Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
Kaikkien Kyyti-kirjastojen lainojen eräpäivää jatketaan kirjastojen sulun takia aikaisintaan 4.5. asti.
Myös varausten noutoaikaa jatketaan aikaisintaan 4.5. asti. Mikäli asiakas varaa sulun aikana aineistoja verkkokirjastossa, myös näiden varausten noutoaika siirtyy toukokuulle.
Eräpäivät ja noutoajat on päivitetty kaikkiin lainoihin ja varauksiin automaattisesti. Muutos ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä.
Voit soittaa siihen kirjastoon, johon aineisto on varattu, jos haluat peruuttaa varauksesi, tai lisätietoja.
Yhteystiedot:
Kotka, https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85742
Hamina: https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85153
Hei,
Ainakin Turun ammattikorkeakoulun avoimessa on kohta hakuaika koulutukseen: 1.–28.4.2024.
Siellä voi opiskella Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin 60 op.
Hakemisesta saa tietoa osoitteesta: avoinamk@turkuamk.fi
Opiskeluun liittyviin kysymyksiin vastaa myös opinto-ohjaaja Anu Lehtinen. Puhelin: +358 50 598 5667.
Alla olevasta puhelinnumerosta saa lisätietoa opiskelusta Turun amk:ssa
Puhelin: +358 2 263 36109. Puhelinpalveluaika on tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11.
https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/avoin-ammatt…
Tampereen yliopiston opintotoimistosta saa puolestaan asiantuntevaa opastusta
heidän avoimen yliopiston kursseistaan ja...
Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa.
Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,...
Hei
Rauman kirjastosta ei löydy Toimintaterapeutti-lehteä, eikä sitä ole myöskään muissa Satakirjastoissa. Samkin Tiilimäen kirjastoon kyseinen lehti tulee, jos satut Porissa päin liikkumaan. Jos tarvitset lehden vanhempia numeroita, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata niitä kaukolainaksi.
Ilmajoen hymni -nimistä laulua ei löydy. Syksyn myrskyt - niminen laulu löytyi Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=syksyn+myrskyt
En kuitenkaan tiedä, onko kyseessä hakemanne laulu.
Blanche Kerr Brockin säveltämään lauluun Beyond the sunset on tehty kaksi suomennosta. Aimo Huttunen on suomentanut sen nimellä Kointähti kirkas. Tämän suomennoksen ovat esittäneet mm. Sirkka Virtanen, Lassi Pelander ja Leo Niemelä.
Seppo J. Järvisen suomennoksessa kappaleen nimeksi on tullut Auringonlaskun toisella puolen. Tämän version ovat esittäneet Seppo J. Järvinen sekä Markku Taipale.
Vuoden 2009 nimipäiväalmanakasta löytyvät tiedot etunimien yleisyydestä (suomenkieliset, ruotsinkieliset, ensimmäiset nimet, jälkimmäiset nimet)
https://almanakka.helsinki.fi/images/nimipaivat/nimiallakat/NimAll2009…
Suomenkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 311 lapsella (12. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 1466 lapsella (3. yleisin)
Ruotsinkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 24 lapsella (9. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 83 lapsella (3. yleisin)
Hei,
Raahen kaupunginkirjastossa ei tällaista virtuaalista 5G mahdollisuutta ole. Kalevan verkkosivuilla on muutamia 5G-osaamisesta juttuja. Vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissa (25.1.2017) kerrotaan Oulun Linnanmaan kampuksen avoimesta 5G-testiverkosta. Kalevan 12.12.2017 ilmestyneessä jutussa kerrotaan paremmasta nettiportaalista ja testiverkosta ( 5GTN ). Kalevan jutussa 25.1.2018 kerrotaan oululaisen 5G-osaamisen pääsystä Etelä-Korean talviolympialaisiin.
Paikallislehti Raahen Seudussa oli 2.2.2018 juttu virtuaalisesta elämysmaailmasta, joka avataan la 17.2.2018. Kyse on Outo Arcade -nimisestä virtuaalielämyskeskuksesta Raahen kampuksella (entinen Tekun alue). Outo Arcade sijaitsee toisessa vanhemmista...
Helsingin Kaupunginteatterista vastattiin, että he tallentavat nykyään kaikki esityksensä arkistoon. Esitysten tallentaminen alkoi 1980-luvulla satunnaisesti, kun ensimmäisiä videokameroita tuli myyntiin. Läheskään kaikista ei ole tehty tallennetta. Nauhamerkkejä on mm. U-Matic, Beta, VHS-, Mini-DV. 2000-luvun alkupuolella on kuvattu jokainen esitys alkuun Mini-DV-nauhoille ja nykyään muistikortille.
Valitettavasti näitä tallenteita ei voi julkisesti esittää. Ne ovat vain teatterin sisäiseen käyttöön.
Kansallisteatterilta vastattiin, että heillä on oma pieni arkisto, jonka kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran esitystallenteita. Vanhimmat niistä ovat VHS-kasetteja 1980-luvulta. Tallenteet on tarkoitettu teatterin omaan...
Kirjastolaissa (29.12.2016/1492) ja –asetuksessa (406/2013) ei ole suoraan velvoitettu yleisiä kirjastoja laatimaan kokoelmapolitiikkaa. Kuudennetta pykälää voi käyttää kokoelmapolitiikan pohjana, koska siinä mainitaan kirjastojen tehtäviä joita ovat esimerkiksi ylläpitää kirjastojen kokoelmien monipuolisuutta ja uudistuvuutta. Monet kirjastot ovat laatineet kokoelmapolitiikan helpottamaan kirjastojen kokoelmatyötä.
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406
Dag Solstadin teosta Gymnaslærer Pedersens beretning om den store politiske vekkelsen som har hjemsøkt vårt land (1982) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään englanniksi.
Teos on ruotsinkieliseltä nimeltään Gymnasielärare Pedersens redogörelse för den stora politiska väckelsen som har hemsökt vårt land (ruots. Hans O. Sjöström, 1985) ja se on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Audff76244-8d5c-43cd-93b9-28a…
Sirkka Seljan runossa Kuka nukkuu tuutussasi (kokoelmasta Niinkuin ovi, 1953) kyseiset kohdat kuuluvat näin: "Tuutisinpa tuutussani armaan silmien sineä" ja "Nukkuis tähti tuutussani".Sirkka Selja: Riikinkukon lapsi : Valitut runot 1942 - 2010 (2010, s. 94)
Kulttikortista on tiedotettu seuraavaa:
Kulttikortti on kaikille Helsingin kahdeksasluokkalaisille jaettava kortti, jolla saa etuja kymmenissä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja taidelaitoksissa.
Kulttikortti jaetaan koulussa kaikille helsinkiläisille kahdeksasluokkalaisille sekä Kulttuurikursseihin osallistuville yläasteen ja toisen asteen oppilaille. Kulttikortti on henkilökohtainen etukortti, joka on voimassa vuoden (2008).
Tästä voi siis päätellä, että kulttikortti on jaettu keväällä kaikille silloisille kahdeksasluokkalaisille, jotka ovat siis nyt syksyllä yhdeksännellä. Ensi vuodesta ei ole vielä tietoja.
Tätä pitää kysyä videovuokraamoista (esim. Makuuni) tai kaupoista, joissa myydään dvd:eitä. Jos ei elokuvaa löydy kaupoista tai vuokraamoista, sen voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Hei!
En löytänyt ko.kirjaa kirjastojen Monihaulla enkä mistään yhteisluettelosta Suomen kielellä enkä myöskään kirjakauppojen tietokannoista, joten on aika todennäköistä, että sitä ei ole suomennettu. Cooperin kirjoja on tähän saakka kustantanut suomeksi kirkkonummelainen Taivaankaari Oy, jonka listoilta en ko. kirjaa myöskään löytänyt. Taivaankaaresta löytyy tietoja websaitilta: www.taivaankaari.fi. Kannattaa ehkä vielä tiedustella suoraan kustantajalta asiaa.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastob
Tästä aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Linkin kautta pääsee lukemaan vastauksen.Minkälainen on Manni sukunimen historia? | Kysy kirjastonhoitajalta
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta löytyy runsaasti kirjallisuutta burn outista l. uupumuksesta vuosilta 1996-2006, muun muassa seuraavat teokset:
-Vartiovaara, Ilkka: Burnoutista jaksamiseen: aika itkeä, aika iloita, Otava, 1996
- Koivisto, Kari: Tunnista ja torju työuupumus, Yrityskirjat, 2001
- Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla : Kuntatyö 2010 -tutkimus / Pauli Forma, Janne Väänänen (toim.), Kuntien eläkevakuutus, 2004
- Kalimo, Raija: Työuupumus Suomen työikäisellä, Työterveyslaitos, 1997
- Merikallio, Annukka: Unohtuiko inhimillisyys :ehkäise uupumus, Kauppakaari, 2001
- Voiman lähteet : työn voimavarojen abc / Jari Hakanen .. [et al.], Työterveyslaitos, 1999...
