Netistä en löytänyt sanoja kyseiseen kappaleeseen.
You Tubesta voi kuunnella kappaleen
http://www.youtube.com/watch?v=irJYxnugbHc
Nuotissa Suomen hauskin laulukirja ; baarikärpänen Meksikon pikajunassa on kyseisen kappaleen sanat ja nuotit. Kirjaa löytyy esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta.
Ilmeisesti matkustajakoneissa ei käytetä kyseistä mallia laskutelineissä tai laskeutumisessa. Käännettävät pyörät/laskutelineet näyttävät olevan melko harvinainen versio, englanninkielisen Wikipedian artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Landing_gear kerrotaan laskutelineistä, ja sen mukaan kyseinen kääntyvä malli eri versioineen näyttää olleen viime vuosisadan alun koneissa kokeiluina, ja myöhemmin B52-pommikoneessa käytössä. Sivutuulessa laskeutumisesta kerrotaan lisää myös Wikipedian artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Crosswind_landing Matkustajakoneet näyttävät käyttävän eri tyylistä laskeutumistekniikkaa sivutuulessa.
Tätä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. "Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukkosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950. Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf ." Alkuperäiset säkeistöt on sanoittanut Emil von Qvanten (k.1903), suomentanut Nestor Järvinen. Vastaussäkeistöjen sanoittaja on tuntematon.
Pääkaupunkiseudulla asuva voi saada kaukolainaksi kirjan, jota ei ole hankittu Helmet-kirjastoihin tai alueen tieteellisiin kirjastoihin. Alla on linkki Helmet-sivustolle, josta löytyy tarkempia tietoja ja linkki kaukopalvelulomakkeeseen. Laita lomakkeeseen myös tieto kirjastosta, jonka kokoelmissa kirja on:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Nykysuomen sanakirja antaa "on yks(i) lysti" -fraasille rinnakkaisen muodon "yhtä lysti". Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalaisesta fraasikirjasta löytyvä esimerkkilause auttaa ymmärtämään, kuinka alun perin vertailuilmaukseksi tarkoitettu "yhtä lysti" saattaa hyvinkin olla "yhden lystin" taustalla: "'Makslahtelaisille ei näytetty Jääkärin morsianta, mutta makslahtelaiset sanoivat, että yhtä lysti. Melkein vielä lystimpikin' (koska yleisö sai sen sijaan nähdä juopuneen näyttelijäseurueen tappelun). – HS 10.9.1930" Se, että näytelmää ei esitetty, oli "yksi lysti", koska tarjolla oli kuitenkin yksi lysti (ohjelmanumero).
1890-luvulla Eläintarhassa oli useita erilaisia hoitokoteja, sairaaloita ja asuntoloita. Oli Sokeainkoulu, koti sokeille tytöille, Diakonissalaitos ja Raajarikkojen kartano. Hugo Simberg joutui mielenterveydellistä syistä Diakonissalaitoksen sairaalaan 1902 ja silloin hän varmaankin näki usein Eläintarhan puistossa niin raajarikkoisia kuin sokeitakin ulkoilutettavan ja tästä ehkä sai vaikutteita.
Alppikadun ja Ensilinjan risteyksessä Kalliossa, nykyisen Kaupunkien talon paikalla, oli vielä 1970-luvun lopussa kolmen puutalon kortteli. Talot rakennutti Raajarikkoisten auttamisyhdistys itselleen 1897. Kolmen talon kokonaisuutta kutsuttiin ”kartanoksi”.
Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen tarkoituksena oli antaa ruumiillisesti vammaisille...
Ainakin Ylellä on esitetty viime vuosina muun muassa seuraavat australialaiset televisiosarjat:Rakkautta ja jälkikasvua (Offspring)Offspring (TV series) - WikipediaKotiin takaisin (A Place to Call Home)Kotiin takaisin – australialainen draamasarja alusta asti, rakastettu sukutarina valloitti suomalaiset – Yle TV1 – yle.fiSydänlääkärin syöksykierre (A Heart Guy)Sydänlääkärin syöksykierre – australialainen draamasarja uraohjuksen elämänmuutoksesta – Yle TV1 – yle.fiKimppakämppä Kimppakämppä – australialainen draamakomedia viiden sinkun päähänpistosta – Yle TV1 – yle.fiKaksi sinkkua ja Colin (Colin from Accounts)Kaksi sinkkua ja Colin -komediasarja sijoittuu SydneyynRakkauden ja häpeän hedelmät (Love Child)Australialaissarja Rakkauden ja...
Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 lailla 392/1935. Siitä löytyy lyhyesti tietoa esim. teoksesta Aarne Rekola: Tulo- ja omaisuusverolaki. 1947. s. 365.
Nailoniset sukkahousut yleistyivät Suomessa 1960-luvulla, mutta villaisia ja muita kudottuja sukkahousuja on ollut käytössä jo ennen sitä. Finnasta löytyy kuvia 1940-luvulta, joissa naisilla ja lapsilla sanotaan olevan jalassa sukkahousut. Myös mm. 1920-1930-luvun lehdissä on mainoksia sukkahousuista. Sota-aikaan on siis ollut käytössä jonkinlaisia sukkahousuja. Alla linkkejä, joista voit tutustua valokuviin, sukkahousujen historiaan ja aiempaan vastaukseen tässä palvelussa.LinkitKysy kirjastonhoitajalta: Oliko Karjalan lapsilla sota-aikana sukkahousuja? https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-mirja-maen-monin-tavoin?language_content_entity=fiYle: Sarkahousut, sukkahousut, salihousut... https://yle.fi/a/3-9584482Kaleva: Yhdenkoon vallankumous...
Vaatteiden pesusta ja siihen liittyvästä pyykin lajittelusta on ohjeita kirjoissa:
Haapanen, Mari Tekstiilien hoito
Salonen, Hannele Puhdas koti ja puhtaat pyykit
Näissä korostetaan pyykin lajittelua eli värilliset ja valkoiset erikseen. Näin estetään valkopyykin värjäytyminen tai harmaantuminen. Valkopyykille on myös omia pesuaineita, joissa on valkaisuainetta.
Lisää tietoa löytyy Internetistä, esim. http://www.teknokem.fi/pyykinpesuntietopaketti osoitteesta Kuluttajaviraston Pyykinpesun tietopaketti, johon voi lähettää myös kysymyksiä ja selata kysymysarkistoa.
Osoitteessa http://www.omo.com/ on
OMO Service, puh. 0203 - 118 844 (ppm. Se vastaa kuluttajien pyykinpesua koskeviin kysymyksiin päivittäin klo 10 - 19. Palveluun voi lähettää...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi etsiä tietoa siitä, kuinka paljon Hiski-nimisiä on ollut viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Tarkkaa määrää Hiski-nimisistä ei tilasto kerro, mutta tilasto on kuitenkin melko hyvin suuntaa antava. Tilasto on syyskuun alusta 2018.
hiski
Syntymävuodet
Miehiä
Naisia
Yhteensä
-1899
26
0
26
1900-19
15
0
15
1920-39
alle 5
alle 5
alle 10
1940-59
7
0
7
1960-79
16
0
16
1980-99
63
0
63
2000-09
75
0
75
2010-18
50
0
50
Yhteensä
alle 257...
Tässä joitakin historiallisia romaaneja, jotka käsittelevät sisaruskateutta:
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Sofi Oksanen: Puhdistus
Pat Booth: Sisarukset
Maila Ovaska: Polttava lapsuus
Susan Sellers: Vanessa & Virginia
Sara Hylton: Vastustamaton sisareni
Hans-Ulrich Treichel: Kadonnut veli
Lähempänä nykyaikaa:
Carita Forsgren: Perintö
Katja Kallio: Karilla
Ulla-Maija Paavilainen: Sokerisiskot
Laura Hird: Vapaana syntynyt
Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin
Marjaana Aumasto: Ilvesnainen
Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme
Ylitalon suomenkieliset sanat kyseiseen lauluun löytyvät ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997) sivuilta 34–35.
Käytännöt vaihtelevat eri paikoissa niiden lupaehtojen mukaan. Vuoden 2018 elokuussa voimaan tullut Alkoholilaki karsi anniskeluun liittyneitä rajoituksia. Sen mukaan alkoholia tulee yhä olla saatavissa perusannoksina (väkevillä juomilla 4 cl). Kerrallaan anniskeltavien alkoholiannosten kokonaismäärää ei kuitenkaan enää ole rajattu laissa.
Sen sijaan anniskelulupaan sisältyvässä omavalvontasuunnitelmassa on oltava määriteltynä kyseisessä anniskelupaikassa yhdelle asiakkaalle kerrallaan anniskeltavaksi sallitut enimmäismäärät. Lupaviranomaisella on valta tarvittaessa asettaa rajoituksia järjestyshäiriöiden tai muiden haittojen ehkäisemiseksi.
Valviran ohje
Alkoholilaki, 28.12.2017/1102
”The Well of Loneliness” löytyy vuoden 1928 ensipainoksena Kansalliskirjaston kokoelmista ja vuoden 1982 painoksena Topelia-kirjastosta. Osoitteesta https://finna.fi löytyvässä Helka-haussa kannattaa laittaa kirjan nimi artikkelittomassa muodossa ”Well of Loneliness”, koska muuten oikeita hakutuloksia ei tule. On tosin vaikea sanoa, miten varsinkaan vanhempi painos on kokoelmiin päätynyt, mutta ehkä kirjan lainaaminen auttaisi asiaa, jos kirjassa on vaikkapa merkintöjä, kenelle se on kuulunut ja milloin se on Kansalliskirjaston kokoelmiin liitetty. Molemmat kappaleet ovat tosin lainassa, mutta niistä voi tehdä varauksen.
Suomen kirjastoissa näyttää olevan jonkin verran kirjan eri painoksia. Maakuntakirjastojen valikoimaa voi katsoa...
Kymmenisen tsekkiläistä kirjaa, jotka löytyvät Helmet-kokoelmista. Listalla on erityyppisiä kaunokirjoja, joista osa on hyvin tunnettuja, osa vieraampia. Jotkut teoksista ovat keveitä ja toiset taas käsittelevät raskaita aiheita. Teoksista on merkitty listaan uusin painos, mutta vanhempiakin painoksia löytyy ja joitakin myös eri kääntäjien kääntäminä. Samoilta tekijöiltä löytyy myös muita kirjoja Helmet-kokoelmista.
Alexandra Berková: Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994
Karel Čapek: Puutarhurin vuosi, 2015
Jaroslav Hašek: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa, 2013
Bohumil Hrabal: Liian meluisa yksinäisyys, 2008
Franz Kafka: Mies joka katosi, 2012
Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys, 2022
Arnošt Lustig: Rukous Katarzyna...
Buteyko-menetelmästä ei löytynyt suomenkielistä kirjaa kirjastojen kokoelmista. Joissakin allergiaa ja astmaa käsittelevissä kirjoissa, kuten Apua allergiaan kuvaillaan menetelmän keinoja lyhyesti, mutta todetaan myös, että buteyko-menetelmän oppii parhaiten opettajan johdolla.
Englannin kielellä kirjoja on useita, ja näistä kaksi on käännetty myös suomeksi. Nämä kirjat ovat saatavilla vain sähköisessä muodossa (e-kirjoina), joiden lukeminen onnistuu tietokoneella tai lukulaitteella. Kirjoja voi tilata Astmapysäkiltä: http://www.astmapysakki.fi/kirja1.html
Lähteet: Christina Scott-Moncrieff: Apua allergiaan (Karisto, 2002)
Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
Voit kysyä asiasta oman kuntasi keskusvaalilautakunnasta. Sieltä voidaan tarkistaa merkinnät äänioikeuden käytöstä.
Yhteystiedot löytyvät sivulta https://vaalit.fi/kuntien-keskusvaalilautakunnat
Espoossa ne ovat vaalit(at)espoo.fi tai puhelin 050 340 1743
