Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta löytyy selkeät ohjeet mopokortin hankkimisesta.
http://www2.ake.fi/mopo/hankinta.html
Ensin sinun on haettava ajokorttilupaa poliisilaitokselta. Hakemusta varten tarvitset lääkärintodistuksen tai nuorison terveystodistuksen, kaksi passikuvaa ja huoltajien suostumuksen. Samalla maksetaan ajokorttilupamaksu.
Lisätietoja ajokorttiluvan hakemisesta löytyy poliisin webbisivuilta:
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/89C7A076CB88BC8BC2256BC300…
Mopokortti edellyttää myös, että läpäiset mopotutkinnon. Se sisältää pelkän teoriakokeen. Mopokortin saaminen ei edellytä pakollista opetusta, mutta mopokurssin käyminen on kuitenkin suositeltavaa. Mopotutkintoja järjestävät paikalliset kuljettajantutkinnon...
Shakespeare kirjoitti Hamletinsa 1600-01. Hänen kirjallinen tuotantonsa voidaan jakaa viiteen vaiheeseen, joista Hamlet edustaa neljättä, suurten tragedioiden kautta. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyy kuusi kirjaa ja yksi kasetti - kaikki englanninkielisiä - jotka käsittelevät Shakespearen Hamletia. Suomeksi voit lukea Hamlet-tulkintaa ainakin maailankirjallisuuden historiaa käsittelevästä Kansojen kirjallisuudesta (osa 3). Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyy lisää viitteitä Hamletia käsittelevistä kirjoista.
Sinun kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin Sisätilojen tuholaiset -sivustoon. Sivustolla on tunnistuskuvia erilaisista tuholaisista ja ohjeita niiden torjumiseksi. Jos tarvitset lisäohjeita, ota yhteys sivulla mainittuun asumisterveysneuvontaan (puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
Sisätilojen tuholaiset:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Siitä, että eri lähteet antavat erilaisia vastauksia, voi päätellä, ettei asiasta vallitse harrastajien keskenkään yksimielisyyttä. Tämä on varsin tavallista näissä genremäärittelyissä, koska niissä pelataan käsitteillä, joita kuka tahansa voi rakentaa ja määritellä. Ei myöskään ole olemassa mitään yksiselitteistä auktoriteettia, jolla olisi valta määrätä, että määritelmä X on pätevä ja määritelmä Y ei ole.
Suomenkielisen Wikipedian määritelmät (https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkea_fantasia) kuulostavat ainakin omissa korvissani ns. järkeviltä, mutta muunkielisillä sivuilla tulee heti eroja. Englanninkielinen Wikipedian artikkeli rinnastaa korkean ja eeppisen fantasian ja mainitsee termin "high fantasy" olevan niinkin nuori kuin vuodelta...
Saisio sisältyy suomalaisten kirjastojen ylläpitämään Kirjasampo -tietokantaan, sieltä löydät paljon tietoa ko. kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Kainin tyttärestä löytyy lisäksi Ylen sivulta artikkeli, sekä Pirkko Saision haastattelu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/pirkko-saisio-kainin-tytar-min…
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
Mystery Club on Fiona Kellyn kirjailijanimellä kirjoitettu, nuorille suunnattu kirjasarja. Sarja keskittyy Mystery club –nimiseen kerhoon, joka on kolmen teinitytön perustama etsiväkerho. Tytöt asuvat Willow Dalen kaupungissa Yorkshiressa. Mystery Clubiin kuuluvat Holly Adams, Tracy Foster ja Belinda Hayes. Sarjasta on ilmestynyt 28 osaa, joista 22 on suomennettu. Osat ovat järjestyksessä seuraavat:
Salaiset johtolangat
Kaksoisvaara
Kielletty saari
Konnuuksia keskiyöllä
Vaarallisia temppuja
Siepattu!
Piilosilla
Haudattuja salaisuuksia
Tappavia pelejä
Salaperäinen puhelu
Musta hevonen
Harhakuvia
Kohtalokas putoaminen
Pakkolasku
Myrkkyä!
Pankkiryöstö
Salainen huone
Menneisyyden salat
Salaliitto
Petos
Kadonnut...
Netistä en löytänyt kaipaamaasi tietoa ainakaan vielä, mutta Europe World Year Bookista tiedot löytyvät helposti kunkin maan kohdalta.
Ruotsin yleisimmät sanomalehdet ovat Expressen, Dagens Nyheter, Aftonbladet ja Svenska Dagbladet. Norjan yleisimmät lehdet ovat Verdens Gang, Dagbladet, Aftenposten ja Bergens tidende. Tanskan yleisimmät sanomalehdet ovat Ekstra Bladet, Berlingske Tidende, B.T., ja Politiken. Islannin yleisimmät ovat Morgunbladid, DV (Dagbladid) ja Timinn. Suomen yleisimmät sanomalehdet ovat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Turun Sanomat. Jos tarvitset tarkennusta vastaukseen, palaa asiaan.
Ruotsin Ekonomiska museet -museolla on sivuillaan rahanarvonlaskuri, jolla voi muuntaa hyvinkin vanhoja eri valuuttoja Ruotsin nykykruunuiksi: Räkna ut penningvärdet.
Oravalla veitikalla on kansanlaulu, jonka tekijää ei ole tiedossa. Sävel on myös kansansävelmä. Laululeikki löytyy kirjoista Sopanen, Satu : Leikkitunti (2001) ja Ystäväni, tuttavani : laululeikkejä lapsille ( 2006).
Nimeä ei valitettavasti löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000), mutta kyseisessä teoksessa kerrotaan, että oppineisto omaksui kreikan -nder-miespäätteisiä sukunimiä 1500- ja 1600-luvulla. Nimi saatettiin johtaa kotipaikan mukaan.
En saanut varmuutta, mikä paikkakunta Wiander-nimen alkuosa olisi, mutta esimerkiksi sukunimi Viiala esiintyi monilla paikkakunnilla kylännimenä jo keskiajalla. Mahdollisesti siis jostakin sellaisesta paikkakunnasta olisi otettu sukunimen osa.
Ohessa on joitakin kirjoja, joissa käsitellään elokuvan tekemistä. Nämä kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. En valitettavasti osaa sanoa, sopivatko nämä juuri 15-vuotiaalle.
Suosittelen kysymään myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjastosta. Se on todellinen elokuva-alan tietokeskus. Tässä linkki http://www.kava.fi/kirjasto ja sähköpostiosoite kirjasto@kava.fi.
Tässä kirjoja elokuvan tekemisestä:
Elokuvakirja: elokuvan tekeminen, lukeminen, näkeminen
Sidney Lumet: Elokuvan tekemisestä
Leena Louhivuori: Sparrausrinki: elokuvan tekemisen vaikea taito
Chris Jones: The Guerilla film makers pocketbook
Chris Patmore: Get started in short filmmaking: principle, practice and techniques: an inspirational guide for the aspiring...
Kysyin asiaa suoraan Aku Ankan toimituksesta. Linkki AkuAnkka.fi
Siellä muistettiin heti muutama sopiva tarina: Vihreän toivon jäljillä (Linkki tarinaan) ja Bermudan kolmion arvoitus (Linkki tarinaan)
Tosin samantapainen henkilökatras esiintyy noin kolmessakymmenessä tarinassa mainitsemallasi aikavälillä. Toimitus oli tehnyt haun Inducks-tietokannassa, jossa ovat kaikki maailman Ankka-sarjakuvat taulukoituina julkaisujen mukaan.
Linkki Inducks hakutulokseen (jonka toimitus oli tehnyt valmiiksi)
Toivottavasti kaipaamasi kirja löytyy.
Helmet-tietokannasta löytyi kaksi kirjaa hakusanoilla salakirjoitus, tiedustelu, suomi (rajattuna suomenkielisiin kirjoihin)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
tiedustelu, upseerit, Suomi tuotti enemmän osumia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28salakirjoitus%29%20%28t…
Niilo Marttinen ei esiinny tekijänä Helmet-tietokannassa.
Kuvan asuste tunnetaan englanniksi ainakin nimillä Colonel bow tie, Colonel Sanders tie, Kentucky tie ja string tie. 1800-luvulla miesten muodissa tunnettiin useita erilaisia solmioita ja solmukkeita, joita edelsivät menneiden vuosisatojen runsaammat ja usein röyhelöisemmät mallit ja joista nykyiset kravatiti ja rusetit kehittyivät. 1900-luvun puolella asustetta teki tunnetuksi Kentucky Fried Chicken -pikaruokaketjun perustaja Harland Sanders eli Colonel Sanders, joka esiintyi julkisuudessa aina valkoisessa puvussa ja mustassa nauhasolmukkeessa. Solmuke näkyy myös yhtiön logossa. Nykypäivänä string tie lienee käytössä lähinnä lännenhenkisessä teemapukeutumisessa.
Suomenkielistä nimeä en onnistunut löytämään. Suomessa naru- tai...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) on nimi Kira. Venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, nainen Kyreniasta). Nimi ei ole almanakassa.
Kirjastoista löytyy nimistä ja niiden merkityksestä kiinnostuneille monia kirjoja. Edellisen lisäksi esim.
Nummelin, Juri Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005
Vilkuna, Kustaa Etunimet Kirja 4. uud. laitos 2005
Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja. 3. tark. p. 2004
Chastnaya-Leppäniemi, Olga Valitse nimi lapselle!. 2. p. 2003
Nummelin, Juri Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä 2003 4
Kiviniemi, Eero Iita linta maria : Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen 1993 (
Lempiäinen, Pentti Nimipäivättömien nimipäiväkirja...
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska määrä vaihteli vuosien mittaan. Yksi luku löytyy John Ellisin teoksesta The World War II databook: the essential facts and figures for all combatants (Aurum Press 1993). Muutama viikko sodan päättymisen jälkeen, 31.5.1945, yhdysvaltalaisia sotilaita oli luoteisessa Euroopassa 3 021 000. Tähän on laskettu mukaan ilmavoimien henkilökunta sekä Iso-Britanniassa ollut henkilöstö, mutta ei esimerkiksi merivoimia. Välimeren alueella, mukaanlukien Italia, henkilöstöä oli 446 000.
Yhdysvaltain maavoimien virallishistoriikissa The Army ground forces : the organization of ground combat troops (Historical Division, Department of the Army, 1947) kerrotaan vahvuusilmoituksiin perustuvaksi...
Tavallisesti Pasilan kirjastossa on ollut kirjojen poistomyynti Lainan-päivän (8.2) aikoihin. Edelleen jatkuva korona-pandemia vaikuttaa siihen,
ettemme tiedä koska seuraava poistomyynti on. Koronan jälkeen, elämän tultua normaaliksi.
Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
