Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
Tällaisesta ei löytynyt tietoa. Ainakin Suomessa äänirooleihin eli dubbaajiksi valitaan usein henkilöitä, joiden ääni muistuttaa alkuperäisen ääninäyttelijän ääntä. Valituksi saattaa tulla myös tunnetun henkilön ääni. Alla linkit Wikipedian sivuille luetteloihin saksalaisista ääninäyttelijöistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_voice_actresses
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_male_voice_actors
Form-lehdet ovat Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Niitä ei saa varsinaisesti lukusalilainaan, mutta voit saada lehdet Pasilan kirjastossa käyttöösi pyytämälle ne kirjaston asiakaspalvelusta. Juuri tänään, 15.6., ovat koronarajoitukset lieventyneet niin, että myös lukusalien normaali käyttö on Helmet-kirjastoissa mahdollista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852037__Sform__Orightres…
Kyseessä on Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarja, jonka julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helmet-kirjastojen kokoelmista Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkeli löytyy Pasilan kirjavarastosta. Täydennysosia taas löytyy useaman Helmet-kirjaston kokelmista. Matrikkelin saatavuustilanteen Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa helmet.finna.fi-sivustolta.
Matrikkelia löytyy pääkaupunkiseudulta myös Kansalliskirjastosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Saatavuustilanteen voi tarkistaa finna.fi-sivustolta.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pauli on lyhentymä Pauluksesta, joka tarkoittaa latinaksi vähäinen, pieni ja oli apostoli Paavalin latinalainen nimi, jonka hän omaksui Sauluksen tilalle.
Aija taas on Raamatussa miehennimi (hepreaksi korppikotka tai harahaukka) ja paikannimi. Suomessa, jossa nimeä on annettu vain tytöille, se lienee mukailtu nimestä Eija, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt ilon huudahdus eijaa.
Stephan Zachariaksen sävellystä In Hof der Reichskanzlei ei ole saatavilla Suomen kirjastoista tai jälleenmyyjiltä. Myöskään Saksan kansalliskirjasto, Deutsche National Biblioteket, ei omista kyseistä sävellystä nuottipainoksena.
Todennäköisesti kappaleen tekijänoikeudet omistaa joko säveltäjä itse tai Der Untergang -elokuvan tuottanut yhtiö Constantin Film eikä kappaleesta ole painettu nuotteja jälleenmyyntiin.
http://www.constantin-film.de/1/home/
http://www.multibase.fi/tuotteet/julkaisutoiminta/kirja_tekijanoikeuksi…
http://www.teosto.fi/fi/opas_kuluttajalle.html
Ranskalaisen runoilijan Jean Cocteaun päiväkirjoista on suomennettu vain kirja nimeltä Oopiumi: päiväkirja vieroituskuurin ajalta (suomentaja Sirkka Suomi, 1987).
Tässä kirjassa Cocteau käsittelee muutamassa kohdassa unia ja unta, mutta kysymäsi kaltaista katkelmaa siitä ei löytynyt.
Cocteaulta on julkaistu useita päiväkirjoja, joista löytyvät tiedot alla olevasta bibliografiasta:
http://www.jeancocteau.net/oeuvre_bibliographie_en.php
Kysymäsi Cocteaun päiväkirjan katkelma löytyy englanniksi myös Jonathan Carrollin romaanista Outside the Dog Museum, mutta tätäkään teosta ei ole suomennettu:
http://books.google.fi/books?id=bZ14pa_B3RYC&pg=PA28&dq=And+then+I+real…
Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle.
Listalla ehdotettiin kirjaa Mummin kanssa seikkailuun / Pirkko Kivinen, ilmestynyt vuonna 1969.
Helsingin Kaupunginteatterista vastattiin, että he tallentavat nykyään kaikki esityksensä arkistoon. Esitysten tallentaminen alkoi 1980-luvulla satunnaisesti, kun ensimmäisiä videokameroita tuli myyntiin. Läheskään kaikista ei ole tehty tallennetta. Nauhamerkkejä on mm. U-Matic, Beta, VHS-, Mini-DV. 2000-luvun alkupuolella on kuvattu jokainen esitys alkuun Mini-DV-nauhoille ja nykyään muistikortille.
Valitettavasti näitä tallenteita ei voi julkisesti esittää. Ne ovat vain teatterin sisäiseen käyttöön.
Kansallisteatterilta vastattiin, että heillä on oma pieni arkisto, jonka kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran esitystallenteita. Vanhimmat niistä ovat VHS-kasetteja 1980-luvulta. Tallenteet on tarkoitettu teatterin omaan...
Lähdin ratkomaan kysymystäsi Helmet-haulla. Katsoin Pimeän poika -kirjan asiasanoja ja tein uuden haun. Lapsuus ja pahoinpitely tai henkinen väkivalta. Hakutuloksena olivat mm. Jorma Hyvösen Pillipiipari, Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina ja Riikka Pulkkisen vieras. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lapsuus%29%20%28pahoinpitely%20%7C%20%28henkinen%20v%C3%A4kivalta%29%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Torey Haydenin teosten innoittamana kokeilin hakua lapset ja sopeutumattomuus ja sain tulokseksi esim. Doris Lessingin Viides lapsi ja Tiina Pihlajamäen Rant. Ta. Li. ...
Kysymykseen on haastavaa löytää täysin tyhjentävää vastausta, sillä joukkojen määrissä Saksan alueella oli merkittäviä vaihteluita kyseisten vuosien aikana. Lisäksi eri lähteissä on havaittavissa ristiriitaisuuksia.
Välittömästi sodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 joukkojen määrä Saksan alueella ylipäätään oli ymmärrettävästi korkea, mutta kotiuttamisten ja uudelleenjärjestelyiden myötä määrä alkoi kuitenkin laskea varsin nopeasti. Berliinin saarto 1948-1949 lisäsi jännitettä alueella uudelleen, mikä näkyi myös joukkojen määrässä.
Euroopan taisteluiden päättyessä toukokuussa 1945 Yhdysvalloilla oli Saksassa 61 divisioonaa, yhteensä 1 622 000 sotilasta. Jo myöhemmin kesällä 1945 julkaistiin suunnitelma miehitysjoukoista, joiden mukaan...
Maiju Lassilan teoksia löytyy Helmet-kirjastoista runsaasti. Tosin osa niistä on sen verran vanhoja, että niitä on enää jäljellä yhdet varastokappaleet Pasilan varastossa. Mutta kaikista niistäkin voi kyllä tehdä varauksia ja tilata haluttuun noutokirjastoon.
Voit tehdä varauksia Lassilan kirjoista joko itse netissä Helmet-sivustolla, mihin tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Mutta jos netin kautta varaaminen ei jostain syystä onnistu, niin voit mennä omaan lähikirjastoosi ja pyytää palvelutiskin virkailijaa tekemään sinulle varaukset haluamistasi teoksista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smaiju%20lassila__O-date__U…
Olisikohan kirja Mahabad Namiqista kertova Mahabad : kuu, aamusumu ja rakkaus? Sen on kirjoittanut Heini Saraste 2007. Linkki Helmet hakuun
Helsingin Sanomissa on ollut kirjan arvostelu 23.9.2007. Siinä kerrotaan näin:" Harvan alle kolmikymppisen elämäntarinasta saa kiinnostavaa kirjaa. Sitten on poikkeuksia. Kuten Mahabad Namiq.
Hän on 27-vuotias kurdi, syntyjään Irakista, pakolainen ja Suomeen muuttaneiden kurdien ensimmäistä aaltoa. Lisäksi hän on MM-kultamitalisti. Viidettä kertaa naimisissa. Ja näkövammainen." Linkki artikkelin pätkään
Pukinmäen kirjastosta kerrottiin, että heillä on palvelu, joka tilauksesta noutaa luistimet, huoltaa ne ja palauttaa takaisin kirjastoon. Suoralta kädeltä eivät osanneet sanoa, kuinka usein niitä huolletaan, mutta ainakin Pukinmäessä niitä siis teroitetaan. Eri kirjastoissa voi olla kyllä erilaisia käytäntöjä tähän.
Nils Åke Nilsson kuvaa kirjassaan Ölresan müncheniläisen oluttuvan tyypillistä hiukopalaa Münchener Bierradi mit Schnittlauchbrot: ohuiksi siivuiksi leikattu retikka, joka syödään suolan ja hienoksi hakatulla ruohosipulilla päällystetyn voileivän kera. Samaa (retikat spiraalin muotoon leikattuina)suosittelee myös Irmeli Kopisto-Menzel Saksalaisessa keittiössä (v.1984), jossa hän antaa myös retikkalaatin ohjeen:
Höylää tarvitsemasi määrä retikoita kasvishöylällä ohuiksi lastuiksi. Lado ne kerroksittain salaattikulhoon ja ripottele jokaiselle kerrokselle reilusti suolaa. Suola saa ne mehustumaan niin, että salaatinkastike muodostuu aivan itsestään. Anna salaatin maustua jonkin aikaa.
Osoitteessa www.puutarha.net alan harrastajilla on...
Hakusanalla georgiankielinen kirjallisuus löytyy Helmet-haulla kuusi teosta. Amiredzibi, Tsabua: Lainsuojaton 1 ja 2Dumbadze, Nodar: Ikuisuuden lakiPantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma sekä Käärmenuorukainen : gruusialaisia kansansatujaHakusanalla georgia ja rajauksella aihehakuun sekä alkukielelle venäjä, löytyy yksi kirja Alfejeva, Valerija:Pyhiinvaellus Dzvariin (ei saatavissa) sekä kaksi lehteä Novaja Gazeta. 1/2008 ja Novaja Gazeta. 4/2009.Jos jättää alkukielirajauksen pois, mutta rajaa tietokirjoihin, löytää 47 suomenkielistä kirjaa georgiasta (joista muutama tosin kertoo kuvataiteilijasta tai filosofista). Esim. Ville Ropposen Georgia ja Ville Haapasalon Makujen matka: Georgia. Linkki hakutulokseen.
Markku Heikkilän kirjoittama Jussi Halla-aho - elämäkerta on tilattu Helmet kirjastoihin mutta siitä ei ole vielä niteitä saatavilla. Voit tehdä teoksesta varauksen kirjautumalla omalle tilillesi osoitteessa helmet.finna.fi tai henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi joko kirjastossa tai puhelimitse. Varaaminen on maksutonta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2610911?sid=5116403907
Osakan maailmannäyttelystä on kirja "Japan world exposition, Osaka 1970 : official report" Teknillisen korkeakoulun kirjastossa (http://lib.tkk.fi/). Voit itsekin saada tämän tiedon kirjaston Teemu-tietokannasta https://finna.fi
Koska kirjan luettelotiedoista ei ilmene, paljonko teoksessa on Kurokawasta, voit tehdä Teemun sanahaun sanalla "kurokawa?" ja toisen haun "metabolism? +architectur?" Tuloksena on esim. Kurokawa: Metabolism in architecture, 1977, ISBN:0-289-70733-1 TKK:n arkkitehtiosaston kirjastossa.
Taidekorkeakoulujen kirjastosta (https://finna.fi löytyy "Kurokawa?"-sanahaulla elämäkertateos Kisho Kurokawa selected and current works / ed. by Stephen Dobney, 1995, ISBN:1-875498-22-2. Kirjaston osoite on Hämeentie 135A ja se on...
