mennessä tehdyt lasilinnut. Kirjasta voi tehdä kaukolainatilauksen.
Jos aiheeseen perehtyminen kiinnostaa, suosittelen retkeä Riihimäelle Suomen Lasimuseon kirjastoon. Siellä on runsaasti...
Kysymys on mielenkiintoinen, mutta vastauksessa täytyy jäädä spekulaation asteelle.
Sävellyksessä toistuva teema kuulostaa kieltämättä paikoin samanlaiselta kuin "Sylvian joululaulu". Loppupuolella varsinkin yhdessä tahdissa sävelillä on sama rytmi ja samat intervallit. Muualla eroja on enemmän kuin yhtäläisyyksiä.
En kuitenkaan löytänyt mitään mainintaa tai tekijänoikeusmerkintää, jonka mukaan "Zimní bouřen" olisi säveltänyt kukaan muu kuin Fučik. Musiikki oli jo 1900-luvun alussa tekijänoikeussopimusten piirissä, joskin sopimuksia noudatettiin vielä kovin vaihtelevasti. Aiemmin jo olemassa olevien sävelmien lainaaminen ja niihin viittaaminen oli yleistäkin sävellyksissä. Fučik sävelsi laulun Budapestin kaudellaan,...
Kun Kätilöopisto suljettiin, se oli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Asiaa kannattaa siis lähteä selvittämään HUS-yhtymän kautta. Voit ottaa yhteyttä pääkaupunkiseudun sairaaloiden puhelinvaihteeseen 09 4711 ja tiedustella, mihin Kätilöopiston arkisto on siirretty. Arkistojen (esimerkiksi nykyinen Naistensairaala) yhteystiedot löytyvät täältä:
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot/kirjaamo-ja-arkistot
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot
Joskus syntymäkellonaika on kirjattu erilaisiin muistoesineisiin (esimerkiksi vauvakirja, kummilusikat). Tällaiset muistot kannattaa tarkastaa, mikäli niitä löytyy hallustasi etkä ole vielä käynyt niitä läpi.
Kirjat jotka käsittelevät muotia ja muodin historiaa ovat hyllyssä luokassa 90.21 ja pääkirjastossa sijoitettu koonsa mukaan joko normaalikokoisiin tai isokokoisiin kirjoihin. Materiaalia lainataan paljon. Vastaushetkellä hyllystä löytyi esim. muutama laajempi katsaus 1900-luvun muotiin sekä yksittäisten vuosikymmenten kuten 1920-,1930- ja 1940-luvun muotia.
Kirjastossa on myös paljon käsityölehtiä ja esim. Suuri Käsityölehti on joskus sisältänyt kaavoja ja työohjeita vanhaintanssipukuihin.
Yhdistämällä asiasanat muoti ja historia voit tarkistaa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta (http://borzoi.kirja.turku.fi:8001/Intro?formid=form.html), mitä aiheesta löytyy. Haun tuloksena ovat mm. seuraavat kirjat: Nunn, Joan: Fashion in...
