Marie Antoinettea käsitteleviä elämäkertoja on ilmestynyt suomen kielellä kolme. Näistä tuorein on vuonna 1989 suomeksi julkaistu Joan Haslipin Marie Antoinette. Aiemmin on käännetty Stefan Zweigin (1935) ja Clara Tschudin (1910) samannimiset teokset.Marie Antoinettea käsitellään myös näissä kirjoissa:Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005)Paul, Gill: Kuninkaallisia rakkaustarinoita (2016)
Akat voi ottaa, saada tai tehdä, ja ilmeisestikin alkuun sanonta on tarkoittanut lumihankeen kellahtamista yleensä; vasta myöhemmin sen merkitys on täsmentynyt koskemaan mäenlaskussa tapahtuvaa kaatumista. Siitä en tutkimastani lähdekirjallisuudesta löytänyt viitteitä, että suksisauvan katkeaminen olisi pakollinen osa "akkoja".Vaikka jollekulle voisi ehkä helposti tulla kiusaus nähdä asia niin, että sanonta olisi jotenkin naissukupuolta väheksyvä ja perustuisi miehiseen ajatukseen suksilla kaatumisesta "akkamaisena", todellisuudessa asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Niistä fraasi- ja idiomisanakirjoista, jotka ylipäänsä "akat" noteerasivat, havainnollisimmin sanontaa taustoittaa Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja...
Viron Suomen Suurlähetystön sivuilla kerrotaan seuraavaa:
Verotus: 26% tulovero yksityishenkilöille tulon suuruudesta riippumatta. Yritysten jakamaton voitto on verovapaa, osinkoista jm. veronalaisista menoista ja maksuista maksetaan tuloveroa 26/74.
http://www.estemb.fi/
Viron valtiovarainministeriön sivuilta löytyy hyvä tiivistelmä verotuksesta Virossa
http://www.fin.ee/eng/index.html?id=3814
Estonian investment agencyn sivuilta löytyy tietoa verotuksesta Virossa. Artikkelin lopussa linkkejä. http://www.eia.ee/pages.php3/020213,38
National Tax Board (valitse kieleksi englanti)
http://www.ma.ee
Katsoessani varauksianne kummankaan kohdalla ei näy En tarvitse jälkeen -päivämäärää. Jos HelMet-verkkokirjastossa varaukselle valitsee tällaisen päivämäärän, sitä ei voi enää myöhemmin itse muuttaa tai poistaa. Kirjaston henkilökunta voi sen kyllä tehdä. Varaukselle ei ole pakko valita En tarvitse jälkeen -päivämäärää. Päivämäärää ei kannata laittaa kuin ainoastaan silloin, kun kyseessä on esim. jokin kurssikirja, jota ei todellakaan tarvitse tietyn päivän jälkeen, kun kyseinen kurssi on esim. jo päättynyt.
Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti melko laajallakaan tietokantojen tutkimisella en löytänyt valssia, joka alkaisi juuri näillä sanoilla. Ensimmäisenä mieleen tulee Erkki Junkkarisen suosituksi tekemä Ruusut hopeamaljassa, mutta sen alkusanat "Sun ruususi punaiset laitoin hopeamaljahan" ovat kyllä varsin erilaiset.
Yksi tarkistamisen arvoinen mahdollisuus sentään löytyi. Veli-Pekka Tula on säveltänyt ja sanoittanut "Hopearuusut" -nimisen laulun, mutta sen alkusanoja en löytänyt mistään. Kappale löytyy kuitenkin Eero Avenin laulamana esimerkiksi kokoelmalta Miljoona ruusua (2CD, 2006 VL-Musiikkia). Levy löytyy HelMet-kokoelmasta, joten kuuntelemalla voisi yrittää, olisiko tämä etsitty laulu. Laulun nimi ainakin on lupaava.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kirjastoasetus (406/2013) määrittelee kirjaston henkilöstön koulutusrakenteen ja kelpoisuusvaatimukset. Määritelmän 2. kohdan mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot pätevöittää alalle.
Näin ollen päätutkinnolla ei ole lain puolesta väliä, jos vaadittavat 60 (lisä)opistopistettä täyttyvät. Kirjastot voivat määritellä omia pätevyysvaatimuksiaan. Voit selailla avoimia työpaikkoja esimerkiksi Kirjastot.fi-sivuston ammattikalenterista: http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat#.V5miFE0QbGI
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen...
Oikeudenhaltijan selvittäminen voi olla hankalaa, sillä Viking Nyström on kuollut vuonna 2006. Kuvien oikeudet saattavat olla kustantajalla tai hänen perikunnallaan. Kannattaa olla aluksi yhteydessä kustantajaan, joka on julkaissut kirjamuodossa tarvitsemasi kuvat. Nyströmin kuvia ovat julkaisseet suuret edelleen toimivat kustantajat WSOY, Otava, Tammi, Schildt, jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Viking_Nystr%C3%B6m
Etsimäsi kirja vosi olla tämä:Helsingin henget - opas aaveiden pääkaupunkiinVanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola ovat kirjoittaneet pääkaupungin aavemaisista kohteista ja synkistä tarinoista. Tositapahtumiin perustuviin kummitustarinoihin voi eläytyä vaikkapa kävelyretkellä, kirjan mukana on kartta. Ensimmäinen painos kirjasta on vuodelta 2018.ISBN 9789522229557Muita Helsinkiin sijoittuvia kummitus- ja aavekirjoja ovat esimerkiksi:Aavetaloja (mukana Helsingin lisäksi muitakin kaupunkeja)Aaltonen, SamiISBN 9525180476Viaporin näkymättömät : tyhjä kansa keskellämmeKirjoittaja ja kuvittaja Ida LindströmISBN 9789529404124
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi...
Laulussa Pikku Liisan joululahjahommat lauletaan näin: Liisa äidin lapsukainen kutoo nurkassansa sukkaparin punaisen nyt pikku sormillansa... (säv. Knut Söderström, suom. san. Maija Konttinen). Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta nuotista: Lasten laulelmia 1: säestyksin koteja ja kouluja varten / koonnut Helmi Vainio, (Otava, 1926) ja Lasten oma laulukirja: sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko, osa 2 (painoksia ainakin vuosina 1957 ja 1972). Ensimmäinen nuotti on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ja toinen on useiden kirjastojen kokoelmissa.
Toinen laulu sukkaa kutovasta Liisasta, joka ei kylläkään kudo nurkassa, on laulu nimeltä Sukkapuikot. Laulu on teoksessa Pohjanmies, Juhani, Lauluja...
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
Kollega Oulun kaupunginkirjastosta tiesi, että runo, joka alkaa sanoilla "Runoniekka arkkuun pakattiin, maa kuulutti murhettansa..." on Heikki Asunnan ja on nimeltään Yksi markka, ja se sisältyy kokoelmaan Mustaa ja kultaa.
Sinun kannattaa tutustua Uno Paunun teokseen Suomen pakanalähetystoimi. 2: Suomen lähetysseura vuosina 1859-1876 (1909), joka löytyy Turun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Kirjassa kerrotaan myös lehden tilaajamääristä 1860-1870 -luvuilla, mutta vain kirjaa tutkimalla näkee, onko juuri vuosista 1870 ja 1871 annettu luvut (s. 222). Ilmeisesti määrissä oli paljon vaihtelua. Lehden nimi oli tuolloin vielä Suomen lähetyssanomia.
Turun yliopiston kirjasto https://finna.fi/Record/utu.996749825405971
Åbo Akademin kirjasto https://finna.fi/Record/abo.9911203593405972
Kirjaa voi myös kaukolainata Varastokirjastosta tai muista yleisistä kirjastoista.
https://finna.fi/Record/vaari.2061
