Valitettavasti ei (paitsi jos hänen vanhempansa on kirjastossa töissä)
Kirjasto ei voi maksaa taksvärkin vaatimaa palkkaa 7 luokkalaiselle.
Tet-harjoittelijoita kyllä otamme.
Alkupolku-cd-rom -pelisarja lienee yksi varhaisimmista opetuksessa käytetyistä tietokonepeleistä. Sarjan englanninkielinen nimi on Knowledge Adventure ja ruotsinkielinen Levande böcker. Näistä en kuitenkaan löytänyt sellaista peliä, mitä etsit. Alkupolku Tokaluokka: Salainen agentti saattaisi mahdollisesti olla sisällöltään kummitusmainen – kansi on jossain määrin jännittävä. Alkupolun Matikkaralli-pelissä on kummituslinna kannessa, mutta peli käsittelee nimensä mukaisesti matikkaa.
Tässä muutama linkki kuvahakuihin, josko mahdollisesti tunnistaisit jonkin pelin kannesta jotain tuttua.
Alkupolku
https://www.google.fi/search?q=cd-rom+alkupolku+pc&tbm=isch&ved=2ahUKEwjJno_4oJz8AhXFGHcKHVd1CIYQ2-cCegQIABAA&oq=cd-rom...
Etsimäsi laulu on nimeltään Eno ja paloauto. Sen on säveltänyt Leena Pyylampi ja sanoittanut Sari Kanala. Laulu on kuultavissa äänitteeltä Suuret seikkailijat (es. Laulava Pupujussi, 2003). Laulun sanat ja nuotti löytyvät nuottijulkaisusta Suuret seikkailijat ja Laulava Pupujussi johon on liitetty CD-levy.
Äänite ja kirja kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit lainata ne sieltä sitten, kun kirjastot taas avataan.
1) Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
2) Ei ole tiedossa, mitä ihmisen tietoisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Joidenkin näkemysten mukaan ihmisellä ei ole ruumiista erillistä sielua, joten kuolemassa ihmisen tietoisuus vain lakkaa olemasta. Toisaalta jotkut uskovat, että ihmisen sielu jatkaa elämäänsä ihmisen kehon kuoleman jälkeen taivaassa tai muussa tuonpuoleisessa. Suomalaisen Kuolemantutkimuksen...
Turku-kokoelma on nimestään huolimatta koko Varsinais-Suomen maakuntakokoelma. Sitä on lakisääteisesti kerätty vuodesta 1970, mutta se sisältää runsaasti myös vanhempaa aineistoa. Kokoelma on käsikirjastokokoelma, josta ei anneta kotilainoja. Osa aineistosta löytyy myös kirjaston lainausosastoilta, joilta sitä voi kotilainata. Kaukolainoja annetaan harkinnan mukaan toisten kirjastojen käsikirjastoihin. Kokoelma sisältää kaikenlaista kirjastoaineistoa, ei arkistoaineistoa. Kokoelmaan kuuluu myös runsaasti rekisteröimätöntä aineistoa. Kopiointi on mahdollista, mikäli kirjastonhoitaja katsoo aineiston kestävän sen. Sanomalehdistä on mikrofilmikopioita, joista saa paperikopioita. Koska maakuntakirjastoille ei ole myönnetty paikallisaineiston...
Laitteita voi käyttää kahdella eri tavalla. Pienikokoiset laitteet kuten porakoneet voi lainata kirjastosta ja viedä kotiin. Esineet lainataan kirjastokortilla kuten muukin lainattava aineisto. Esineet täytyy lainata ja palauttaa samaan kirjastoon. Niitä ei voi palauttaa automaattiin vaan ne täytyy jättää asiakaspalvelutiskille palautettavaksi.
Näet Helmet-tietokannasta, missä kirjastoissa on esimerkiksi porakoneita lainattavana: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2153764?sid=3521609849
Voit hakea Helmetistä myös luettelon kaikista lainattavista esineistä:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&type=AllFields&sort=title%2Cid+asc
Ompelukoneita ja muita...
Elämäkerta Kalevi Keihänen - matkailun uranuurtaja kuuluu Suomen kansallisbiografia-projektiin, mutta sitä ei ole vielä julkaistu kirja-muodossa.
Netistä (julkaistu Suomalaisessa elämäkertaprojektissa, SHS, Helsinki 1998)se löytyy kansallisbiografian kotisivulta
http://www.kansallisbiografia.fi .
Sivulle tarvittava lisenssi on mm. Helsingin yliopiston kirjastolla ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastolla. Näissä kirjastoissa pääsee tutustumaan elämäkertaan netissä.
Keihäsen lentoyhtiöstä Spearairista löytyy (kansanperinne)tietoa seuraavalta keskustelupalstalta:
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=ilmailu&t=418
Dekkarilinkkejä löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66580
Varsinkin Dekkarinetti- ja Suomen Dekkariseuran sivuilla kannattaa käydä. Myös Kirjasampo-palvelusta löytyy dekkaritietoa.
Sanaa valkea on käytetty Lounais-Hämeessä mm. merkityksissä valoisa, valoisuus, valo, tuli, salama, valoisa. Kannattanee tutustua myös kirjassa Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan sekä mm. Nykysuomen etymologiseen sanakirjaan saadakseen huomattavasti laajemman selvityksen.
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran...
Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 Suomen työjaosto haastoi kaikki Suomen kunnat valitsemaan omia nimikkolajejaan. Näistä epävirallisista valinnoista on tietoa tarjolla melko hajanaisesti: jotkut kunnat mainitsevat niitä kotisivuillaan, toiset eivät. Joidenkin lähteiden mukaan maitohorsma on Kemijärven nimikkokasvi (ks. esim. http://wikikko.info/wiki/Luontotunnukset).
Maitohorsma on myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka (ks. esim. Etelä-Pohjanmaan liiton sivut: https://epliitto.fi/etela-pohjanmaa/maakuntatunnukset/).
Diana Gabaldonin "Outlandish companion" -teosta vuodelta 1999 ei löydy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Outlander-sarjaakaan ei löydy kokonaisuudessaan englanniksi, mutta suomennettuna kylläkin. Kirjat ovat: Muukalainen, Sudenkorento, Matkantekijä, Syysrummut, Tuliristi ja Lumen ja tuhkan maa.
Voit tehdä kirjastoon hankintaehdotuksen haluamastasi kirjasta. Ehdotuksen tekeminen onnistuu myös internetin kautta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx
Ensimmäinen sitaatti on Aaro Hellaakosken runo sikermästä Lyhyesti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran teoksessa Huojuvat keulat (1946).
Toinen sitaatti ei ole Hellaakoskea, vaikka joissakin yhteyksissä niin kerrotaankin. Kyseessä on Leena Laakkosen sanoitus Ilkka Pettersonin säveltämään kappaleeseen Iltapäivän tango (1981). Kappaletta ei ole julkaistu nuottina, eikä sanoja ole painettu. Vanhin äänite, jolla kappale on kuultavissa, on Oikku ja vapaus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620561#componentparts
https://finna.fi/
Uudenkaupungin historia tai Paasion Pyhämaan historia eivät
mainitse Suvanto&Jokelan sahaa. Yrityksen nimi on saattanut muuttua.
Hellan (2004) Santtion historiassa kerrotaan s. 245-246 useistakin sahoista.
Kaupparekisteri tai Turun maakunta-arkiston vesiasioiden hakemisto eivät nimeltä tunne sahaa.
Sanomalehdistä ainakin Uudenkaupungin Sanomat v.1925 voisi vielä tarkistaa.
Kannattaisi kääntyä Pyhärannan kunnan arkiston ja kirjaston puoleen, seurakuntien mikrofilmatuista kirkonkirjoistakin saattaisi löytyä omistajien tietoja.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttämällä hakusanoilla kineettinen taide useampia teoksia. Useimmissa on kyse kuvataiteesta, mutta joukossa on myös teos Ruutsalo, Eino: Kineettisiä runoja, kuvia ja maalauksia. Teosten saatavuustiedot saa esiin viitteen alleviivattua osaa klikkaamalla. Internetistä löytyy Google-haulla hakusanoilla kinetic poetry useita viitteitä, esim. http://mrl.nyu.edu/~perlin/poetry2/.
Kysymyksessä voisi olla lähetys "Oopperailta New Yorkissa: Francis Poulencin ooppera Karmeliittain tarinoita", joka kuultiin Yle Radio 1:ssä 8.6.2019. Ohjelmatietojen mukaan ohjelmassa kuultiin taltiointi Metropolitan-oopperan esityksestä, lisäksi "Illan kuluessa oopperalaulaja Margareta Haverinen-Brandt, lakiasian johtaja Heikki Cantell ja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä."Ohjelma ei ole enää kuultavissa Yle Areenassa, mutta sen voi kuunnella Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä, joiden yhteystiedot löytyvät täältä:https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/kavinasiakaspiste/
En löytänyt vahvistusta räteillä jarruttamisesta. Kenties sanonta johtaa hevosen ohjasten tempaisuus eli äkkijarrutukseen hevospelillä. Sanonta saattaa olla myös ankkurinköyden ja ankkurin heittämisestä eli veneellä jarruttamisesta. Kotimaisten kielten keskus voisi tietää sanonnan alkuperästä enemmän. https://www.kotus.fi/palvelut
Luultavasti sanonta on kuitenkin yleistynyt vasta autoilun myötä.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, sanakirjasta löysin sanalle tällaisia merkityksiä.
Liina: eril. lankapunoksia ja köyden tapaan käytettäviä lujia tekstiilinauhoja. Kanto-, kuormaliina. Linkki Kielitoimiston sanakirja
Liina: hevonev veti liinoist (= kakkula-aisojen aisoina käytettävistä köysistä) heinäkonetta....
Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan henkilön kykyä huolehtia itse omista asioistaan ja tehdä oikeustoimia. Vajaavaltaisilta henkilöiltä puuttuu oikeustoimikelpoisuus.
Laki holhoustoimesta määrittelee vajaavaltaiseksi alle 18-vuotiaan henkilön (alaikäinen) ja sellaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltainenkin voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Ks. tarkemmin Laki holhoustoimesta, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442
Oikeustoimikelpoisuuden merkityksestä sopimuksen pätevyydelle, ks. myös:
http://www.laki24.fi/sopi-sopimuksenpatemattomyys-oikeustoimikelpoisuus…
Helmet -kirjastossa on runsaasti tekstausoppaita, joista toivon löytyvän myös historiatietoja.
Linkki oppaisiin, jätä varaus ja nouda haluamastasi Helmet -kirjastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekstaus%20kalligrafia%20k…
Opetushallituksen nettisivuilla on tietopaketti nimeltä Kirjaimet, numerot ja muut merkit https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kirjaimet-numerot-ja-muut-m…;
Siellä on käsitelty myös mallikirjaimien muutosta ajan myötä ja sivun lopussa on myös linkki mallikirjaimiin http://alku.typolar.com/
Sanoma Median Ruutu -palvelussa on aiheesta lyhyt maksuton video, joka saattaa kiinnostaa https://www.ruutu.fi/video/1334257
