Tämä valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksille, ja täältä käsin on valitettavasti mahdotonta sevitellä eri kirjastoissa olevien laitteiden kuntoa. Sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon. Helpoimmin asia tietysti selviäisi, jos puhuisit asiasta kirjaston henkilökunnalle paikan päällä, mutta jos et tahdo tehdä niin, voit ottaa Selloon yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Sellon kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Kuolinilmoituksen voi julkaista, missä lehdessä haluaa ja myös useammassa lehdessä. Kuolinilmoituksen julkaiseminen on täysin julkaisijan päätettävissä eikä siihen ole muita sääntöjä kuin eri lehtien julkaisuohjeet. Ilmoituksia voi tehdä nykyään nettiinkin, esim. Kuolinilmoitukset.fi-sivulle.
Taulujen tunnistaminen ja arvioiminen vaatii valitettavasti alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Katso esimerkiksi:
- https://www.bukowskis.com/fi/valuation
- https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 (ks. Huutokaupassa myyminen)
- https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Esimerkiksi täällä Koulukinon sivuilla voi tutustua animen historiaan: https://www.koulukino.fi/oppimateriaalit/kukkulan-tytto-sataman-poika/japanilainen-anime-ja-animaatio/
Lääketieteessä määritetään ns. impact factor eli viittauskerroin -pisteitä artikkeleille ja lehdille. Tietoja näistä saa Science Citation Index ja Journal Citation Reports -tietokannoista. Turussa nämä tietokannat ovat käytössä Turun yliopiston pääkirjastossa (Yliopistonmäki)sekä Lääketieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Kiinamyllynkatu 10). Tietokantoihin voi teettää maksullisia hakuja.
Asiakkaat voivat käyttää myös itse käyttää tietokantoja.
Internetistä osoitteesta http://www.mco.edu/lib/instr/impact_factors.html löytyy joidenkin lehtien viittauskertoimia.
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on kuvia hevosen triggerpisteistä:Pauli Grönberg: Hevosen ABC : anatomia, tutkimus, kuntoutus. Kirjassa on erillinen luku Akupisteet. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Eepos-Finnasta.Chris Olson: Friskare häst : med punktmassage, stretching och psykisk träning. Tätä kirjaa ei ole Eepos-kirjastoissa, mutta voit tarkistaa saatavuuden muissa kirjastoissa Finnasta.Myös netistä hakemalla löytyy paljon kuvia. En ole alan asiantuntija, mutta esimerkiksi nämä näyttävät hyviltä: drangelska.se ja lilyvetphysiotherapy.com. Englanninkielisellä Google-haulla trigger points horse voit etsiä muita sopivia.
Suomessa voi opiskella informaatiotutkimusta ja sen lähitieteitä seuraavissa korkeakouluissa: Åbo Akademi (http://www.abo.fi/fak/esf/bii/), Tampereen teknillinen korkeakoulu (http://www.tut.fi/) sekä Oulun (http://syy.oulu.fi/) ja Tampereen yliopistot (http://www.info.uta.fi/) myös oppilaitosten Internet-sivuilla.
Oletko jo tutustunut Kirjava Kukko sarjaan. Siinä on monia hauskoja kirjoja, esimerkiksi Levolan Rouslain-kirjat ja Parvelan Ella-kirjat. Uusin Ellasta kertova kirja Ella Lapissa ei tosin enää ole siinä sarjassa.
Suosittelen sinulle myös Astrid Lindgrenin, Tuula Kallioniemen ja Päivi Romppaisen kirjoja. Jos pidät eläimistä silloin saatat pitää myös Lucy Danielsin Eläinten arkki -sarjasta. Ja sitten vielä Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat ja Risto Räppääjät.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi mm. seuraavanlaisia julkaisuja, joissa on varmaan tietoa vanhan ajan merimieselämästä:
Snellman, Kai: Purjelaivoilla isoisäni matkassa : Albert Herman Snellman 1828-1904. Raahen museon julkaisuja ; [7]. Raahen kaupunki, 1994.
Simola, Olavi: Loch Linnhen vanavesi : erään suomalaisen valtameripurjehtijan vaiheet vuosina 1898-1933. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.
Korpela, Paavo: Merisaappaat ja seelipussi : purjelaivoilla maailman merillä. Pohjoinen, 1972.
Nämä kirjat löytyivät sanahaulla. Hakusanoiksi voi laittaa esim. merimie** and historia** tai merimie** and elämä**(...
Tässä linkissä on Kuluttajantutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.kutuke.fi/kultu/kultu_tavaratjapalvelut.html)
vuodelta 2006 löytyvät digitaalikameroiden testit
http://www.kutuke.fi/cgi-bin/thw.pl?%24%7BBASE%7D=tapa&%24%7BHTML%7D=li…
Artikkelin nimi on linkkinä lehden numeroon.
Koulu voi järjestää aineistonsa luetteloinnin vapaasti. Hyödyllistä tietoa löytyy Suomen koulukirjastoyhdistys ry:n sivuilta osoitteessa http://www.suomenkoulukirjastoyhdistys.fi/
Hyvä lähde Helsingin kirjallisuuteen on Helsingin kaupunginkirjaston tekemä Tarinoiden Helsinki:
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/
Sieltä voi hakea mm. kirjallisuutta, elokuvia tai musiikkia, joka liittyy Helsinkiin tai tapahtuu Helsingissä. Haun voi rajata myös tiettyyn kaupunginosaan.
Tässä muutama ainakin pääosin Kallioon sijoittuva kaunokirja. Sivuston kautta löytyy monta muutakin.
- Tomi Kontio, Lukinkehrä
- Pirkko Saisio, Punainen erokirja
- Mikko Rimminen, Pussikaljaromaani
- Pirjo Tuominen, Hakaniemen kaunis Helena
- Ursula Sinervo, Polttaa ja palelee
Suosittelen vierailua Oulun kaupunginkirjaston tietopalvelussa. Tämä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole tarkoitettu korvaamaan tutkimuskirjallisuuden etsimistyötä, joka on aivan liian suuritöinen yhdellä vastauksella hoidettavaksi. Menemällä kirjaston asiakkaana kysymään saat kuitenkin varmasti sellaista apua, jota kirjastossa kyetään antamaan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
Tällaisesta ei löytynyt tietoa. Ainakin Suomessa äänirooleihin eli dubbaajiksi valitaan usein henkilöitä, joiden ääni muistuttaa alkuperäisen ääninäyttelijän ääntä. Valituksi saattaa tulla myös tunnetun henkilön ääni. Alla linkit Wikipedian sivuille luetteloihin saksalaisista ääninäyttelijöistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_voice_actresses
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_male_voice_actors
Form-lehdet ovat Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Niitä ei saa varsinaisesti lukusalilainaan, mutta voit saada lehdet Pasilan kirjastossa käyttöösi pyytämälle ne kirjaston asiakaspalvelusta. Juuri tänään, 15.6., ovat koronarajoitukset lieventyneet niin, että myös lukusalien normaali käyttö on Helmet-kirjastoissa mahdollista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852037__Sform__Orightres…
Kyseessä on Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarja, jonka julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helmet-kirjastojen kokoelmista Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkeli löytyy Pasilan kirjavarastosta. Täydennysosia taas löytyy useaman Helmet-kirjaston kokelmista. Matrikkelin saatavuustilanteen Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa helmet.finna.fi-sivustolta.
Matrikkelia löytyy pääkaupunkiseudulta myös Kansalliskirjastosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Saatavuustilanteen voi tarkistaa finna.fi-sivustolta.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pauli on lyhentymä Pauluksesta, joka tarkoittaa latinaksi vähäinen, pieni ja oli apostoli Paavalin latinalainen nimi, jonka hän omaksui Sauluksen tilalle.
Aija taas on Raamatussa miehennimi (hepreaksi korppikotka tai harahaukka) ja paikannimi. Suomessa, jossa nimeä on annettu vain tytöille, se lienee mukailtu nimestä Eija, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt ilon huudahdus eijaa.
