Misse-kissa -kirja voisi olla kuvakirja Joan Sandin: Jenni ja Misse. Tosin sen sisältöä en päässyt tarkistamaan sen heikon saatavuuden vuoksi, mutta ainakin siinä esiintyy Misse-niminen kissa.Toiseen kirjaan on kolme eri vaihtoehtoa. Kirja voisi olla Bill Beet: Hyvästi jokilaakso. Ainakin kansikuvan kuvaus täsmää siihen parhaiten. Toinen vaihtoehto olisi Richard Adams: Ruohometsän kansa, mutta sen kansikuvissa näyttäisi olevan vain jäniksiä. Ja kolmas ehdotus on Colin Dann: Kaukametsän pakolaiset, mutta sen kansikuvat ovat tummalla pohjalla.Marcus Phisterin Sateenkaarikala -kirjasta löytyy vuoden 1992 painosta vielä joistain kirjastoista. Omaksi sitä voi etsiä esimerkiksi antikvariaateista tai verkon myyntipalstoilta. LinkitFinna.fi:...
Gorkin runosta löytyi kaksi suomennosta, jotka ovat keskenään aika erilaisia. Kirjassa ”Valittuja: novelleja ja runoja” on suomennos ”Myrskylintu”, jonka on tehnyt Lauri Kemiläinen. Kirjassa ”Ihmisen synty” on suomennos ”Laulu myrskylinnusta”. Tämä suomennos on tehty alun perin Petroskoissa, ja kääntäjä on nimeltään Kerttu Kyhälä-Juntunen.
Molemmat kirjat ovat olemassa Helsingin keskuskirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilan kirjastossa. Tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
”Ihmisen syntyä” on myös muutamilla muilla kirjastoilla. Helmet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi ) näet tarkkaan kirjojen saatavuuden.
Selventäisiköhän tämä asiaa: flavonoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka syntyvät ikään kuin sivutuotteena kasvien aineenvaihdunnassa. Kasvien aineenvaihdunnan päätuotteita ovat sokerit ja muut yhdisteet, joita kasvi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen. Sekundaarituotteet, kuten flavonoidit, toimivat usein kasvinsyöjien karkotteena. Jotkut flavonoidit suojaavat kasvia esim. viruksilta ja sienitaudeilta. Toiset flavonoidit tekevät kasvin kitkerän makuiseksi, mikä karkottaa kasvinsyöjäeläimiä (tosin ihmisen mielestä ne voivat tehdä kasvin houkuttelevammaksi). Muita kasvien sekundaariaineita ovat mm. tanniinit ja terpeenit.
Pirjo Kainulaisen ja Jarmo Holopaisen artikkelissa Ilman epäpuhtauksien ja ilmaston muutoksen vaikutukset...
Suomen ympäristötietokeskus kertoo, että sininen väri tulee kuolevista sinilevä- eli syanobakteerisoluista vapautuvasta fykosyaniini-nimisestä yhteyttämisväriaineesta. Parempikuntoiset sinileväsolut ovat väriltään vihertäviä tai kellertäviä, mutta kuivuessaan niiden väripigmentti muuttuu sinisemmäksi, ja tästä sinilevät ovat kutsumanimensä saaneet. Syke: Sinilevät värjäävät jäätä siniseksi Suomenlahden rannikolla
Immi Hellén on kirjoittanut runon Isäni muistolle. Sen muistolauseenakin käytetty säkeistö löytyy juuri kirjoittamassanne muodossa Hellénin Runoja -kokoelman alkusanasesta, jonka on kirjoittanut Ilona Merikoski. Hän on myös toimittanut kokoelman, joka on ilmestynyt vuonna 1951.
Kemijärven Räisälän kylässä Suomun lähellä kulkee valtakunnallinen pyörämatkailureitti päällystetyllä ja päällystämättömällä ajoradalla ja myös pätkä päällystetyllä ja päällystämättömällä pyörätiellä.
Pyöräily GT: Karttasarja pyöräilyyn.- Helsinki, 2005
Pyöräilijän tiekartta.-Helsinki: Karttakeskus, 1998.
Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Kemijärvin Infon kanssa
Peter Northin kirjasta Culture shock! : Cambodia (2008) kerrotaan, että Kambodzassa on käytössä kansainvälinen metrijärjestelmä eli nykyinen SI-järjestelmä (ks. esim. Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_yksikk%C3%B6j%C3%A4rje…, josta näkyy myös käyttöönottoajat eri puolilla maailmaa).
Ilmansuuntien nimistä en valitettavasti löytänyt yksiselitteistä lähdettä. Northin kirjassa asiasta ei mainita mitään, mitä voinee pitää viitteenä siitä, että käytössä on yleismaailmallisesti tunnetut ilmansuunnat. Kambodza on myös International Organization for Standardizationin eli ISO-standardit määrittelevän organisaation jäsen (http://www.iso.org/iso/about/iso_members.htm), ja näihin standardeihin kuuluu mm. paikanmääritys pituus...
Kutless-yhtyeellä on yksi kappale kokoelmalla Christian Rock (Strong Tower). Lisäksi ainakin seuraavat nuottijulkaisut ovat saatavilla verkkokaupoissa: Kutless: Strong Tower Kutless: Hearts of the Innocent Leeland: Opposite way .
Kaarina Kaurinkoski on kirjoittanut seuraavat Pietaria käsittelevät kirjat: Pietarin kaupunki, Pietarin kultainen katu ja Pietarin sydämessä. Varmaankin perusteellisin suomenkielinen Pietarin kulttuurihistoriaa käsittelevä teos on Solomon Volkovin Pietari: eurooppalainen kulttuurikaupunki.
Muita aiheeseen liittyviä ovat:
Abraham Rask Pietari: Pietarhovi, Tsarskoje Selo, Pavlovsk
Matti Klinge Euroopassa, Pietarissa
Jarmo Nironen Suomalainen Pietari
Lisäksi Pekka Pesosen kirjassa Venäjän kulttuurihistoria on oma lukunsa Pietarista.
Tämä kirja (Tasliya-bakhsh’hai falsafah / Alain De Botton) on hankittu joko Btj Finland Oy:n tai ruotsalaisen Ferdosi-kirjakaupan kautta. Se, kummasta paikasta kirja on hankittu, ei enää selvinnyt.
Kirjan voi edelleen ostaa Ferdosin nettikaupan kautta:
http://www.ferdosi.com/book/detail/20252
Kaikissa Turun kirjastoissa voi ottaa passista valokopion. Yhden sivun kopiointihinta on 20 senttiä. Hinta on sama paperikoosta riippumatta. Lisäksi tulostaminen on mahdollista eBooking-koneilta.
Pääkirjasto on auki arkisin aamuyhdeksästä iltakahdeksaan, lauantaisin kymmenestä neljään ja sunnuntaisin kahdestatoista iltakuuteen.
Alla olevasta linkistä saa lisätietoa Turun kirjastojen kesäaukioloajoista:
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//kirjastojen_aukioloajat_4.6.-19.8.2018_kesa_web.pdf
Kiitos kysymyksestänne!
Kirjasta Kun olimme menninkäisiä on lainattavia kappaleita Helsingin, Turun ja Lahden kirjastoissa sekä Varastokirjastossa. Niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön oman kunnan kirjastoon. Ostettavaa kappaletta täytyy kysellä antikvariaateista. Pikaisella haulla suurimmista nettiantikvariaateista ei löytynyt juuri nyt yhtään kappaletta.
Haet osoitteessa helmet.fi hakusanalla fillari. Valitset vaikkapa Espoon lehdet Fillari: Espoo. Saat näkyviin ruudun, jossa kerrotaan mihin kirjastoihin Fillari tulee. Skrollaat tekstiä alaspäin ja näytössä näkyy kirjastoittain olemassa olevat numerot. Juuri nyt 2/2020 ei ole hyllyssä Soukassa, mutta kuitenkin Tapiolassa tai Nöykkiössä.
Voit varata haluamasi numeron klikkaamalla "varaa". Syötät kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Nyt saat näytön, jossa on lehdet lueteltu numero numerolta ja voit varata haluamasi. Jos missään ei ole haluamaasi numeroa hyllyssä, voit tietysti katsoa myös Helsingin tai Vantaan lehdet. Tärkeää on siis, että kohdennat varauksen tiettyyn numeroon.
TEKIJÄ Moberg, Vilhelm, kirjoittaja
TEOS Maastamuuttajat. 7 : Viimeinen kirje Ruotsiin / Vilhelm Moberg ; suom. Sinikka Kallio
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1975
ULKOASU 316 sivua
Maastamuuttajien-sarjan viimeisessä, seitsemännessä, osassa kuvataan 17.8.1862 Minnesotassa puhjennutta intiaanisotaa. Sodassa kuoli toista tuhatta valkoista uudisasukasta. Sodassa kuolleitten intiaanien määrää ei tiedätä, mutta 38 intiaania hirtettiin Mankatossa 26. joulukuuta 1862
Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarjaa julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helsingin Sanomat 19.9.1976 kertoo, että rintamalla olleiden nimet saatiin silloisesta Valtion tietokonekeskuksesta, pääesikunnasta ja myöhemmin väestörekisteristä. Luettelon perusteella yhtiön asiamiehet kiersivät rintamamiesten luona keräämässä tietoja. Kirjat koostettiin divisioonittain, joka aiheutti haasteita ja viivästymisiä, koska täydennysmiehet tulivat kaikkialta Suomesta ja sodanjälkeinen muuttoliike myös sekoitti asiaa. Kustantaja ratkaisi asian päättämällä julkaista kullekin divisioonalle pääosan ja erillisen täydennysosan. Tarmokas myyntityö, tilaussopimus jota ei voinut perua sekä matrikkelien...
Kirjaa joko ei ole hankittu Helmet-kirjastoihin tai sitä hankittu vain yksi kappale, joka on vuosien aikana kadonnut. Kirja on Saaren kartanon oma julkaisu, sitä on todennäköisesti julkaistu varsin pieni painos. Ihan kaikki paikalliset kirjat eivät päädy Helmet-kirjastoihin lainkaan. Voit kuitenkin käydä lainaamassak kirjan Helsingin yliopiston kirjaston Kaisaniemen toimipusteestä tai Museoviraston kirjastosta. Molemmat ovat kaikille avoimia kirjastoja, joihin saat kirjastokortin ellei sinulla jo ennestään ole Helka-korttia.
Suvikumpu, Liisa : Saaren kartano - Helka tietokanta
Näin saat Helka-kirjastokortin
Hei,Noin spesifisillä tiedoilla se voisi olla tämä: Kreivilä, Mira. Niin Kuin Se Minussa on. (Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2025). Ei tosin ole nuortenromaani, mutta tuore ja aihe täsmää.
