Asiasta kirjoitetaan Helsingin sanomien verkkoliitteessä Suosikkirakennukset –sarjan artikkelissa Kirkko, josta sukeutui konserttisali: ”Joku nostaa katseensa kohti valtaisaa kuparikupolia. Hän lumoutuu optisesta, avaruudellisesta vaikutelmasta.
Tuskin turisti on jaksanut lukea opaskirjoista, kuinka matemaattisen tarkasti nuoret arkkitehdit Tuomo ja Timo Suomalainen olivat miettineet kupolin muodon.
Yhtä vähän hän kykenee kuvittelemaan sitä, että kupoliin on uponnut 22 kilometriä ohutta kuparinauhaa. Ja sitä, että akustiikan kannalta on aivan ratkaisevaa, että nauhojen väliin on jätetty tuskin silmin havaittava tyhjä tila. Ja niiden takana on vielä ääntä imevää materiaalia kaiun estämiseksi.” (http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/...
Suomen kansallisbibliografian "Fennican" mukaan Tom (Thomas Kennerly) Wolfen kirjaa "The Electric Kool-Aid Acid Test" vuodelta 1968 ei ole lainkaan suomennettu.
Häneltä on suomennnettu ainoastaan kolme teosta "Turhuuksien rovio" (The Bonfire of the Vanities), "Täydessä terässä" (Hooking up) ja "Täysi mies" (A Man in Full).
Englanninkielinenkään "The Electric Kool-Aid Acid Test" ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston kokoelmaan. Se on sen sijaan saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Opiskelijakirjastossa.
Sekä Akateeminen kirjakauppa että Suomalainen kirjakauppa ilmoittavat hankkivansa teosta parin viikon viiveellä.
Historian kirjoja, jossa käsitellään myös Helsinkiä talvisodan aikaan ovat Helsinki sodassa, tekijänä Aake Pesonen (Kirjayhtymä 1985), Aarni Krohn: 30.11.1939 :Talvisodan ensimmäiset tunnit (Tammi 1989) ja Talvisodan pikkujättiläinen, toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juuti-lainen (WSOY 1999). Myös dvdlevynä ja videona löytyy Helsinki sodassa 1939-1945, käsikirjoittajana Kari Uusitalo.
Talvisodan kokemuksia on esim. muistelmateoksissa May-Bee: Talvisodan päiväkirja (Minerva 2008), Leena Ormio: Sotaan loppui lapsuus (Kirjapaja 2001), Maiju Pettinen: Sama kaiku on askelten (2006) ja Näin minä muistan: Sotavuosien 1939-45 nuori ikäpolvi kertoo elämästään, toimittanut Oili Järvi (2002)
Romaaneja, jotka kuvaavat Helsinkiä talvisodan aikaan...
Hei
Mikäli et ole käyttänyt kirjastokorttia Helmet-kirjastoissa moneen vuoteen, ei korttisi todennäköisesti ole voimassa. Saat uuden kirjastokortin ja siihen tunnusluvun, kun käyt lähimmässä kirjastossa. Ota mukaasi kuvalla ja henkilötunnuksella varustettu henkilöllisyystodistus, jotta tietosi saadaan ajantasalle kirjastojärjestelmässämme.
Tämän laulun vaiheiden jäljitys johti minut Suomesta Viron ja Saksan kautta Espanjaan.
”Suuren toivelaulukirjan” osassa 3 (s. 203) kerrotaan ”Murheisna miesnä” -laulun kohdalla, että se on syntynyt virolaisen ylioppilaslaulun ”Kõrtsist nüüd välja tulen ju ma” pohjalta. Viron kirjastojen Ester-tietokannasta löysin viitteen, jonka mukaan laulun sävelmä on espanjalainen kansansävelmä ja laulun sanat on tehnyt K. A. Hermann. Vironkieliset sanat löytyivät verkosta, ja niiden yhteydessä oli maininta: ”nach H. v. Mühler, K. A. Hermann”. Vironkieliset sanat pohjautuvat Heinrich von Mühlerin (1813-1874) sanoitukseen ”Grad aus dem Wirtshaus”. Molemmissa sanoituksissa kapakasta tullaan ja humalassa ollaan. Laulun sävelmä perustuu...
Kysymääsi rakennustekniikan sanakirjaa suomi-hollanti ei löydy. Turun kaupunginkirjastosta löytyy kirjamuotoisena vain sähkötekniikan alan sanastoja eli Suomen Standardisoimisliiton julkaisema moniosainen Sähköteknillinen sanasto, jossa on myös hollanninkielisiä termejä. Nämä sanastot eivät ole lainattavissa.
Internetin kautta voi käyttää EU:n virallista termitietopankkia ja -sanakirjaa Iate:a http://iate.europa.eu . Se on monikielinen termipankki, josta valitsemalla lähtökieleksi (source language) Finnish ja kohdekieleksi (target language) Dutch, saat haluamasi termin hollanniksi.
(Päiv. 22.10.2007)
Tiedustelemaanne teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista neljää eri painosta. Eri painosten tietoihin pääsette seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=Ik%C3%A4%C3%A4ntyneen+r&sea…
Yleisteoksiksi ruotsin opiskeluun ja kertailuun voisivat sopia esimerkiksi Lahti&Miettinen: Ruotsin keskeinen kielioppi (Otava, uusin painos 1998) ja Miettinen&Murto: Ruotsin keskeinen sanasto (WSOY, uusin painos 2002). Aikuisille suunnattuja oppikirjasarjoja on myös useampia, esimerkiksi Hakkarainen: Hålligång (Otava, uusin painos 2012) ja kielioppikirjana Fiilin: Fullträff (Finn Lectura, uudistettu painos 2011), jota itse aikoinani luin yliopiston ruotsin opinnoissa. Katsaus yliopistojen verkkosivuille osoitti, että ns. virkamiesruotsin opetuksessa käytetään nykyisin paljon verkkomateriaaleja. Lisäksi opetuksessa käytetään omia monisteita, mutta myös lukion kirjoja. Verkkomateriaaleja ruotsin kielen opiskeluun on koottu...
Immi Hellénin runossa Paimenpoika on säkeistö:
Nyt metsä kirkkoni olla saa,
voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!
Mun kirkkoni katto on korkea,
ja ystävä yksi on seurana,
joka muistavi paimenpoikaa.
Kokonaisuudessaan (neljä säkeistöä) se on esimerkiksi Immi Hellénin kokoelmissa
Lapsuuden lauluja ja Punaposki, Kultasuu, jotka löytyvät mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kokoelmista.
Rauha Kilven kirjoittama runo "Pikku Pekan hammassärky" löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi - Rauhamaa). Kirja on varastokappalle, ja se on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Suomen Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän Internet-version löydät osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ , Ruotsin kirjastojen luokitusjärjestelmän suppea versio löytyy sivuilta http://susning.nu/SAB-systemet (http://www.molndal.se/bibl/sab_expl.htm )
Tarkempaa vertailua varten voit etsiä luokitusjärjestelmät kirjamuotoisina Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Oulasta osoitteessa http://finna.fi (Klassifikationssystem för svenska bibliotek ja Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä)
Artikkeli on vuoden 1938 Rajan turva -lehdessä (nro 1). Lehteä on joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Lehti on kaikissa näissä kirjastoissa lukusalikäytössä, eli sitä ei lainata kirjaston ulkopuolelle, mutta voit pyytää kopiot artikkelista oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Voisiko kuitenkin olla kyseessä Olavi Virran säveltämä ja laulama tämänniminen laulu? Sanoittaja on Lauri Jauhiainen ja levytysvuosi 1954. Se löytyy Olavi Virran CD:ltä Kootut levyt Osa 14. Eino Virtanen toimi tässä levytyksessä Virtaa säestävän orkesterin jäsenenä ja sovitti esityksen.
Viola-tietokannassa on lisäksi Eino Virtasen orkesterin säestämä Timo Jämsenin vuonna 1961 äänittämä kappale "Miksi tämän teit", joka on Sauvo Puhtilan eli Saukin käännös Dorian Burtonin sävelmästä What you've done to me. Tämä esitys on julkaistu mm. Timo Jämsenin kokoelma-CD:llä Yyterin twist (1998).
Käännöksestä ei ole olemassa julkaistua nuottia, kuten ei myöskään tuosta Olavi Virran sävellyksestä. Pop jazz arkistossa on kuitenkin Eino Virtasen...
Mika Waltarin Kristus-pää –runo löytyy kahdesta runokokoelmasta: Runon rippi: Valikoima Suomen uskonnollista lyriikkaa (toimittanut Haavio) ja Kimalteleva tomu: valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (koonnut Mirjami Lähteenkorva).
Teokset sijaitsevat Hämeenlinnan pääkirjaston aikuisten osaston varastossa. Varaston teokset ovat lainattavia. Kirjastossamme varastohaut ovat aina tasatunnein alkaen klo 11. Voitte soittaa esimerkiksi etukäteen, tulla käymään tai lähettää sähköpostia. Puhelinnumero on 03 – 6212598 ja sähköpostiosoite tietopalvelu@hameenlinna.fi.
Eipä juuri löytynyt. Lauri Viidan Kotitaival-runo on käännetty englanniksi ja sävelletty. Nuotti, Betonimylläri = Concrete man : lauluja Lauri Viidan runoihin = Songs to poems by Lauri Viita ; English versions by Aina Swan Cutler and Robert Shure (1993), löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/
Ezra Poundin runon De Aegypto alkukieli lienee englanti. Se löytyy luettunakin esim. täältä:
http://wn.com/De_Aegypto_by_Ezra_Pound
Muista käännöksistä ei löytynyt tietoa. Runojen käännöksiä on etsitty alla olevista käännöstietojen tietokannoista:
http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://portal.unesco.org/culture/en/ev.php-URL_ID=7810&URL_DO=DO_TOPIC&…
Nykysuomen sanakirjan ja Suomen kielen perussanakirjan mukaan "miero" tarkoittaa "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat". Sitä käytetään tavallisesti maailmalla, varsinkin kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa, esim. "koditon mieron kulkija", "kiertää mieroa kerjuupussi olalla", "hakea mierolta leipäänsä", "turvautua mieron sauvaan" = kerjuuseen, "joutua mieron armoille, tielle" = joutua kodittomaksi, usein kerjuulle. "Mierolainen" tarkoittaa "mieron kulkija, kerjäläinen, kulkuri";
tunnetaan myös muodot mieronkulkija, mieronkävijä.
"Mieronkierto" on harvinaisempi muoto, joka tarkoittaa mierolla kiertävä, mieronkiertäjä.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja mainitaan, että ”miero” löytyy jo Jusleniuksen...
Sanonnan ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan” taustalla on suomalaisten siirtolaisuus Amerikkaan. Siirtolaiset odottivat kotimaasta postia, mutta sitä ei luonnollisesti kuulunut ennen kuin kotimaahan oli lähetetty tarkka osoite. Eli kun osoite saatiin ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan, nyrkin kuva joka sanan jälessä” (R. Hyvönen Laukaalta; Kansanrunousarkisto.)
Sanonta levisi myös muihin yhteyksiin kuvaaman jonkin toiminnan sujuvuutta esteiden poistuttua. Esimerkiksi ” Haupitsipatteri oli saanut tulenjohdolta väärät lukemat ja niin ensimmäinen tuli-isku ammuttiin liiaksi eteen. Tulenjohdon korjattua lukemat toinen isku osui keskelle hyökkäysryhmittymää. Kuultuaan täysosumista eräs tykistönjohtaja sanoi nuivasti: ” Jo rupes lyyti kirjoittamaan, kun...
Asiasta on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ja siihen vastattu 14.7.2004.
Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 lailla 392/1935. Siitä löytyy lyhyesti tietoa esim. teoksesta Aarne Rekola: Tulo- ja omaisuusverolaki. 1947. s. 365.
Turun Sanomissa Aimo Annos vastaa kyselypalstallaan samaan kysymykseen:
Vanhanpojan ja -piian veroa perittiin hieman eri muodoissaan 1930-luvun puolivälistä lähtien aina vuoteen 1975 saakka. Se tarkoitti kovennettua verorasitusta 24 vuotta täyttäneille naimattomille, lapsettomille kansalaisille. Kovin veroluokka oli naimattomille, toiseksi kovin lapsettomille pariskunnille ja lievin tietysti naimisissa oleville lapsiperheille.
Naimattomia kannustettiin näin naimisiin ja hankkimaan lapsia....
