Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jyväskylän kapunginkirjaston kokoelmista löytyy sekä kirjoja että videoita, joissa käsitellään lukihäiriöitä.
Voitte etsiä sopivaa aineistoa tietokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/ asiasanalla lukihäiriöt.
Internetistä löytyy myös paljon asiallista tietoa lukihäiriöstä esim. Erilaisten oppijoiden liiton sivuilta http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/liitto.html
Myös Teknillisen koorkekoulun sivulta http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/erilaisetoppijat/index2.html löytyy erinomainen erilaisen oppijan opas.
Jyväskylässä toimiva Niilo Mäki Instituutti http://nmi.jyu.fi/ on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö, josta varmasti saa lukivaikeuksiin ja oppimiseen liittyvää tietoa.
Ylioppilastutkintolautakunnan...
Noina vuosina arkkitehdiksi opiskeltiin Polyteknisessa opistossa. Oppilaitos muuttui vuonna 1908 Teknilliseksi korkeakouluksi, joka oli yksi nykyisen Aalto-yliopiston perustajayliopistoista. Polyteknisen opiston opiskelijoiden tutkintotodistusten kaksoiskappaleita säilytetään Aalto-yliopiston arkistossa Otaniemessa. Yhteystiedot ja aukioloajat: https://www.aalto.fi/fi/arkisto Tutkintotodistusten lisäksi arkistosta löytyy ainakin Polyteknisen opiston oppilaista ja opiskelijoista laadittuja nimikirjoja, joissa tietoja valmistuneista luultavasti myös on. Nimikirjoja voit löytää myös kirjastoista. Vanhoja nimikirjoja ei lainata vaan ne ovat käsikirjastoaineistoa. Aalto-yliopiston arkistossa ne ovat parhaiten tarjolla....
Millaisista tarinoista pidätte?Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu tai Näkymätön lapsi. Molemmissa on kertomuksia, jotka herättävät ajatuksia ja ovat helppolukuisia.Ihmisluontoa tutkiskelevat myös István Örkényn 100 minuuttinovellia. Haikumaisia, sivun mittaisia tarinoita löytyy Petri Tammisen kirjasta Se sano : unohtumattomat lausahdukset ja Kari Hotakaisen hieman vanhemmasta teoksesta Finnhits. (myös äänikirjana hauska)Ohjeita elämään saa myös Nelli Hietalan teoksesta Lintujen käytännöllisyydestä.Mustaa huumoria löytyy mm. kirjoista Vehkala, Elmeri: Eräitä harmillisia tarinoita ja Rimpiläinen, Suvi: Vähän käytetty : novellejaHelmet haulla löydätte lisää novelleja haluamastanne aiheesta. Valitkaa...
Aarnikotkia esiintyy monissa tarustoissa. Vanhimmat kirjalliset viitteet ovat Persiasta. Akhaimenidien valtakaudella noin 550 - 300 eaa. aarnikotkaa pidettiin valon vartijana, joka torjui pahuutta, noituutta ja panettelua. Aarnikotkahahmoja esiintyi myös muinaisen Egyptin taiteessa, muun muassa vetämässä faaraon vaunuja. Aarnikotkia onkin nähty ennen kaikkea eri kulttuurien kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa.Antiikin Kreikassa aarnikotka esiintyy ensin Aristeas Prokonnesoslaisen kadonneessa runossa Arismaspeia. Sen mukaan Kreikasta pohjoiseen sijainneissa maissa asuvat aarnikotkat vartioivat kulta-aarteita, joita yksisilmäiset arimaspiit havittelivat. Myöhemmin kreikkalaisessa tarustossa aarnikotkat nähtiin vetämässä valonjumala Apollonin...
Maksutonta Nyky-Suomen sanakirjaa internetin välityksellä ei ole käytettävissä.
Osoitteesta http://www.kotus.fi/kotus/ pääset Kotimaistan kielten tutkimuskeskuksen sivuille ja sieltä voit tiedustella onko tällaista internetin kautta käytettävää sanakirjaa tulossa.
Voit hakea kotiäitiydestä tehtyjä tutkimuksia Lindasta, korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta. Valitse hakukriteeriksi asiasana ja kirjoita hakusanaksi kotiäidit. Tuloksena on 60 teosviitettä. Kun tarkastelet teoksista saatavia koko viitteitä, voit löytää muita sopivia asiasanoja hakua varten (esim. äitiys, kotityö, naisen asema, perhe-elämä). Lisäksi voit hakea aiheesta lehtiartikkeleita esim. Artosta tai Aleksista. Artosta asiasanahaku kotiäidit antaa 31 viitettä ja Aleksi 67 viitettä.
Yliopistokirjastojen materiaalia saa tilattua kaukolainaksi omaan kotikirjastoon.
Hei,
valitettavasti tuota kysymääsi teosta ei Säkylän kunnankirjastossa ole.
Voit toki pyytää oman kotipaikkakuntasi kirjastoa hankkimaan sen sinulle kaukolainaksi. Kysymäsi teos näyttäisi olevan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa tehty opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulu laskuttaa kaukolainasta 7 € ja kaukolainan tilaajan tulee olla kirjasto. Tarkemmat tiedot saat varmasti oman kotipaikkakuntasi kirjastosta
Postimuseolla on alansa valokuva-, esine- ja kirjakokolema. http://www.posti.fi/postimuseo/kokoelmat/
Postimuseo sijaitsee Helsingin pääpostitalolla, Asema-aukio 5 H. Kuvia kylteistä kannattaa tiedustella sähköposti tai puhelimitse, yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.posti.fi/postimuseo/yhteystiedot/
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei ohjetta löytynyt. Vähän vanhempia kirjoja poistetaan, jotta saadaan tilaa uusille.
Netistä löysin pari mielestäni hyvää ohjetta. Olen itsekin tehnyt joskus muutaman ja olen samaa mieltä keskustelijoiden kanssa siitä, että liiman laatu ja kehyksen varovainen puristaminen/vasarointi pehmusteen avulla on se kriittisin asia.
http://singerisoikoon.blogspot.fi/2012/03/kannykkakukkaro-ja-kukkaronke…
http://miutsi.blogspot.fi/p/ohje-klipsikukkaro.html
http://www.kaspaikka.fi/sailytys-kuljetus/nuppikukkaro/index.html
Käsitteitä peruspalvelut ja hyvinvointipalvelut käytetään laajasti ilmaisemaan palvelujen tärkeyttä. Suomen kielen perussanakirja ei tunne niitä.
Kunnallisista peruspalveluista ei löytynyt määritelmää Finlexin kautta, viittaus näihin on säädöksessä 658/1994, joka käsittelee valtion tukea taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille välttämättömien peruspalvelujen turvaamiseksi. Peruspalveluja ei siinä kuitenkaan luetella.
Myös säädös 733/1992 eli Laki sosiaali-ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta mainitsee sanan peruspalvelut, mutta ei määrittele sitä.
Sisäasianministeriön sivuilta löytyy Kuntien peruspalvelujen toimivuutta tutkivan neuvottelukunnan väliraportti vuodelta 1998. Osoite on http://www.intermin.fi/suom/...
Kallion kirkko kelloineen on vihitty käyttöön 1.9.1912. Alusta asti kirkon tornissa on ollut seitsemän valurautaista kelloa. Kallion kirkon historiasta kertova Tälle Kalliolle - Kallion kirkon 100 - kirja kertoo, että kellot saapuivat Kallioon 29.3.1912, joten ne on asetettu paikalleen keväällä tai kesällä 1912.
Täsmällisen päivämäärän selvittämisessä apua voi olla esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, jossa vuoden 1912 lehdet ovat vapaasti luettavissa ja niistä voi etsiä tietoa sanahaun avulla. Käyttämällä hakusanana esimerkiksi sanaa "Kallion kirkon kellot" Työmies-lehti kertoo 30.3.1912, että kirkon kellot ovat saapuneet ja että laitetaan lähiaikoina paikalleen. Elokuussa esimerkiksi...
Carpelanin suomennetuista runokokoelmista ja -valikoimista en tämän nimistä runoa onnistunut löytämään. Kokoelmaan Diktamina (Otava, 2004) sisältyvä säkeellä "Pimeydestä veitsellä viilletty jäänpunainen haava" (s. 66) alkava runo päättyy sanoihin "ja taivas rajaton, yhtä selittämätön kuin rajaton kuolema" (suomennos Pentti Saaritsan). Voisikohan tämä ehkä olla etsitty teksti?
Spinneri magazinen nettisivuilta löytyy tällainen tieto:
1.1.1971 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton etuistuimilla tulee olla turvavyöt. 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton takaistuimillakin tulee olla turvavyöt, pois lukien sivulle ja/tai taaksepäin suunnatut istuimet, kuten myös tilapäisistuimet. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos autoon on jossain vaiheessa turvavyöt asennettu, ei niitä saa enää poistaa.
Henkilöauton kaikilla reunapaikoilla tulee olla kolmipistevyöt, edessä vieläpä “rullavyöt”; tämä koskee siis vain 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotettuja henkilöautoja. 1.1.1971 - 31.12.1980 käyttöönotetuissa henkilöautoissa riittävät ns. lantiovyöt myös etuistuimilla.
1.5.2006 alkaen Tieliikennelain 6....
Geologia.fi –nettisivuilla http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=53&Ite… on tietoa Perusgeologiasta. Sieltä löytyy kohta Laattatektoniikka johon kysymyksen asia liittyy. Valtameren keskiselänteellä laatat erkanevat toisistaan ja kun altapäin kohoaa jatkuvasti uutta sulaa kiviainesta eli magmaa ylöspäin niin laattojen väliin ei pääse syntymään vajoamaa, katso kuvaa kohdassa Erkaneminen. Sen sijaan kun merellinen laatta työntyy mantereellisen laatan alle syntyy rannikolle syvänmeren vajoama, katso kuvat kohdassa Suduktio. Myös merelliset laatat voivat törmätä toisiinsa jolloin syntyy hyvin syvä vajoama kuten Mariaanien hauta Tyynellä valtamerellä. Vastaaja on Geologian tutkimuskeskuksen kirjasto.
Näytelmää ei ole julkaistu varsinaisena kirjana. Sitä ei löydy myöskään Näytelmäkulmasta, jonka kautta löytyy usein myös ei-julkaistuja näytelmätekstejä. Ehkä kannattaa kuitenkin kysyä vielä Näytelmäkulmasta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Näytelmäkulma voi myös myöntää oikeudet näytelmän julkiseen esittämiseen. Lisätietoja löytyy täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategor…
Vuoden 1941 E36a on kaatumatauti (epilepsia genuina; "Petit mal"). E-luokka merkitsee palvelukseen tilapäisesti kelpaamatonta, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettavaksi.
Vuoden 1944 D36a on kaatumatauti (epilepsia genuina), laadultaan varma tapaus, jossa kohtaukset esiintyvät tiheään tai ovat laadultaan vaikeita, tai joissa esiintyy hämärätiloja, demenssiä tai muita ilmeisiä sielullisia häiriöitä.
Pykälän 127 merkitys ei valitettavasti selvinnyt aikakauden asevelvollisuuslainsäädännöstä.
Lähteitä:
Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Hki: Valtioneuvoston kirjapaino, 1942....
Yleisradion ääniteknikko Thor Damen äänitti salaa Hitlerin ja Mannerheimin keskustelua Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942. Äänite on säilössä Yleisradiolla. Saksaksi käydyn keskustelun voi kuunnella alkuperäisenä ja lukea suomeksi litteroituna tästä Ilta-Sanomien 10.12.2015 julkaistusta jutusta: Suomessa salaa äänitetty Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu huomattiin maailmalla – kuuntele ja lue sanasta sanaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat (is.fi)
Hei!
Olisiko kyseessä Poika ja tähti? Tässä videolinkki kappaleeseen jonka laulavat Teemu Roivainen & Camilla Bäckman:Teemu Roivainen & Camilla Bäckman - Poika ja tähti (Suomeksi & Magyarul) - YouTube
Kappale löytyy myös Teemu Roivaisen ja useamman muun artistin esittämänä kuten Saara Aalto. Roivainen merkitään kappaleen esittäjäksi ja sanoittajaksi ja kappale löytyy levyltä Pohjolan joulu.Ohessa linkki myös Spotifyyn: Poika ja tähti - song and lyrics by Teemu Roivainen, Camilla Bäckman | Spotify
Painetun tekstin tekijä taitaa olla erehtynyt. Tuskinpa kuppari-Miina mitenkään vaikutti Arvi-paran kuolemaan. Todennäköisesti Arvi kuoli sodassa, mahdollisesti astui miinaan tai joutui merellä kohtalokkaaseen yhteyteen sarvimiinan kanssa. Veikko Lavi käyttää tässä runoilijan vapautta riimitellä Arvi-sarvi huolimatta siitä millainen miina Arvin kohtaloksi koitui.
