Runon nimi on Der Schneider von Ulm, ja se alkaa "Bischof, ich kann fliegen". Säe "das sind lauter so lügen" on myöhemmin runon ensimmäisessä säkeistössä. Runo sisältyy teokseen Bertolt Brecht: Gedichte. Band IV. 1934-1941, kust. Aufbau-Verlag 1978. Tämä kirja on Espoon pääkirjaston varastossa, josta sitä kyllä saa lainaksi.
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Uusin julkaistu matrikkeli kuvataiteilijoista on Suomen taiteilijaseuran julkaisema KUVATAITEILIJAT 2004, joka on myös internetissä verkkoaineistona sivulla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Joensuun seutukirjastossa kirjaa on vain käsikirjastossa lukusalikäytössä.
Kuvataiteilijat-matrikkelia on olemassa myös aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Näistä on lainattavia kappaleita seutukirjastossa.
Suomen taiteilijat ry:n julkaisemaa matrikkelia:
SUOMEN taiteilijat - Finlands konstnärer r.y. 35 vuotta : matrikkeli 2003, on saatavissa myös lainaksi samoin aikaisempia vuosilta 1988 ja 1998.
Helsingin Sanomissa toimiitaja Antti Johansson kirjoittaa loppuottelussa 1994 pelaavien Jokerien ja TPS:n pelaajien parroista. "Parran kasvattaminen kiekkokauden huipentuman kunniaksi on muoti, johon löytyy esikuva muun muassa korpisotureista. Epäsiisteys on varoitusmerkki ja viesti. Vastustajalle karvanaamaisuus toimii pelokkeena. Joukkueelle parta merkitsee yhteenkuuluvaisuutta ja määrätietoisuutta, se on todiste kovasta elämästä. Kaukalon ulkopuolella hoitamaton parta viestittää irtautumista arkielämästä ja keskittymistä joukkueen tavoitteisiin."
Helsingin Sanomat 15.4.1994
Wikipedia kertoo, että traditio sai Yhdysvalloissa alkunsa 1980 New York Islandersin pelaajien toimesta
http://en.wikipedia.org/wiki/Playoff_beard
Kirja on vasta ilmestynyt ja luetteloitavana. Helmet kirjastoihin on teosta tilattu yhteensä 23 kappaletta. Heti kun ensimmäinen kirjasto on saanut teoksen lainauskuntoon, voi varauksen tehdä. Nyt ei voi kuin odotella ja käydä välillä tarkistamassa tilanne Helmet-sivulla.
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja...
Arna Ranckenista on vaikeaa löytää tietoa. Hänestä on kirjoitettu hyvin vähän. Käsikirjastossa olevasta taiteilijamatrikkelista löytyi pienet tiedot, jotka voin kirjoittaa tähän:
Rancken, Arna Maria, taidemaalari ja -graafikko. -s. 16.12.1901 Helsinki. Vanht kaupp. Edvin Etholén ja Olga Sjöblom. Puol. Gunnar Rancken. Teoksia ensi kerran näytt. Tre 1947. Osall. kotim. näytt.: SKjL:n näytt. 57, 58, 63, 68, 69, 70. Pohjal. TL:n j. 68-. Asuinpaikka Tre.
Aamulehden artikkelitietokannasta löytyi Arna Ranckenista yksi artikkeli, joka kertoi Ruovedellä olleesta taidenäyttelystä kesällä 1996. Artikkelista löytää nimiä ja yhdistyksiä, (esim. taiteilijan poika Osmo Sjöblom tai Ruoveden taideyhdistys) joiden kautta saattaa saada lisätietoa. Siinä on...
Kävin läpi HelMet-tietokannan tarjontaa ja löysin vain yhden kirjan, joka näyttää olevan tarjolla kysyjän kaipaamassa neljässä formaatissa. Kyseessä on Arto Paasilinnan romaani Kylmät hermot, kuuma veri (Heisses Blut, kalte Nerven). Se on tarjolla molemmilla kielillä sekä paperi- että äänikirjana.
Yleisesti ottaen voi todeta, että äänikirjoja julkaistaan lähinnä kaunokirjallisuudesta. Saksankielisistä äänikirjoista HelMet-tietokannassa vain muutama voidaan laskea tietokirjallisuuden piiriin.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti vielä pysty uusimaan Internetissä. Tällä hetkellä lainojesi uusinta onnistuu puhelimitse numerossa 0600-060504 maanantaista perjantaihin klo 12-18 hintaan 5,80 mk/min + ppm. Puhelimetse uusittaessa sinulla on oltava esillä lainattu aineisto sekä oma kirjastokorttisi. Helsingin kaupunginkirjaston lainausjärjestelmää ollaan uusimassa. Kirjastojärjestelmän uusinta on iso prosessi ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2002.
Nimi Aladdin tarkoittaa ei lähteiden mukaan "uskon vahvuutta", "uskon jaloutta" tai "Allahin palvelijaa". Se on arabiankielinen nimi, josta on useita erilaisia translitteroituja versioita (esim. ʻAlāʼ ud-Dīn ja ʻAlāʼ ad-Dīn) ja jota annetaan pääasiassa muslimipojille.
Aladdin on kaunokirjallinen nimi, joka mainitaan keskiajalla Tuhannen ja yhden yön tarinoissa tarinassa Aladdin ja taikalamppu. Kertomuksen pohjalta on tehty Disneyn piirrosantimaationaelokuva Aladdin (1992) sekä uudempi, näytelty musikaalielokuva Aladdin (2019)
Sanakirja: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/aladdin
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Aladdin_(name)...
Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Ikäluokka-elokuvan (1976) perustiedot löytyvät Elonetistä, mutta itse elokuva ei ole toistaiseksi katsottavissa tätä kautta.
Elokuvasta ei ole myöskään ilmeisesti tehty dvd-tallennetta.
Elokuvaa on mahdollista tulla etukäteen sovittaessa katsomaan VHS-nauhalta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.
Ikäluokka on näytetty kaksi kertaa televisiossa (26.8.1976 ja 14.1.1977), joten lisätietoja voi tiedustella myös Ylen Arkistosta.
Terveyskirjastosta löytyy luotettavaa tieto sekä sanalla nuoret ja laihduttaminen myös sanalla urheilu saattaa löytyä sopivaa tietoa.
Rasvanpolttoa.fi sivustolta löytyy järkeviä ohjeita nuorille ja vanhemmillekin treenaajille. Ainakin sivuston ohjeilla voi välttää pahimmat virheet.
Terveystalo.fi kertoo ohjeita kovaa treenaaville.
Kirjoista voisi olla hyvä perusteos: Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus: Mero Antti, Uusitalo Arja, Hiilloskorpi Hannele, Nummela Ari, Häkkinen Keijo
Kustantaja: VK-kustannus oy, Vuosi: 2012
Ammatilaisvalmentajat voivat saavuttaa pätevyyden monilla eri koulutuksilla sekä myös pitkän kokemuksen kautta. Siksi ei voi arvioida, onko treeni- ja ruokavalio-ohjeistus pätevää...
Suomen numismaattisen yhdistyksen mukaan rahan keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat seikat: - valmistusmäärä ja se, kuinka paljon niitä on jäljellä- rahan kuluneisuus/kuntoluokka (erittäin hyväkuntoinen vanha keräilyraha voi olla huomattavasti arvokkaampi kuin huonokuntoinen vastaava)- kysyntä ja tarjonta- valmistusaine ja rahan koko.Emme siis pysty suoraan arvioimaan kolikkonne arvoa, mutta Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2025 -julkaisu antaa sille hintahaarukaksi n. 20-1700 €.Kolikkokohtaisen, ilmaisen arvion saamiseksi voitte olla yhteydessä esimerkiksi Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen (snynumis.fi).
Oulun kaupunginkirjastossa on esim. seuraavat kirjat:
- Probert, Christina: Brides in Vogue since 1910, 1984
- Ginsburg, Madeleine: Thw wedding dress 1740-1970, 1981
- Thobin, Shelley: Marriage à la mode, 2003
Muita aiheeseen liittyvää aineistoa Oulun kaupunginkirjastossa voi katsoa aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (asiasana hääpuvut).
Laaja teos suomalaisesta hääperinteestä on Heikinmäki, Maija-Liisa: Suomalaiset häätavat : suomalaiset avioliiton solmintaperinteet, 1981. Muita mahdollisia suomalaisesta hääperinteestä Terttu Kaivolan toimittama Kahden kauppa : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, 1995 ja Häät, toim. Irma Savolainen, Helsingin kaupunginmuseo, 2001.
Aiemmin...
Nuotit kysymäänne traditionaaliin kappaleeseen löytyvät monista laulukirjoista, mm. seuraavista:
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen /
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Suuri toivelaulukirja. 3 /
Helsinki : F-Kustannus, c2002
Molempia kirjoja on saatavissa tai varattavissa kaikkien HelMet-kirjastojen toimipisteiden kautta.
Työyhteisön hyvinvoinnista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Rauramo Päivi: Työhyvinvoinnin portaat, 2004
- Heiske, Pirkko: Hyvinvointia työyhteisöön, 1997
- Työyhteisön terveys ja hyvinvointi, 2002
Lisää asiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 etsimällä kahdella asiasanalla työyhteisöt ja hyvinvointi.
Vastaavilla asiasanoilla Aleksi-artikkelitietokannasta tulee 139 lehtiartikkeliviitettä. Aleksi on asiakkaillekin käytössä monissa kirjastoissa, mm. Oulun kaupunginkirjastossa. Muutamia esimerkkejä Aleksista:
- Saloheimo, Kristiina: Sosiaalisen pääoman ja sitoutumisen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Työ ja ihminen,...
Mikäli teoksia ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tehdä hankintaehdotuksia Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastojen kokoelmiin alla olevilla lomakkeilla. Ehdotuksen voi myös kohdistaa jollekin tietylle kirjastolle. Voit jättää hankintaehdotuksen myös lähikirjastosi henkilökunnalle.
Espoo: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Helsinki: http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Kauniainen: http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=services/3/5
Vantaa: http://libvantaa.org/palaute
Jos teoksia löytyy joistakin maakuntakirjastoista, niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossasi. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoilla on myös sähköiset kaukopalvelukaavakkeet:...
Jos tarkoitat elokuvaa, jonka on ohjannut Costa-Gavras, sitä ei ole enää Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Joissakin maakuntakirjastoissa dvd on saatavana kaukolainaksi Joensuuhun.
Jos tarkoitat suomalaista Ismo Sajakorven ohjaamaa YLE:n jännitysnäytelmää Soittorasia, sitä ei ole kuin VHS-videona, mutta ei Joensuussa.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei tätä vuoden 1987 elokuvaa ole suomalaisten kirjastojen kokoelmissa, pelkästään paljon myöhäisempi animaatioversio.
Elokuvan voi tiukan paikan tullen kuitenkin ostaa varsin halvalla hinnalla. Esimerkiksi Levykauppa Äx myy sitä 6,95 eurolla.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei,
Iitin kunnan kirjastokortti ei ole maksullinen. Kortin saamiseksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä iitin kirjastoon:
Puhelinnumero:
040 4833800
Sähköposti:
kirjasto@iitti.fi
Pelkään kuitenkin, että sinun on noudettava kortti Iitistä.
