Mustialan maatalousoppilaitoksen oppilasuhreista ilmestyi aikanaan muistokirja
Mustialan muistoja Suomen vapaussodan ajoilta. - Mustialan toveriliitto, 1923.
Se luettelee kaikkiaan 41 v. 1918 eri tavoin surmansa saanutta Mustialan oppilasta.
Näistä 6 oli entistä oppilasta, eikä heitä ole otettu huomioon seuraavassa eli jäljelle jää 35.
Näistä 35:stä oli
Maamiesopiston 1. vuosikurssin opiskelijoita 15
Maamiesopiston 2. vuosikurssin opiskelijoita 15
Karjanhoitajakoulun opiskelijoita 5
Taisteluissa kaatuneita oli 2 (molemmat 2. vuosikurssilta)
Helmikuussa oli 12 saanut surmansa yrittäessään eri teitä siirtyä valkoisten puolelle
Lähinnä lienee nyt kysymys niistä jäljelle jääneistä 21:stä, jotka Tammelan punakaarti oli pidättänyt 19.4. ja jotka...
Venäläinen säveltäjä Jevgeni Rodygin sävelsi Mihail Pilipenkon runon "Уральская рябинушка" eli "Uralskaja rjabinuška" vuonna 1953. Siitä tuli nopeasti hyvin suosittu, joten todennäköisesti se myös julkaistiin Neuvostoliitossa sekä nuottina että äänitteenä jo 1950-luvulla.
Suomessa laulu julkaistiin nuottina ja äänitteenä (Seija Järvinen solistina) vuonna 1961. Suomalaiset sanat kirjoitti Sauvo Puhtila eli Saukki salanimellä Veikko Vallas. Tuohon aikaa tämä ja monet muut venäläisten säveltäjien teokset esiintyivät meillä usein "kansanlauluina", koska Neuvostoliitto ei ollut liittynyt kaikkiin kansainvälisiin tekijänoikeussopimuksiin. Nykyään laulun säveltäjä on sentään saanut jo ansaintsemansa kunnian.
Heikki Poroila
Tietoa sanojen merkityksistä ja taustoista löydät esim. Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta. Siinä todetaan esim. sanasta pudas: joen kapeampi haara, joka (saaren taitse) yhtyy takaisin pääjokeen tai matalan veden aikana muodostaa makkaranmuotoin pikkujärven.
Vieska tarkoittaa poron talvella kaivamaa jäkäläkuoppaa.
Padasjoen padas voi juontua murresanasta pade, jolloin se tarkoittaisi venevalkaman kivistä pengertä tai sitten polkua (tietä). Se voi olla kuitenkin myös pato sanan johdannainen.
C'est écrit dans le ciel / Tähtien kertomaa
Säv. Alex Alstone, san. André ja Georges Tabet, suom. Era (= Erkki Ainamo), sov. Bob Azzam
André Verchuren et son orchestre, laulu ranskaksi (off, jukeboxilevysoitin), 1' 30".
Levytys:
André Verchuren et son orchestre; Festival FY 45 2200 S, 1961.
Suomenkieliset levytykset:
Rauni Pekkala, Neloset ja Gösta Theseliuksen orkesteri; BFB-209, 18.2.
1961.
Vieno Kekkonen, Lauluyhtye ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS-387, 22.2.1961.
Ragni Malmsten ja Ronnie Kranckin orkesteri; Decca SD-5522, 1961.
Nämä tiedot löytyivät Kavin (=Kansallinen audiovisuaalinenkeskus) sivuilta.
Hei!
Alastaro ja Ylistaro ovat paikanniminä kaksiosaisia. Nimen jälkimmäinen osa on itse asiassa ”taro”, joka tarkoittaa asuttua tai asutuksen läheistä seutua tai viljelysmaata. Taro sisältyy moniin länsisuomalaisiin vanhoihin, useimmiten jo rautakaudella syntyneiden asutusten nimiin. Sanan on katsottu olevan lainaa vanhasta pohjoisvenäläisestä kaskiviljelyyn liittyvästä sanasta ”dor”. Alastaron ja Ylistaron nimien jälkiosien on tulkittu selittyvän siten, että tarot ovat olleet vanhemman asutusalueen reunoille syntyneitä uudismaita. Nimien alkuosa ("ylis-" / "alas-") puolestaan on muotoutunut sijainnin mukaan: Loimijoen yläjuoksulla on ollut Ylistaro, alajuoksulla taas Alastaro.
Lähde: Paikkala, Sirkka & co 2007:...
Serafia-nimi on Serafiinan muunnelma. Serafiinan miespuolinen vastine on Serafim. Nimen taustalla on heprean kielen ’polttaa’, ’sytyttää’. Raamatun kielessä (Jesaja 6:2) esiintyvät enkeliolennot, serafit, ovat samaa alkuperää. Suomalaisissa kalentereissa nimi on esiintynyt vuoteen 1928 päivällä 3.9. muodoissa Serapia, Serapin, Seraphia, Serapsia, Seraphina, Serafia, Serafina ja Serafiina.
Tunnettuja Serafioita / Serafiinoja ei näytä oikein löytyvän. Erilaiset pyhimyskalenterit sentään sisältävät joitakin esimerkkejä:
Pyhä Serafina, italialainen (San Gimignanon kaupunki), köyhän perheen sairaalloinen lapsi, jonka muistopäivä on 12.3.
Pyhä Serafina, josta ei tiedetä kuin sen verran, että hän kuoli v. 429. Muistopäivä on 29.7.
Pyhä Serapia...
Aleksi Hihnavaara, Mosku, on haudattu Savukosken kirkko- maahan, portista lähtevän pääkäytävän varrelle. Haudalla on näkyvä muistomerkki. Tieto on saatu Aleksi Hihnavaaran sukulaiselta.
Kysyjä ei tarkoita viestintäsalaisuutta, koska oletuksena on, että viestin saaja on jo itse viestin avannut. Viestintäsalaisuus ei estä kirjeen julkaisemista, mutta sitä rajoittavat rikoslain 24. luvun Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta kohdat, esimerkiksi pykälä 8: Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, ja pykälä 9: Kunnianloukkaus (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 )
Jos kirje ylittää teoskynnyksen, sitä suojaa tekijänoikeuslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 ). Tekijänoikeuden suoja loppuu, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tekijänoikeuslaki ei määrittele tarkemmin suojan kohteeksi pääsevän teoksen käsitettä tai ominaisuuksia.
Jukka Korpelan sivustossa on asiaa...
Matkalaulu on saksalainen kansansävelmä. Siinä on kolme säkeistöä. Laulun nuotit ja sanat löytyvät mm. nuottikokoelmista Suuri Toivelaulukirja 19, Nuorten laulukirja (toim. Wilho Siukonen) ja Laulava toivonliitto (toim. Jussi Ilvonen).
1.
Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Vaaroja on täynnä tie, seikkailusta toiseen vie.
Heissun, heissun, heissunhei, rallallei, rallallei!
Heissun, heissun, heissunhei, rallallallallei!
2.
Ja jos matka uuvuttaa, heissunhei, rallallei,
metsä suojaa tarjoaa, rallallallallei!
Siellä mätäs vuoteena, sinitaivas kattona.
Heissun, heissun jne.
3. Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Surut, huolet...
C. S. Foresterin Hornblower-sarja etenee kronologisessa järjestyksessä näin:
1. Upseerikokelas Hornblower (Mr. Midshipman Hornblower)
2. Luutnantti Hornblower (Lieutenant Hornblower)
3. Hornblower ja Hotspur (Hornblower and the Hotspur)
4. Hornblower ja hänen omatuntonsa : keskeneräiseksi jäänyt romaani ja kaksi novellia (Hornblower and the crisis)
5. Hornblower Turkin vesillä (Hornblower and the Atropos)
6. Komentajakapteeni Hornblower I & II (Captain Hornblower, R. N., joka koostuu kolmesta erillisestä teoksesta: The happy return, A ship of the line ja Flying colours)
7. Kommodori Hornblower (The commodore)
8. Lordi Hornblower (Lord Hornblower)
9. Hornblower Länsi-Intiassa (Hornblower in the West Indies)
Keskeneräisen Hornblower ja...
Milkki oli kondensoitua eli tiivistettyä maitoa, johon voitiin lisätä myös sokeria.
Kondensoidun maidon keksi ranskalainen sokerileipuri Nicolas Appert jo 1810-luvulla. Tietoa tästä säilömismenetelmän keksijästä ja keksinnöistä mm. alla olevista linkeistä:
http://www.tiede.fi/artikkeli/166/napoleonille_kiitos_sailykkeista_
http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=en&u=http://en.wikipedia…
http://news.google.com/newspapers?nid=1696&dat=19730614&id=_74aAAAAIBAJ…
Tätä maitoa voidaan nimittää tiivistemaidoksi, maitotiivisteeksi tai kondensoiduksi maidoksi, ja sitä valmistetaan edelleen monissa maissa ja myydään Suomessakin. Valio on sitä aikaisemmin valmistanut Suomessa. Kirjassa Maidon tie: Valio ja osuusmeijerijärjestö...
Talon on suunnitellut saksalainen arkkitehti ja graafikko Otto Firle (1889-1966), joka 1930-luvulla osallistui Hitlerin ja Albert Speerin alulle panemiin suurisuuntaisiin rakennushankkeisiin Berliinissä sekä suunnitteli logoja mm. Lufthansalle ja Saksan rautatieyhtiölle.
http://de.wikipedia.org/wiki/Otto_Firle
Talon ensimmäinen omistaja (ja todennäköisesti rakennuttaja) oli saksalainen liikemies ja taiteilija Otto Ehrich (1897-1988), joka oli muuttanut Suomeen v. 1936. Talo lienee valmistunut v. 1939. Jatkosodan jälkeen Ehrich muutti saksalaisena pois maasta Ruotsiin, josta hänen puolisonsa oli kotoisin. Myöhemmin hän eli Italiassa, Saksassa ja Ruotsissa, jonne hänet myös on haudattu. Ensimmäisessä maailmansodassa Ehrich oli ollut...
Mikiä käytetään lempinimenä, mutta myös virallisena etunimenä. Suomessa on viitisensataa henkilöä, joiden nimi on Miki. Pieni osa heistä on naisia. Nimen voidaan ajatella olevan Mikaelin lyhennös tai englanninkielisten Mickeyn tai Mickyn suomalaismuunnelma. Japanissa Miki on naisen nimi ja tarkoittaa kauneuden sukupolvea tai kauneuden puuta.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Tuttu lastenlaulu Pieni nokipoika on alkuperältään kansanlaulu. Sävelmä ei ole suomalainen, vaan se on tullut meille lastentarhaliikkeen mukana muualta.
Lapsia on todellakin aikoinaan käytetty työvoimana tulisijojen piippujen puhdistamisessa. Esimerkiksi Britanniassa "nokipojat" kapusivat hormeissa nuohoojan apulaisina parin sadan vuoden ajan. Työ oli vaarallista, ahtaissa hormeissa oli kiinni juuttumisen riski. Karkea muuraus hankasi ja rikkoi ihoa. Huono hygienia ja jatkuva altistuminen noelle saattoi aiheuttaa myöhemmällä iällä karsinooma-tyyppistä syöpää. Ylös hormia pitkin hivuttauduttiin kyynärpäitä ja polvia apuna käyttäen samalla hormia puhdistaen.
Kuuden vuoden iän katsottiin olevan sopivin tehtävään. Sitä nuorempia pidettiin...
Euripideen Alkestis-näytelmässä (säkeet 463-464) kuoro toivoo (valittaessaan näytelmän päähenkilön kohtaloa), että κούφα σοι χθὼν ἐπάνωθε πέσοι. Suomennettuna ilmaisu olisi "olkoon maa päälläsi kevyt". Hautapiirtokirjoituksissa esiintyvä latinankielinen lause sit tibi terra levis ("olkoon sinulle maa kevyt") todennäköisesti pohjautuu juuri tuohon Euripideen Alkestis-näytelmän ilmaisuun.
Tässä vielä Leena Joen kirjoitus "Kepeät mullat" -ilmaisun taustoista: https://www.kielikello.fi/-/kepeat-mullat.
Mahdollinen selitys Törtöskadun nimelle löytyy Turun murteen sanasto II:sta (1985), josta löytyy Turun murteen sana ”törtöne”, joka tarkoittaa käpyä. Lisäksi sanastossa löytyy verbi ”törtöstä”, joka on yhtä kuin ”poimia käpyjä”.
Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja (1984) vahvistaa käpyselityksen myös ruotsinkieliselle kadunnimelle Kottgatan. Sana ”kott” on yhtäkuin ”kävyt”.
Näin ollen Törtöskadun selitys liittyy käpyihin tai käpyyn.
Tove Janssonin hauta löytyy Helsingistä Hietaniemen hautausmaalta. Tove on haudattu samaan paikkaan vanhempiensa (Viktor Jansson & Signe Hammarsten-Jansson) ja toisen veljensä kanssa. Hauta löytyy Hietaniemen vanhalta puolelta eli Vanhasta hautausmaasta. Tarkempi sijainti on Vanhan hautausmaan kortteli numero 15. Internetistä löytyy kartta, johon korttelinumerot ovat merkitty:
http://www.helsinginseurakunnat.net/hautausmaat/kuvat/kartta_hietaniemi…
Voitto Viro kuvailee kirjassaan "Vanha hautausmaa" Janssoneiden haudan ulkonäköä seuraavasti: "Muistopilarissa leikittelevä aihe: poika istuu maapallolla".
Nimi Vänskä tulee ruotsalaista tarkoittavasta sanasta 'svenske'. Muoto Suaenska on löytynyt asiakirjoista v. 1422 Saltvikissä ja muoto Swenske v. 1462 Inkoossa. Muita muotoja: mm. Suenske, Svänskä, Swänsk, Swensk, Wänskä (asiakirjoissa v. 1645), Swänskätär, Vänskätär, Wänskejnen eli Wändskässon. Nimi muuttui suomalaisalueilla muotoon Vänskä.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet (2000)
Nissilä: Suomen Karjalan nimistö (1975)
Esimerkiksi Vapaudenristien ja -mitalien myöntökirjat tilattiin sota-aikana Ab F. Tilgmann Oy:lta Helsingissä. Mannerheimin allekirjoitus oli painettu omistuskirjoihin valmiiksi. Palkitun nimi ja päiväys lisättiin käsin. Talvi- ja jatkosodassa myönnettiin yhteensä 572 981 Vapaudenristiä- ja mitalia, joten myöntökirjojen allekirjoittaminen käsin olisi ollut hyvin työlästä.
Sotamuseolta kerrottiin että heidän kokoelmissaan olevien Mannerheim-ristien, Vapaudenristien ja esimerkiksi Talvisodan muistomitalien myöntökirjojen allekirjoitukset ovat kaikki painettuja.
Mannerheim hyväksyi allekirjoituksellaan päiväkäskyt joissa palkitut listattiin.
Palkitsemisesta ja mitaleista kerrotaan enemmän teoksessa Vapaudenristin ritarikunta : isänmaan...
