Voit etsiä HelMet-haulla teoksia, joihin on koottu runoja (runoantologioita) eri maista ja kielialueilta monella tavalla, esimerkiksi seuraavasti.
Kirjoita hakukenttään sanat antologiat runot AND NOT suomenkielinen kirjallisuus, jolloin hakutuloksessa ei ole suomalaista runoutta. Rajoita tulos vielä sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomeksi julkaistuun aineistoon, kirjoihin ja aikuisten kokoelmaan (kohdasta kokoelmat).
Voit etsiä antologioita myös kirjoittamalla HelMet-haun hakukenttään sanat runot antologiat ja lisäksi vaikkapa hakusana espanjankielinen kirjallisuus tai japani*, afrikka* tai amerikka*. Näin löydät runoantologioita, jotka on koottu espanjankielisestä tai japanilaisesta (...
Kannattaa lähteä etsimään tietoa aiheesta hieman laajemmalla aikaperspektiivillä, sillä suomalaisia kartanoita, niiden historiaa ja kartanoelämää käsitteleviä teoksia löytyy kyllä, mutta en onnistunut löytämään sellaisia, jotka keskittyisivät ihan pelkästään 1950-lukuun. Todennäköisesti näissä pidempää aikaväliä käsittelevissä teoksissa on käsitelty myös etsimääsi 1950-lukua, mutta saatat joutua hieman kahlaamaan löytääksesi juuri sinua kiinnostavaa tietoa.
Esimerkiksi hakusanayhdistelmillä 'kartanot', 'historia', 'Suomi' tai 'kartanot', 'kulttuurihistoria', 'Suomi', löytyy paljon teoksia Kirkes-kirjastojen aineistohausta: https://kirkes.finna.fi/
Finna.fi -hakupalvelusta löydät näet myös laajemmin aineistoa...
Kyllä voit. Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen, myös kirjastoautoon. Poikkeuksia ovat esimerkiksi kaukolainat (muualta kuin Helmet-kirjastosta tilattu aineisto) ja esineet (kävelysauvat, nokkakärryt yms).
En valitettavasti onnistunut selvittämään runon kirjoitusvuotta. Se on julkaistu vuonna 1985 ilmestyneessä kirjassa Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille. Kirjassa ei mainita, että runo olisi julkaistu aikaisemmin muualla. Runo on julkaistu myös ainakin Tuula Simolan toimittamassa joulurunokokoelmassa Joulu ihanin vuodelta 1997. Siinäkin viitataan, että runo on tuosta Soita, soita, kissankello -kirjasta.Ester Ahokainen oli opettaja ja lastenkirjailija, joka eli vuosina 1907-1989. Ahokaisesta ja hänen tuotannostaan voi lukea lisää esimerkiksi Someron kirjaston sivulla.
Minun ymmärtääkseni yhteyttä suoraan terminaalista ei ole. Minä kävelisin terminaalista bussin nro 21 pysäkille ja matkustaisin sieltä Rocca al Mareen.. Joko Linnahall tai Mere puiestee -pysäkiltä. Tallinnan bussi- ja raitiovaunuaikataulut löytyvät verkosta jopa suomenkielisinä https://transport.tallinn.ee/#/fi . Aikataululuihin liitteenä on kartat. Niistä voi katsoa vaihtoehtoisia reittejä.
Esimerkiksi OpenStreetMap-sivustosta saattaisi olla apua mieluisten pyöräreittien suunnittelussa. Kartan perusnäkymää tai varsinaista pyöräilykarttaa tutkimalla voi löytää oman matkan kannalta parhaan reitin vähän kauempaa isommista väylistä. Reitin etsimiseen voi käyttää myös Google Mapsia. Reittihaku tarjoaa suorinta reittiä, mutta kartoista voi valita näkymän, jossa on tiedot pyöräilyyn tarkoitetuista teistä. Niitä vertailemalla voi löytää rauhallisemman vaihtoehdon.Sovelluskaupoista löytynee myös erilaisia sovelluksia reittien suunnitteluun. Aiemmin verkossa oli tarjolla Green Paths routing tool, jonka avulla pystyi etsimään rauhallisia pyöräilyreittejä pääkaupunkiseudulta, mutta palvelua ei valitettavasti enää ylläpidetä....
Etsimäänne teosta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista sekä Museoviraston kirjaston kokoelmista. Ongelmana on se, että niitä ei anneta kotilainaan. Tällaisessa tapauksessa lähikirjasto voi tiedustella, saako teoksia lainattua niin, että niitä käytäisiin lukemassa paikallisessa kirjastossa (eli ei siis lainattaisi kotiin).
Koneiden ja laitteiden merkkikohtaiset huolto- ja ohjekirjat ovat sellaista aineistoa, jota kirjastojen kokoelmissa ei yleensä ole. Tarkistin varmuuden vuoksi maakuntakirjastojen lisäksi muutamasta ammattikorkeakoulun tekniikan alan kirjaston kokoelmasta ja yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta. Kannattaa kääntyä laitteen maahantuojan puoleen tai ottaa yhteyttä valmistajaan suoraan. Ingersoll-Randin kotisivu on osoitteessa: http://www.ingersoll-rand.com/ .
Kirja on norjalaisen kirjailijan Erna Oslandin Punaisen huoneen tyttö (Tammi 1994).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa teosta kuvaillaan näin:
"Rikkan elämää varjostaa raskas salaisuus. Rikkan isä käy yötöissä. Hän on aina kotona iltapäivisin, kun Rikka tulee koulusta. Rikka ei puhu asiasta edes parhaalle ystävälleen Rigmorille. Mutta Rigmor aavistaa asioita ja antaa Rikkan äidille vinkin."
Kustaa Vilkunan kirjassa ”Etunimet” (Otava, 2005) samaistaan nimi ”Jasper”, johon myös ”Jasperi” liittyy, etunimiin ”Jesper” ja ”Kasper”. Jesperin ja Kasperin nimipäivä on ruotsinkielisen almanakan mukaan 20.10., joten silloin voisi hyvin Jasperi-niminenkin juhlia nimipäiväänsä. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jasperi-nimeä on annettu viime vuosikymmeninä lapsille.
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimikirja” (WSOY, 1989), että Eevertti-nimisten nimipäivä on 9.9., jolloin sitä juhlivat myös Eevert ja Eevert.
Karin Fossumin jännityskirjan "Minä näen pimeässä" päähenkilö työskentelee vanhainkodissa, vapaapäivinään hän istuskelee puistonpenkillä ja tarkkailee ihmisiä. Ötökät vilistävät hänen aivoissaan estäen ajattelemasta. Talon pihalle istutetun alppiruusun alta löytyy ruumis.
Tämä onkin laaja tehtävä. Ehkä parhaiten löydät vastauksen Osmo Jussilan kirjasta Suomen poliittinen historia 1809-1999 (3.uud.p. 2000). Aiheesta ovat toki kirjoittaneet muutkin, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU voit kokeilla asiasanoilla POLIITTINEN HISTORIA ja SUOMI, tuloksena on 930 viitettä PIKI-kirjastoissa! Viljo Rasila on kirjoittanut teoksen Suomen poliittinen historia 1809-1975 (2.p. 1980) ja A.L. Puntila puolestaan kirjan Suomen poliittinen historia 1809-1966 (6.p. 1977), mutta Jussilan kirjan avulla pääset lähemmäksi nykyaikaa. Jos tarvitset vielä tarkempaa tietoa, voit pyytää kaukolainaksi kausijulkaisua Ajankohta: poliittisen historian vuosikirja, siitä on jo ilmestynyt vuosi 2003, ja...
Emme löytäneet varmaa tietoa asiasta, mutta veikkaisimme Carl Orffin sävellystä "Carmina Burana". Sitä on käytetty usein erilaisten tv-ohjelmien ja mainosten taustamusiikkina. Voit itse tarkistaa asian Youtuben kautta osoitteessa http://www.youtube.com . Youtubesta löytyy lukuisia versioita kyseisestä kappaleesta.
Toinen epätodennäköisempi mahdollisuus voisi olla Beethovenin 9. sinfonian loppuosa "Oodi ilolle". Sävellys löytyy Youtubesta hakusanalla "An die freude".
Kirsi Kunnas on suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn uranuurtajia. Hänen tunnetuimmista teoksistaan on otettu kymmeniä painoksia, niitä on käännetty useille kielille ja runot ja tarinat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kunnas on sekä suomalaisen sadun että lastenlyriikan uudistaja. Hän on kirjoittanut myös useita runokokoelmia aikuisille. Kirjailijantyönsä lisäksi Kirsi Kunnas on myös merkittävä kulttuuripersoona, joka on nostanut esille lukemisen merkitystä, runoutta ja lapsille ääneen lukemisen tärkeyden.
Kirsi Kunnaksesta löytyy nettitietoa mm. Tampereen kaupunginkirjaston ylläpitämästä pirkanmaalaisten kirjailijoitten tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai Suomen...
Kyllä tulee, koska tällöin myöhästymis- ja muistutusmaksujen yhteenlaskettu summa on 11 euroa.
Vaski-kirjastojen asiakkaana lainausoikeuden menettää jos maksuja on 10 euroa tai enemmän.
Lainausoikeuden saa takaisin kun maksaa kertyneet maksut.
Maksut voi maksaa missä tahansa Vaski-kirjastossa. Myöhästymis- ja muistutusmaksuista ei lähetetä kotiin erillistä laskua.
Lastu kirjastot (joihin Lahtikin kuuluu) kertovat sivuillaan:
"Kirjastoissa on langaton verkko, joten voit käyttää internetiä myös omalla laitteellasi."
Vuoden 2016 lopussa työttömyysaste Helsingin Pasilan alueella on ollut 12.5% eli työllisyysaste on ollut 87.5%. Työttömyys on ollut alentumaan pain, joten kunhan vuoden 2017 tilastot valmistuvat, Pasilan luvut voivat näyttää erilaisilta.
Lähteet:
Minna Salorinne: Helsingin työttömyys alueittain vuoden 2016 lopussa, Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2017:5, pdf-julkaisu.
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2017-06-29/tyottomien-maara-kaantynyt-laskuun-helsingissa-tyottomyysaste-vuoden-2016-lopussa
Leo Tolstoin päiväkirjoja ei ole suomennettu. Joitain yksittäisiä kirjeitä, kirjeiden katkelmia ja referaatteja Tolstoin kirjeenvaihdosta sisältyy vuodet 1828-63 kattavaan kirjaan Leo Tolstoin elämä ja teokset : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia. 1 nidos, Lapsuudesta ensi miehuuden ikään (WSOY, 1906). Kysymyksessä siteerattua kirjettä vuodelta 1856 kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Teos
Alalammi, P., Fogelberg, P., Seppälä, M. (1986). Suomen kartasto: Vihko 121-122 (1986). Maanpinnan muodot, korkeus- ja syvyyssuhteet, geomorfologia (5. laitos.). Helsinki: Maanmittaushallitus.
ei ole varsinainen karttakirja, mutta antaa perustiedot aiheesta
