Hei,
Ainakin Turun ammattikorkeakoulun avoimessa on kohta hakuaika koulutukseen: 1.–28.4.2024.
Siellä voi opiskella Kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin 60 op.
Hakemisesta saa tietoa osoitteesta: avoinamk@turkuamk.fi
Opiskeluun liittyviin kysymyksiin vastaa myös opinto-ohjaaja Anu Lehtinen. Puhelin: +358 50 598 5667.
Alla olevasta puhelinnumerosta saa lisätietoa opiskelusta Turun amk:ssa
Puhelin: +358 2 263 36109. Puhelinpalveluaika on tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11.
https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/avoin-ammatt…
Tampereen yliopiston opintotoimistosta saa puolestaan asiantuntevaa opastusta
heidän avoimen yliopiston kursseistaan ja...
Ihan oikein aavistelitte! Etsimänne runo on V.A. Koskenniemen runo "Meri" ja se alkaa juuri tuolla säkeellä.
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Koskenniemen runojen kokoelmassa Valkeat kaupungit (1908), ja se sisältyy myös mm. teoksiin Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995) ja Koskenniemi, V. A.: Kootut runot 1906-1955 (Porvoo, 1958 tai myöhemmät painokset).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995)
Du kan söka t.ex. så här:
Välj ämnesord, som måste vara på finska
(salapoliisi# eller salapoliisikirjallisuus).
Ämnesorden i Plussa är bara på finska.
Och sedan på samma gång också språk (spanska).
Du får circa 30 hit.
Lähteestä Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, URL http://www.elka.fi/kyselyt/haku.html löytyi tekstihaku luettelosta-toiminnolla Suomen Rullatehdasyhdistyksen luettelosta mm. tieto Pallas Oy:n historiikista 1905-1955. Julkaisua ei kuitenkaan löytynyt kirjastojen luetteloista.
Ilmeisesti kysyjä tarkoittaa numerosarjoja, joiden avulla saadaan yhdistettyä vuosi ja mainittu arvo. Esimerkiksi osoitteessa https://www.setelit.com/markat/5mk noita numerosarjoja löytyy hyvin.
Kovin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei taida olla. Esim. Tampereen yliopiston sivuilla sanotaan korvaavuusasiasta mm., että ” ammattikorkeakouluopinnoista voi yleensä saada korvaavuuksia vain valmiista tutkinnosta. Asiasta pitää aina keskustella tiedekunnan opintoasiain päällikön kanssa. Korvaamisesta vastaa ko. laitos ja siellä opintokokonaisuudesta vastaava opettaja.” (http://www.uta.fi/opiskelu/ukk/index.html#avoimen_opinnot)
Kannattaa siis ottaa yhteyttä opetusta antaviin laitoksiin. Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.info.uta.fi/index.php
ja Åbo Akademin täältä:
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
Kirjastolaissa (29.12.2016/1492) ja –asetuksessa (406/2013) ei ole suoraan velvoitettu yleisiä kirjastoja laatimaan kokoelmapolitiikkaa. Kuudennetta pykälää voi käyttää kokoelmapolitiikan pohjana, koska siinä mainitaan kirjastojen tehtäviä joita ovat esimerkiksi ylläpitää kirjastojen kokoelmien monipuolisuutta ja uudistuvuutta. Monet kirjastot ovat laatineet kokoelmapolitiikan helpottamaan kirjastojen kokoelmatyötä.
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406
Dag Solstadin teosta Gymnaslærer Pedersens beretning om den store politiske vekkelsen som har hjemsøkt vårt land (1982) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään englanniksi.
Teos on ruotsinkieliseltä nimeltään Gymnasielärare Pedersens redogörelse för den stora politiska väckelsen som har hemsökt vårt land (ruots. Hans O. Sjöström, 1985) ja se on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Audff76244-8d5c-43cd-93b9-28a…
Kysymäsi asia on hieman kinkkinen. Vastausta siihen ei saa suoraan lakikirjoista vaan pitää olla perehtynyt lakiasioihin. Kysymältäni asianajajalta sain yleisenä vastauksena, että asiassa voidaan lähteä siitä näkemyksestä, että kauppakirjassa on sitouduttu/sovittu siitä, että kiinteistö on sisarten yhteiskäytössä eli annettu käyttöoikeus. Jos kauppakirjassa ei ole sanottu, että isännän kuolema muuttaisi tilannetta, niin hänen mielestään perikunnalla ei olisi oikeutta kieltää käyttöoikeutta. Hänen mukaansa vainajan perikunta ei yleensäkään saa parempaa oikeutta kuin vainajalla oli elinaikanaan.
Suosittelen Sinulle kuitenkin, että menet kauppakirjan ym. asiaan liittyvien paperien kanssa käymään asianajajan luona, jolloin saatte varmasti...
Parkour on niin uusi liikunnanlaji, että kovin paljon siitä ei kirjallisuutta vielä löydy.
Kirjoja, joissa kerrotaan mm. parkourista löytyi vain yksi, Heikki Roiko-Jokelan toimittama Alussa oli vesi -teos (2006).
Jyväskylän yliopistossa on tehty aiheesta gradu: Varonen, Perttu, Parkour - nuoret liikkeelle (2004).
Ruth Rendellin romaanissa Hepokatti (2006) kerrotaan katoilla kiipeilevistä nuorista.
Lehtiartikkeleita löytyy hakusanalla parkour useita, Arto-tietokannasta kolme ja Aleksi-tietokannasta seitsemän. Arto ja Aleksi ovat käytettävissä vain kirjastoissa, joten sinun kannattaisi käydä kirjastossa selaamassa niitä.
Internetissä on myös lukuisia parkour-aiheisia sivustoja, esim. www.parkour.fi .
Suomen tilintarkastajien mukaan yhdistysten toiminta- tai vuosikertomuksien kertomuksissa tulisi pyrkiä noudattamaan erityistä selkeyttä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuoden tai toimikauden kohdalle merkitään tehtävässä toimineet henkilöt. Jos tehtävää on hoitanut yksi henkilö koko vuoden, vain hänen nimensä kirjataan. Jos tehtävässä on tapahtunut keskeytyksiä tai muutoksia, kuten ero tehtävästä, merkitään sekä tehtävän aloittanut henkilö, että hänen seuraajansa. Käytäntö auttaa välttämään epäselvyyksiä ja antaa hyvän kuvan yhdistyksen hallinnosta.Yhdistyslain 6 luvun 37 a § korostaa, että toimintakertomukset tulee laatia kirjanpitolain mukaisesti, jos ne liitetään tilinpäätökseen. Tämä koskee erityisesti niitä yhdistyksiä,...
Voit uusia lainasi enintään kymmenen kertaa verkkokirjastossa, kirjaston toimipisteissä tai puhelimitse. Pääkirjaston asiakaspalvelun puhelinnumero on 017 182 318, tai voit myös soittaa mihin tahansa lähikirjastoon: Palvelupisteet ja aukioloajat | KuopioVerkkokirjastossa ( kuopio.finna.fi : Kuopion kaupunginkirjasto - Finna | Kuopio) pystyt itse uusimaan lainasi kirjautumalla oikeasta yläkulmasta. Tarvitset siihen kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Huomioithan, että lainaa ei voi uusia, jossiitä on varauksialaina on uusittu jo kymmenen kertaaasiakas on lainauskiellossakyseessä on pikalaina
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa, joten tässä vain ehdotuksia siitä, miten kannattaa toimia.
Kuvien käytettävyys on arvioitava Tekijänoikeuslain 404/1961 (löytyy ajantasaisena Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404), jos siis on kyse suomalaisista teoksista. Ks. mm. 46 a §. Muiden maalaisten kirjojen osalta ovat voimassa ko. maiden lainsäädäntö.
Kuviin on yleensä hyvä kysyä käyttölupa. Kuvien yhteydestä pitäisi löytyä kuvalähde, jonka perusteella voi ottaa yhteyttä kyseiseen tahoon käyttöluvan saamiseksi. Tämä voi olla työlästä, mutta se on suositeltavaa.
Tarkoitat varmaan jompaakumpaa näistä:
Jaakonsaari, Tuula: Koiralakikirja
Hallgren, Anders: Koiraongelmia ja ongelmakoiria.
Kumpikin kirja löytyy Helmet-haun kautta.
www.helmet.fi
Vastauksena kysymykseenne viittaan
Suomen asetuskokoelman sopimussarja,
ulkovaltain kanssa tehdyt sopimukset 1965
Sopimukset: 6/1965 ja 7/1965
7/1965 s. 42
Suomennos: Aavaa merta koskeva yleissopimus
vrt. oikean palstan rinnakkaisteksti:
Convention on the high seas
Valtiosopimusten viitetiedot löytyvät:
www.finlex.fi
Finlex / Valtiosopimukset / Valtiosopimukset viitetietokanta / 1965
Painettuna Suomen asetuskokoelman sopimussarja/Suomen säädöskokoelman sopimussarja on mm. Eduskunnan kirjaston kokoemissa.
Kirja ei valitettavasti ollut omassa kirjastossani hyllyssä, mutta soitin kirjastoon, jossa se oli paikalla. Kirjaa tutkiskellut työntekijä sanoi, että hän ei kovin hyvin osaa ruotsia ja hänen arvionsa oli, että hän pystyy sitä kyllä lukemaan, ettei teos vaikuta sietämättömän vaikealta, mutta ei hirvittävän helpoltakaan. Paras tapa on kokeilla, olisiko tuo sopivan tasoista tekstiä omalle kielitaidolle. Kirja ainakin vaikuttaa kiinnostavalta.
Kysyin asiaa Suomen kirjastoseuran kirjastotyöryhmän jäseneltä ja kirjastoautosivujen toimittajalta, https://www.kirjastot.fi/kirjastoautot. Hän vastasi näin:
Kirjastoautoissa on vaihtelevasti asiakaspäätteitä, melko monissa kirjastoautoissa on mahdollisuus nettikoneiden käyttöön. Mitään varsinaisia lukuja minulla ei ole valitettavasti antaa.
Jukka Lyytisen kirja Helvetin hyvä elämä : henkilökuva näyttelijä Mikko Kivisestä ei kerro näkkileipädieetin kestoa. "Ensimmäisen kerran olin näkkileipädieetillä Imatralla toisena vuotena 1982-83. Uusin näkkäridieetin vielä 90-luvun alussa. Se tarkoitti koko päivän aikana kahta palaa Ryvita-näkkileipää ja sen päälle kevytlevitettä ja lisäksi omenoita."
Vuonna 2015 taltioidussa Radio Rockin haastattelussa Kivinen puhuu kolmesta kuukaudesta ("Se oli aika puisevaa ruokaa kyllä suoraan sanoen sitten pidemmän päälle kun sitä semmonen kolme kuukautta järsi pelkkää näkkäriä") ja viidestä 80-luvulla ("viidessä kuukaudessa meni nelkytviis kiloo").
Mikko Kivinen näkkileipädieetistään: Hengenvaarallinen ja puiseva | Ruutu
