Vantaan kaupungin kirjastojen kesätyöpaikat tulevat hakuun alkuvuodesta ja ovat tavallisesti olleet haettavissa helmikuun loppuun asti. Haku tapahtuu kaupungin nettisivujen kautta osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/ .
Voisit myös osoittaa kiinnostuksesi Lumon kirjastoa kohtaan vaikkapa käymällä siellä paikan päällä ja kertomassa vähän itsestäsi. Tällä tavalla henkilökunta saa sinusta käsityksen ja parannat pääsymahdollisuuksiasi, sillä kesätyöpaikkojen hakijoita kirjastoihin on aina todella paljon.
Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Voit etsiä sekä netin hakukoneilla että Helmet-aineistohaulla aiheesta tietoa asiasanoilla vaatteet, pukeutuminen, muoti ja 1960-luku. Helmet-aineistohaulla (www.helmet.fi)löytyi mm. Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : early 1960s; Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1960s; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960; Ruby, Jennifer: The 1960s and 1970s ja Connikie, Yvonne: Fashions of a decade : the 1960s. Lisäksi kannattaa kysellä pääkirjastosta vanhoja naisten- tai muotilehtiä. Pääkirjaston uutisalue, p. 310 85426.
Tarkoitatko Helmet-palvelun käyttäjätunnusta? Kirjautumiseen tarvitset nelinumeroisen PIN-koodin, jonka saat kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystunnuksen.
Jos taas haluat varata kirjastosta ajan tietokoneelle eikä sinulle ole aiemmin annettu käyttäjätunnusta, käyttäjätunnuksenasi toimii kirjastokortin numero. Myös tällöin kortillasi pitää olla PIN-koodi.
Avoin Kalevala -verkkosivulta löytyy Kalevalan vuoden 1849 näköispainoksen sananselityksiä. Vetoperä mainitaan 35. runossa ja se tarkoittaa vero-osaa. Kolmaskymmenesviides runo · Avoin Kalevala (finlit.fi)
Tajunnanvirtakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka kertomatekniikka pyrkii kuvaamaan ihmisen alitajuisia mielenliikkeitä eli tajunnanvirtaa.
Kirjaston kokoelmatietokannan kirjojen tiedoissa kuvailusanat tulevat yleensä kirjastojen virallisista asiasanastoista. Suomen kirjastojen asiasanastojen sanoja voi hakea ja tutkia verkkosivun Finto.fi kautta.
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Christopher Paolinin Perillinen-trilogiasta on toistaiseksi ilmestynyt suomeksi vain kaksi ensimmäistä osaa, Eragon ja Esikoinen. Ne on kustantanut helsinkiläinen Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tutkin asiaa Tammen internetsivuilta, mutta sieltä ei löytynyt mainintaa kolmannen osan mahdollisesta ilmestymisajasta. Myöskään uusimmassa Tammenlehti-julkaisussa, joka sisältää ennakkotiedot piakkoin ilmestymässä olevista kirjoista, ei ollut tietoa asiasta.
Kirjasarjojen kääntämiseen voi monista syistä tulla viivästyksiä, ja joskus kustantaja saattaa lopettaakin jonkin sarjan julkaisemisen kesken. Siitä tuskin kuitenkaan on kysymys tällä kertaa, koska kyseessä on näinkin suosittu trilogia.
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä suoraan kustantajaan ja...
Tieteen kuvalehdessä 2/2004 on vastattu kysymykseen näin:
"Kreikkalaisessa kirjoitusjärjestelmässä kysymysmerkkinä käytetään ;-merkkiä. Jostain syystä sitä ei haluttu ottaa latinalaiseen merkistöön. Mm. englantilaisen Sussexin yliopiston kielitieteen professori Larry Trask on esittänyt, että kysymysmerkki juontuu keskiaikaisesta tavasta merkitä latinankielisen kysymyslauseen perään kirjainyhdistelmä Qo, jolla viitattiin alun perin etsimistä mutta myöhemmin myös kysymystä tarkoittavaan quaestio-sanaan. Ajan mittaan Qo:n kirjoitustapa yksinkertaistui. Se alkoi näyttää aaltoviivalta, jonka alapuolella oli piste: ~. Jostakin syystä aaltoviiva ryhdyttiin kirjoittamaan pystysuoraan, jolloin syntyi nykyinen kysymysmerkki."
Artikkeli löytyy myös...
Keskisuomalaisia lastenkirjailijoita voi hakea esimerkiksi Keski-Suomea käsittelevästä Keski-aluetietokannasta, joka löytyy täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/keskisuomi tai http://jkl226.jkl.fi/Keski?formid=form2
Valitsemalla asiasanaksi "lastenkirjallisuus" sekä julkaisuvuodeksi 2013-2013, löytyy 6 uutta teosta keskisuomalaisilta lastenkirjailijoilta: Hannele Huovilta, Kreetta Onkelilta, Timo Parvelalta ja Sinikka Valkolalta.
Lisäksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) voi selailla kirjailijoita maakunnittain tai hakea hakusanoilla "keski-suomi ja lastenkirjailijat". Listalta löytyvistä kirjailijoista ainakin Sari Kanalalta on ilmestynyt tietokirja Hännän varjossa (2013, luokka 58.11) ja Laura...
Kuolema savolaiseen tapaan -elokuvaa ei ole kirjastoissa VHS-videona eikä DVD-levynä.
Suomalaista elokuvaa Soittorasia, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja on Ismo Sajakorpi, löytyy VHS-videona kirjastoista.
On myös toinen elokuva nimeltään Soittorasia, ohjaaja Costa-Gavras, joka löytyy DVD-levynä eri kirjastoista.
Kysyin asiaa Tasavallan presidentin kansliasta (yhteystiedot Linkki Presidentti.fi) ja sain vastauksen.
Antero Jyränki toteaa teoksessaan Presidentti (1981, s.54) seuraavaa: "Tasavallan presidentti valitaan toimeensa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän pituista toimikautta ehdotti vuoden 1917 perustuslakikomitea, jonka mielestä presidentin tehtävänä oli hallituksessa ylläpitää sitä yhtäjaksoisuutta, joka sen aseman tähden, mikä ministereillä olisi suhteessa eduskuntaan, helposti voi jäädä saavuttamatta" (KM 1917:11, 32)."
Alkuperäinen lähde, johon Jyränki viittaa, löytyy eduskunnan kirjastosta. Grönvall, Filip: Perustuslakikomitean mietintö 1-7a (1917) Linkki Finna hakutulokseen
Duunitorilla https://duunitori.fi/ammattiopas/asennus-ja-huolto/katsastaja kaikenlaisten ajoneuvojen katsastamisesta kerrotaan seuraavasti:
Kun asiakas saapuu katsastusasemalle, katsastaja ottaa vastaan asiakkaan ja ajoneuvon. Katsastaja käy asiakkaan kanssa läpi ajoneuvon tekniset tiedot ja varmistaa, että asiakas on tuonut kaikki tarvittavat paperit ja asiakirjat mukanaan. Katsastaja tarkistaa ajoneuvon tiedot ja tekee ensimmäisen silmämääräisen tarkastuksen ajoneuvon yleisestä kunnosta.
Seuraavaksi katsastaja aloittaa varsinaisen katsastuksen. Hän tarkastaa ajoneuvon jarrut, valot, renkaat, pakokaasut ja muut turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Katsastaja käyttää tarkastuksessa erilaisia mittalaitteita ja...
Jos kirjailija on itse halunnut jättää jonkun henkilöhahmon sukupuolen hämäräksi, ei kääntäjällä ole moraalista oikeutta puuttua kirjailijan ratkaisuun. Arvelisin kyllä, että tällaiset tapaukset ovat yleensä tarkoituksellisia ratkaisuja, koska sukupuoli voi paljastua monista pienistä yksityiskohdista, jotka kaikki täytyy muotoilla sukupuolineutraaleiksi. Varsinkin outo nimi, joka ei tuntemissamme kulttuureissa ole miehen tai naisen nimi, viittaa mielestäni vahvasti tarkoituksellisuuteen. Ehkä kirjailijan ratkaisu kannattaa tällaisissa tapauksissa ottaa seikkailuna, jonka kirjailija on halunnut lukijan kohtaavan.
Kielissä, joissa sukupuoli heijastuu moniin kielen rakenteisiin, sukupuolen kätkeminen on vaikeampaa kuin suomessa, joka on...
Ilmeisestikään laulua ei ole suomennettu. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Birger Sjöbergin lauluista on suomennettu vain laulu nimeltä Den första gång (Ensi kerran).
Suomen kielessä päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste (3.3.), sillä kyseessä ovat järjestysluvut ('kolmas kolmatta'). Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta. Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään. Kielitoimiston ohjepankki https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-paivays-ja-vuosiluku/Ruotsin kielessä piste laitetaan vain numeroiden väliin (eli päivän ja kuukauden ja kuukauden ja vuoden väliin). Esimerkiksi 11–12.1 ja 3–4.2.1991. Tässä suhteessa ruotsin kieli eroaa mm. suomen, tanskan ja norjan kielestä...
Tästä taiteilijasta ei ole juurikaan saatavana tietoja. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu edelliseen kysymykseen hänestä näin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=943aa7db-e90…
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, kuinka paljon olet jo selvittänyt aihettasi. Oman alasi erikoiskirjastoista (Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto) löytyy varmasti aineistoa aiheestasi.
Helsingin kaupunkirjaston asiakastyöasemilla on käytettävissä Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta, Linda. Hakusanalla business-to-business sieltä löytyy 13 viitettä, elektroninen kaupankäynti / elektroninen kauppa antaa 14 viitettä. Kaikki viitteet ovat uudehkoja. Kotimaisisia aikakauslehtiartikkeleita löytyy Arto-viitetietokannasta (erityisesti hakusana elektroninen kauppa).
Kirjaston työasemilla on pääsy myös Ebsco-artikkelitietokantaan, joka sisältää viitteiden lisäksi myös paljon lehtiartikkeleita kokotekstinä. Koehaku sanalla business-to-business...
Novellin aiheen mukaan kannattanee olla yhteydessä ao. lehteen. Esimerkiksi Wikipediassa on aiheenmukainen luettelo suomalaisista aikakauslehdistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3….
Kirjasammossa www.kirjasampo.fi on linkkejä netissä toimiviin kirjoittajayhteisöihin https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit . Mm. Rihmasto http://www.rihmasto.ma-pe.net/
Internetissä on myös mahdollisuus julkaista omia tekstejään, esimerkiksi http://kirjoittaja.fi/ .
Puhelinkoppeja ei ole ollut Suomessa enää vuosiin. Niiden määrä alkoi laskea 1990-luvulla matkapuhelinten yleistyttyä. Puhelinkopit olivat käytössä vuosien 2007-2008 tienoille, jolloin teleyritykset lakkasivat ylläpitämästä niitä ja viimeisetkin puhelinkopit purettiin.Eli vastaus on ei: vuonna 2026 Suomessa ei ole enää puhelinkoppeja eikä yleisöpuhelimia. Lähteet: Tilastokeskus: Teleyritysten ylläpitämät yleisöpuhelimet vuosina 1990, 1995 ja 2000-2007Yle.fi: Kaltoinkohdellut puhelinkopit katosivat katukuvastaYle.fi: Lahden viimeistä puhelinkoppia vietiin | YleWikipedia: Puhelinkioski
