Firenzen Uffizin taidegallerian nettiosoite on
http://www.polomuseale.firenze.it/
Museolla on yhteydenottolomake sivulla http://www.polomuseale.firenze.it/en/servizi/sezioni.php?menu=7#sezioni…
Voit ehkä yrittää lähettää tällä lomakkeella yhteydenottopyynnön, jossa selität asiasi.
Museon tutkimusosaston yhteystiedoissa on vastuuhenkilön nimi ja sähköpostiosoite:
E-mail: sframeli@polomuseale.firenze.it
Person in charge: Maria Sframeli
Voit ehkä yrittää saada yhteyden oikeaan henkilöön hänen kauttaan.
Liedon kirjastossa ei ole kierrätystä, mutta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy tällä hetkellä juuri sellainen BookCrossing-piste, johon voi tuoda kirjat.
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/...
Levyjä, joilla Tuula Heikkilä on laulanut on vapaakappaleina Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa sekä kahden kirjaston kotiseutukokoelmissa. Kotiin lainattavia levyjä ei valitettavasti ole. Alla linkki Finna-hakupalvelun tietoihin levyistä:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22heikkil%C3%A4+Tuula%2C+esitt%C3%A4j%C3%A4%22&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22&limit=20
Helsingin kirjastoissa on kelluva kokoelma, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla kirjoja ei ole omaa kotikirjastoa. Uudet taidekirjatkin saattavat siis kulkea kirjastosta toiseen. Rikhardinkadun kirjasto on kuitenkin taidepainotteinen kirjasto, jossa myös ylläpidetään laajaa taidekirjakokoelmaa. Tietoa tästä taidekirjakokoelmasta ja muista Rikhardinkadun kirjaston taideprofiilista laajemminkin löydät osoitteesta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rikhardinkadun_kirjasto__taiteiden_keida(208120)
Keski-kirjastoissa Ratu-kortistoja ei ole saatavilla. Kaukolainana kortteja voi tilata Varastokirjastosta. Kaukolainat ovat maksullisia Toivakan kirjaston sivujen mukaan. Tarkempia hintoja kannattaa kysyä kirjaston asiakaspalvelusta. Varastokirjaston Ratu-kortistot löydät täältä: https://vaari.finna.fi/Search/Results?lookfor=%09+Ratu-kortisto&type=AllFields Kaukolainojen tilauslomake: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/FeedbackIll Rakennustiedon RT-kortiston saa maksullisena käyttöönsä verkon kautta, https://tilaukset.rakennustieto.fi/rt-kortisto/rt-lisenssi
Netissä on sivu "Harri Sirola Internetissä" osoitteessa http://www.uta.fi/~jl61333/sirolalink.htm
Gummeruksen linkki on tosin merkitty väärin, oikea on:
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/kotkauno.htm
Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.p. v. 2000) on sivun verran tietoja Sirolasta.
Näissä aikakauslehtiartikkeleissa on myös tietoja hänestä:
Tuppurainen, Marjaleena : Tuhkasta nousee feeniks-lintu. Kirjailija Harri Sirolan haastattelu .
Anna 1996 ; 8 ; 14-17.
Sirola, Harri: Kaikki mitä muistan kolmen vuoden kuolemasta . Image 1996 ; 5 ; 62-78.
Vuoden 1996 Helsingin Sanomissa käytiin keskustelua Anja Kaurasen ja Harri Sirolan välillä, tiedot näistä saat Helsinginsanomien arkistosta www.helsinginsanomat.fi (...
Kyseessä on runo, josta on useita versioita ja jonka kirjoittajasta ei ole varmuutta.
Teoksessa Maailman runosydän (1998) on sivulla 658 Hannu ja Janne Tarmion suomennos runosta. Suomennos alkaa rivillä "Älä seiso haudallani ja itke...". Runon kirjoittajaksi on merkitty "Tuntematon".
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.314826
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Satu ihmisen ruumiinjäsenten lakosta sisältyy ainakin muutamaan hyvin vanhaan lukukirjaan. Ensimmäinen tieto sadusta on E. N. Setälän lukukirjasta, josta päätellen satu on hänen kynästään. Erikseen kirjoittajaa ei missään mainita.
Voit lukea näitä eri variaatioita sadusta digitoiduista kirjoista:
Nimellä "Ihmisen ruumiin jäsenet" satu sisältyy E. N. Setälän Vähäiseen suomalaiseen lukukirjaan, (1884)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119754/Vahainen_suomalainen…
Samoin satu löytyy E. N. Setälän Äidinkielen oppikirjasta kansakouluja varten (1899), s. 30
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/127970/Aidinkielen_oppikirj…
Nimellä Työlakko satu sisältyy August Kannisen Lasten...
Löysin Traficomin verkkosivulta https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Merkit%20ja%20mallit%20ajoneuvoluokittain tilaston liikennekäytössä olevista henkilö- ja pakettiautoista. Sen mukaan 31.12.2023 liikennekäytössä oli seitsemän BMW 2000 -mallista henkilöautoa, jotka on otettu käyttöön vuosina 1970-1975. Korimalleja ei tilastossa mainita.Merkki BMW, Malli 2000Käyttöönottovuosi Määrä1970 21971 ...
Antero Mannisen suomennos Rudyard Kiplingin runosta sisältyy teokseen Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976, s. 195). Manninen on suomentanut nämä rivit seuraavasti:"Voittosi kaikki jos voit yhteen tuoda / ja kertaheiton varaan uskaltaa, -"
Uusimmista nuortenkirjoista löytyy tietoa eri kustantajien nettisivuilta. Kannattaa vilkaista ainakin WSOY:n (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/products&main=5&sub=1), Otavan (http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/), Tammen (http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5893&VID=default&SID=5221035504195…) ja Mäkelän (http://www.kustannusmakela.fi/ostoskori/) sivuja.
Aikaisemmin ilmestyneistä nuortenkirjoista löytyy paljon tietoa ja esittelyjä näiden Kirjastot.fi-sivujen linkkilistan kautta (http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjat) mm. eri kirjastojen sivuilta.
Sellaisia englanninkielisiä äänikirjapaketteja missä on myös luettu kirja mukana ei kovin paljon Helmet-aineistotietokannasta löydy, Kallion kirjastosta niitä löytyy vain kaksi: Jane Austenin Pride and Prejudice ja George Orwellin Animal Farm.
Mutta saman asian tietysti ajaa myös se, että lainaa jonkin englanninkielisen romaanin ja siitä tehdyn äänikirjaversion erikseen. Tervetuloa tutustumaan Kallion kirjaston kokoelmiin! Ja mikäli juuri meidän kokoelmastamme ei löydy tarkoituksiisi sopivaa aineistoa, niin aina on olemassa myös varaamismahdollisuus toisista Helmet-kirjastoista.
Tervehdys!
Kansalaissodan aikaisia tapahtumia Lappeenrannan seudulla on tarkimmin kuvattu Marko Tikan ja Antti O. Arposen teoksessa Koston kevät (WSOY, 1999). Teoksesssa on paljon henkilötietoa ja henkilöhakemisto. Henkilöhakemisto on myös Tikan teoksessa Kenttäoikeudet. Kansalaissodassa tavalla tai toisella menehtyneiden tietoja voi hakea henkilönnimella Internetissä olevasta tietokannasta Suomen sotasurmat 1914-1922: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Henkilötietoa sisältävät myös muistelmat: Parikka, Jalmari: Viimeinen taisto, Parmanen, Eino I.: Vapaussodan tapahtumat Karjalan armeijakunnan kolmannen rykmentin toiminta-alueella, Hulke, Hugo: Joutsenon punakaartin historiikkia vuosilta 1917-1918.
Valkoisen puolen...
Luonnontieteellistä kirjoista tai sanakirjoista en löytänyt vasarasimpukan latinankielistä nimeä. Netissä
osoitteessa: http://www.fmnh.helsinki.fi/users/haaramo/Metazoa/Protostoma/Mollusca/B… vasarasimpukat ovat malletiidae.
Lisäksi kirjassa The Encyclopedia of Shells löytyy vasarasimpukoista seuraavat tiedot:
Family MALLEIDAE
Genus MALLEUS Lamarck
Malleus albus Lamarck (White Hammer Shell)
Malleus malleus Linnaeus (Black Hammer Shell)
Kyseisessä kirjassa on kuvia ja muutakin tietoa vasarasimpukoista.
Kaataa-verbiä käytetään yleisesti puhuttaessa isohkojen riistaeläinten surmaamisesta. Vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi ruotsin nedlägga ja saksan erlegen.
Kaatamisessa voi olla kyse yksinkertaisesti kiertoilmauksesta: halutaan välttää tappamisesta puhumista. Toisaalta kaatamisesta puhumisella onnistutaan luomaan mielikuva metsästyksestä ikään kuin tasaväkisenä kamppailuna, kaksintaisteluna, jossa viime kädessä on kyse jostakin aivan muusta kuin eläimen hengen riistämisestä. Varsinkin karhunkaato on nähty suurena sankaritekona ja karhunkaatajat sankareina.
" -- kansa piti metsästäjiä ihailtavan rohkeuden ja taituruuden henkilöityminä. Erityisesti karhunkaatajat nostettiin kerrassaan arvaamattomaan maineeseen, koska Euroopan suurimman...
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Joissakin kirjastoissa on myös kierrätyskärry, johon voi jättää pienehkön määrän kirjoja asiakkaiden poimittaviksi. Kannattaa käydä jossakin kirjastossa kysymässä suoraan heiltä. Kouluistakin kannattaa kysyä suoraan.
Pahoittelen, että en ole löytänyt vastausta kysymykseesi ajoissa. Heikki Saure muisteli, että hän on tehnyt tuon tyyppisen jutun Kirjastolehdelle joskus. Kirjastolehden toimitus kävi läpi lehdet vuosilta 1994-97 ja 2006, eikä onnistunut löytämään kyseistä artikkelia. Mikäli artikkeli tulee jostain vastaan, palaan asiaan. Aleksi- ja Arto-tietokannoista artikkelia ei löytynyt.
Juhannustaioista ja muustakin juhannuksen viettoon liittyvästä löytyy tietoa mm. teoksissa Karjalainen: Uusi ajantieto (1989), Koskinen: Suomalaiset juhlat (1989), Karjalainen: Juhlan aika - suomalaisia vuotuisperinteitä (1994) ja Vilkuna: Vuotuinen ajantieto (1994).
