Ortodoksisessa kirkossa vietetään profeetta Elian päivää 20.7. Sama päivä on Iljan nimipäivä. Ilja on venäläinen/karjalainen muunnos Eliasta. Ilomantsissa vietetään 20.7. Iljan praasniekkaa, joka on kirkollinen juhla.
Nimen Elia merkityksestä on olemassa useita variaatioita, kuten 'Herra on Jumala', 'Jumalan voima' ja 'Jumalan linna'.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Ortodoksi.net http://www.ortodoksi.net/tietopankki/henkilot/pyhat/vanhan_testamentin_…
http://www.ortodoksi.net/index.php/Iljan_praasniekka
Kysyin setelin arvoa Vaasanseudun Numismaatikot ry:stä ja sieltä vastattiin seuraavasti:
Aivan pankkisileänä parisen kymppiä, hieman kuluneena jonkun euron ja pehmeänä eli hyvin kuluneena lähinnä muistoesine.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”kiva” on peräisin murteista, ja sen merkitys on ollut ’ankara, raju, kova, luja, sitkeä, nopea, ripeä, jyrkkä, suurikokoinen, runsas’. Siitä merkitys on sitten muuttunut etenkin puhekielessä merkitsemään ’mukava, hauska’.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” (WSOY, 2004) mukaan ”kiva” kuuluu etymologisesti yhteen sanojen ”kipakka”, ”kivakka” ja ”kiivas” kanssa. Niiden taustalla on Häkkisen mukaan vanha balttilainen laina, jota vastaa nykyliettuan sana ”gývas” (’eloisa’).
Mukavaa vuotta 2011 myös sinulle!
Ring a ring o' roses on vanha englantilainen lastenloru, joka syntyi Lontoossa vuoden 1665 ruttoepidemian aikana.
Ring a-ring o' roses,
A pocketful of posies.
a-tishoo!, a-tishoo!.
We all fall down.
[Kysymyksessä siteerattu teksti on lorun amerikkalainen versio:
Ring around the rosey,
A pocketful of posies.
ashes, ashes.
We all fall down.]
Kranssi, kranssi ruusuja,
tasku täynnä rohtoja,
hatsii, hatsuu,
jokainen maahan kaatuu.
"Kranssi, kranssi ruusuja" tarkoitti ruttoa sairastavan pieniä punaisia täpliä. "Tasku täynnä rohtoja" viittasi jo antiikista periytyvään tapaan ja uskomukseen, että hyvänhajuiset kukat ja yrtit suojelevat paholaisten hengityksen löyhkältä. "Hatsii, hatsuu" kuvasi aivastusta, ruttoaikoina tyypillistä tartunnan oiretta...
Joensuussa Hukanhaudalla oleva kadunnimi Lonikintie on saanut nimensä siellä 1920-luvulta lähtien olleesta Lonikin tilasta. Tilalla oli peltoja, jota sanottiin Lonikin pelloiksi, tilalla harjoitettiin myös karjataloutta.
Mutta siihen, mitä itse sana lonikki tarkoittaa, ei löytynyt suomen kielen sanakirjoista aivan varmaa vastausta. Suomen etymologisesta sanakirjasta, osa 2, 1958, löytyy sana lonnikko 'hyvin alava paikka' ja lonne 'laakso, alanko'. Olisikohan sana tullut näistä.
Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainitaan sana lonneikko 'vesiperäinen, veden syömä maasto'. Hukanhaudan alueella on maan kallistuman paljastamaa järvenpohjaa alettu käyttää kasvumaana.
Lähde: Kylästä kaupungiksi : Hukanhauta Penttilä, Utra,...
Kuulostaa aivan Carlos Sauran elokuvalta Korppi sylissä (Cria cuervos 1976). Tummatukkaista tyttöä esitti Ana Torrent. Ihan tarkkaan ei muistu mieleen, mikä levy siinä grammarilla soi, mutta se voisi olla Jose Luis Peralesin Por Que Te Vas joka on esitetty suomeksikin nimellä Veit sydämein.
Tietoa säveltäjästä:
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll
Laulun sanat:
http://www.bide-et-musique.com/song/1051.html
Tietoa elokuvasta:
http://www.imdb.com/title/tt0074360/
Golfvirran suomenkielinen nimi on peräisin ilmeisesti saksankielisestä suurta lahtea tarkoittavasta sanasta Golf. Englanniksi golfvirta on gulf stream, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”lahtivirtaa”. Nimitys tulee ilmeisesti siitä, että golfvirta saa alkunsa Meksikonlahdelta. Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Golfvirta, Facta tietopalvelu http://www.facta.fi/ (käytössä Lahden kaupunginkirjaston työasemilla)
Golfvirrasta on olemassa melko kattava ja mielenkiintoinen teos nimeltään ”Valtameri virtaa – golf-virran tarina” (Henry Chapin, F. G. Walton Smith, suom. Maini ja Erkki Palosuo, wsoy 1955). Teoksessa kerrotaan laajasti golfvirran vaikutuksista ihmisten elämään läpi aikojen ja sen ”löytämisestä”. Melko pikaisella katsannolla en...
Voit palauttaa lainaamasi aineiston mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös yli kaupunkirajojen. Ainoa poikkeus tästä ovat lainattavat esineet, jotka tulee palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sukunimien Piipari ja Piiparinen taustalla on ruotsin sana 'pipare', merkinantaja sotaväessä (pillipiipari). Piiparisia on tällä vuosisadalla asunut lähinnä Karjalassa(Viipuri, Sortavala), Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988.
Komitean työskentelyn aikaan ei tunnettu kovin vanhoja VANHAN TESTAMENTIN käsikirjoituksia. Kääntäjät toimivat sen näkemyksen pohjalta, että juutalainen seurakunta oli säilyttänyt tunnollisesti pyhän tekstin alkuperäisessä muodossa. Koska hepreaa kirjoitettiin alkuaan pelkästään konsonanttikirjaimin, olivat juutalaisoppineet ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen aikana täydentäneet tekstiä vokaali- ja painomerkein jotta oikea ääntämys olisi varmistettu. Tämä oli tarpeen sen vuoksi, että heprean suullinen taito oli juutalaistenkin keskuudessa käynyt harvinaiseksi.
Raamatunkäännöskomitean käyttämänä alkutekstinä oli Jakob ben Chaijimin venetsialaisen Daniel Bombergin kirjapainossa vuosina 1524-1525 julkaisema hepreankielinen Raamattu. Tämä...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sitaatti on Sinuhe egyptiläisen yhdennentoista kirjan (Merit) kuudennesta osasta. Se on osa Sinuhen repliikistä keskustelussa prinsessa Baketatonin kanssa.
"' -- Elämä on kuuma päivä, Baketaton, kenties kuolema on viileä yö. Elämä on matala poukama, Baketaton, kenties kuolema on kirkas, syvä vesi.'" (s. 492-493)
Ole Torvaldsin ruotsintamana tämä kohta kuuluu seuraavasti:
"' -- Livet är en het dag, måhändä är döden en sval natt. Livet är en grund vik, Baketa[t]on, måhända är döden ett klart djupt vatten.'"
Robert Ludlum ehti elämänsä aikana kirjoittaa vain kolme osaa Bourne-sarjaa. Hänen kuoltuaan kirjailija Eric Van Lustbader jatkoi sarjaa, ja niinpä tuo mainitsemasi ”Meduusan perintö” eli ”Robert Ludlumin medusan perintö” (alkuteos ”Robert Ludlum’s The Bourne Legacy”) onkin Van Lustbaderin käsialaa. Suomeksi on ilmestynyt myös Van Lustbaderin laatima ”Robert Ludlumin medusan ansa” (Otava, 2009; alkuteos ”Robert Ludlum’s The Bourne Betrayal”). Sitä on saatavilla HelMet-kirjastoista, ja tarkemman saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Suomentamatta ovat vielä Van Lustbaderin kirjoittamista jatko-osista ”The Bourne Sanction” (2008), ”The Bourne Deception” (2009) ja ”The Bourne Objective” (2010)....
Kallion alueen Eläintarhan huviloita oli yhteensä 15. Niistä löytyy tietoa Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin kirjasta Helsingin vanhoja kortteleita 2: Herrasväen ja työläisten kaupunki. 1983. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös tietoa, kun haet hakusanoilla "huvilat ja helsinki".
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Molemmat mainitut kirjat löytyvät Piki-kirjastoista.
Töölön surbrunn oli terveyskylpylä. Löydät tietoa esim. hakemalla Googlesta "surbrunn töölö".
Siinä vaiheessa, kun varaus on tärpännyt eli on noudettavissa, sitä ei voi enää peruuttaa. Varausmaksu menee velkasaldoon.
Jatkossa kannattaa olla suoraan yhteydessä Turun pääkirjaston vastaanottoon puh. 02 2620624 tai
vastaanotto.kaupunginkirjasto@turku.fi
Varattua materiaalia voidaan sopimuksella pitää vähän kauemmin kuin noutoilmoituksessa on mainittu.
Kirjasto ei tarkista asiakkaiden luottotietoja mistään luottorekistereistä, mutta jos asiakkaalla on aiempia maksuja kirjastolle hoitamatta tai palauttamatonta aineistoa kirjaston omassa perinnässä, hän saa lainausoikeuden vasta hoidettuaan nämä asiat kuntoon.
Helsingin kaupunginkirjaston alkuaikojen historiikissa (Sven Hirn, Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi; Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940) kerrotaan, että ensimmäisenä toimintavuotena, vuonna 1860 "lainausmerkintöinä listattiin yksilöidyt tiedot sekä lainatusta kirjasta että lainaajasta - numerotunnisteet otettiin käyttöön paljon myöhemmin." (s. 24). Tampereelta on tallella varhaisin tamperelainen lainausrekisteri 1860-luvulta, vihko, johon merkittiin lainaaja, lainattu kirja ja palautuspäivämäärä (s. 28). Tällöin kirjastokortti ei siis vielä ollut käytössä.
Kirjastokortti on otettu käyttöön eri puolilla Suomea ja erikokoisissa kirjastoissa eri aikaan. Tampereen kaupunginkirjaston historiikista (Matti Wacklin, Kaikkien sielujen...
Kyllä saa. Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus ottaa kopioita esim. kirjoista yksityiseen käyttöön Tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom)
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
