Kirjasto sijaitsi ennen nykyistä paikkaa tässä aivan vastapäätä nykyisen Kouvolan kansalasiopiston tiloissa. Lastenosasto oli teatterin nykyisen kahvion paikalla.
Nämä tiedot sain vanhan kirjaston tunteneilta kollegoilta, itse en silloin ollut täällä työssä.
Wikipediasta löytyy artikkeli marxilaisesta uskontokritiikistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Marxilainen_uskontokritiikki
Sivun lopussa on myös kirjallisuusluettelo aiheesta.
Hakemalla Googlella sanoilla marxilainen uskontokritiikki löytyy aiheesta lisää, mm. blogitekstejä ja Vesa Oittisen Marxilainen uskontokritiikki -nimisen kirjan kirja-arvosteluita.
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy aiheesta kaksi teosta:
Oittinen, Vesa. Marxilainen uskontokritiikki. 1979.
Gollwitzer, Helmut. Marxilainen uskontokritiikki ja kristillinen usko. 1966.
Muita teoksia, joita voi tilata kaukolainaksi:
Marx, Karl. ja Raines, John C. Marx on religion. Toimittanut John Raines. 2002.
Thrower, James. Marxist-Leninist "scientific atheism" and the study of religion...
Suomen kolikot ja setelit -hinnaston mukaan 20 markan kolikon arvo vaihtelee 2–120 euron välillä. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa muun muassa niiden harvinaisuus, kunto, ikä ja kysyntä. Halutessanne tarkan hinta-arvion, kannattaa kääntyä vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon puoleen, joka voi antaa tarkan hinta-arvion. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja huutokauppahuoneet.
Tietoa mm. rahojen kuntoluokituksesta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankk . Lisäksi linkeistä löytyy tietoa esim. huutokaupoista http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Lähde: Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020: luettelo...
Osaksi Suomeen kuuluva Märket-saari näyttäisi olevan hiukan Kreikan Korfua lännempänä. Märketin pituuspiiri on 19°07′53″E, Korfun saarella olevan Korfun kaupungin 19°55′0″ E.
Pienempi luku kertoo läntisemmästä sijainnista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maantiede
http://toolserver.org/~geohack/geohack.php?language=fi&pagename=Korfu_(…
Kaksi suurinta ryhmää islamin sisällä ovat shiialaisuus ja sunnilaisuus. Mutta muitakin pienempiä ryhmiä on.
Kirja Islamin monimuotoisuus (Jaakko Hämeen-Anttila, Gaudeamus 1999) antaa laajan kuvan islamin eri suunnista ja historiallisista taustoista.
Muuta suomenkielistä kirjallisuutta, josta voi olla hyötyä:
Uskonnot maailmassa, Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.)Helsinki: Porvoo: Juva: WSOY, 1999,
Katsomukset kohtaavat, Nurmi, Suvielise, Helsinki: Kirjayhtymä, 1994
Mitä on islam? Jelloun, Tahar Ben
Helsinki: Gummerus, 2002
sekä muutamia englanninkielisiä:
The world's religions: western traditions, edited by Willard G. Oxtoby Don Mills, Ontario: Oxford University Press, cop. 1996
A concise encyclopedia of islam, Newby, Gordon D.
Oxford...
Tiedossani ei ole tutkimuksia, joissa olisi tutkittu toimittajien uskonnollisuutta Suomessa, saati sitten Helsingissä. Erään tutkimuksen mukaan Iso-Britannian toimittajat olisivat vähemmän uskonnollisia kuin maan muu väestö. Tästä tutkimuksesta ei kuitenkaan voine vetää johtopäätöksiä helsinkiläisten toimittajien tilanteesta.
https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/our-research/journalists-uk
Moderni luonnontiede ei tällaisia tapoja tunne. Ainoa yleisesti tunnettu tapa on fiktio eli mielikuvitus, mutta se ei täytä kysyjän ehtoa fyysisyydestä. Lähimmäs sitä päästäneen historiaa käsittelevien kirjojen ja elokuvien avulla.
Aineellinen todellisuus ei ole olemassa aikaan sidottuina "siivuina", joten menneisyyttä ei aineellisessa mielessä enää ole olemassa. Sama koskee tulevaisuutta, sitä ei vielä ole olemassa aineellisessa muodossa. Vain havaintoja tekevän "nyt" on tässä mielessä fyysisesti olemassa.
Heikki Poroila
Seinäjoen korkeakoulukirjasto on erikoistunut yritystietopalveluun. Sen nettisivuilta osoitteesta:
http://www.imol.fi/tietopankki/kirjasto/tiedonhaku/yritystietopalvelut…
löytyy yhteystiedot, toiminnankuvaus ja hyviä linkkejä alan sivuille.
Verkossa on myös Librix-yrityskirjastosta tietoa. En tunne järjestelmää sen tarkemmin, mutta seuraavilla sivuilla on yhteystiedot, joista
voit kysyä tarkemmin :
http://www.diicii.fi/diicii/well.html
Jos teillä on tieto-taitoa ja osaatte rakentaa kirjaston itse, on tällainen mahdollisuus esim. Accessilla ja Paradox for Windowsilla.
Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen.
Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%.
Lähteet:
Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979)
Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Jos asiakkaalla on maksuja asiakaskirjanpidossa alle 20 mk, voi
hän Helsingin kaupunginkirjastossa lainata samassa toimipisteessä
samalla käyntikerralla kuin maksut on viety kirjanpitoon. Nämäkin
maksut on maksettava seuraavalla lainauskerralla. Asiakas, jonka
maksuja joudutaan viemään kirjanpitoon 20 mk tai enemmän, menettää
lainausoikeutensa heti. Erillistä muistutuskorttimaksua ei
myöhästymismaksujen lisäksi peritä.
Korvaushinta selviää, kun viet kirjan kirjastoosi. Jos kirjan omistaa joku naapurikunnista, hinnan määrittämiseen voi mennä hiukan pidempi aika. Tietämättä kirjan nimeä, kustantajaa ja ostoaikaa tai -hintaa ei korvauksen suuruutta voi tietää, mutta eiväthän pokkarit tosiaan mahdottomia maksa, eikä kirjasto peri ylimääräisiä. Vasta vahingot nähtyään pystyy vastaava työntekijä sekä toteamaan niteen poistotarpeen että tuottamuksellisesta vahingosta aiheutuvan korvauksen. (Tuottamuksellinen vahinko on sellainen, jonka olisi voinut huolellisuudella välttää. Jos joutuu ryöstön tai itsestä riippumattoman tulipalon - tai meteoriitin - uhriksi, kyseessä ei ole tuottamuksellinen vahinko).
Heikki Poroila
Arkki on kappalemitta, joka tarkoittaa yksittäistä suorakulman määrämittaan leikattua paperia. Paperia voidaan mitata arkeissa, kirjoissa ja riiseissä.Krossi taas on kappalemitta, johon mahtuu 12 tusinaa eli 144 kappaletta.Koska arkki on yksi kappale ja krossi 144 kappaletta, yksi krossi on 144 arkkia. Arkille voi toki sijoittaa useita pieniä kappaleita, ja niitä voisi olla kuvitteellisessa tapauksessa yksi krossi eli 144 kappaletta. Arkin ja krossin välillä ei kuitenkaan ole yleistä muuntosuhdetta.Lähteet: Tiima, tiu, tynnyri : miten ennen mitattiin : suomalainen mittasanakirja. Turun museokeskus, 2015. 7. uudistettu ja täydennetty painos. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/krossi https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/...
Tässä Redwallin taru -sarja. Ensin alkuperäinen nimi ja sitten suomennos. Kuten huomaat, sarjaa on suomennettu yhdeksän osaa. Yhdeksäs julkaistaan tämän vuoden syyskuussa. Britanniassa ollaan jo pidemmällä joten voi vain arvailla tulevien suomennosten nimet.
REDWALL (1986) Soturi Matiaksen miekka (osa 1)
MOSSFLOWER (1988) Sammalkukkametsän sota (osa 2)
MATTIMEO (1989) Mattimeo (osa 3)
MARIEL OF REDWALL (1991) (Mariel taistelija (osa 4)
SALAMANDSTRON (1992) Salamnadastronin aarre (osa 5)
MARTIN THE WARRIOR (1993) Urhea Martin (0sa6)
THE BELLMAKER (1994)Kellonvalaja (osa 7)
OUTCAST OF REDWALL (1995) Pahan jälkeläinen (osa 8)
THE GREAT REDWALL FEAST (1996)
THE PEARLS OF LUTRA (1996) Jalokivien jäljillä (osa 9)
THE LONG PATROL (1997)
MARLFOX (...
Tarkoittanet Reijo Lumisalmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Ystävälle, joka on kuultavissa Jamppa Tuomisen esittämänä lukuisilta äänitteiltä.
Valitettavasti valssin nuottia ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa eikä myöskään erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Helsingin Sanomat-verkkosivulta löytyy mallisto risti- ja kuvavaihtoehdoista jotka voivat helposti valita kuolinilmoituksen tekemiseen. Kyseisiä merkkejä ei ole tällä listalla. On olemassa kyllä sekä eri uskontoihin ja yhteisöihin liittyviä, että myös koristeellisempia merkkejä. (PDF-muodossa vaihtoehdot tässä - https://oma.sanoma.fi/public/pdf/2016_risti-_ja_kuvavaihtoehdot.pdf).
Helsingin Sanomat antavat myös jonkin verran mahdollisuuksia liittää omia kuvia tai merkkejä, mutta sen tekemisessä pitää olla oman lehden asiakaspalveluun yhteydessä jos on kyseessä tilanne jossa merkkiä ei itse pysty liittämään ilmoitukseen (https://oma.sanoma.fi/aihe/yhteystiedot/helsingin-sanomien-lukijailmoit…).
Jos merkinnät ovat tältä vuodelta,...
Yksiselitteisesti kysymykseesi ei voi vastata, koska me ihmiset olemme niin
erilaisia. Toiset eivät saa ehkä koskaan orgasmia.
Tässä kuitenkin hyvä linkki, josta saa tietoa nuorten seksuaalisuudesta ja seksuaalineuvonnasta sekä löytää muiden nuorten kertomuksia aiheesta, http://www.mll.fi/nuortennetti/asiaa/ollaanks_yhessa/ .
Tulotason vaikutusta ruokavalintoihin on tutkittu. Alla linkki Taru Lindblomin (Tampereen yliopisto) artikkeliin tutkimuksen tuloksista:
http://blogit.utu.fi/tita/tulotaso-ja-talouden-suhdanne-nakyvat-ruokavalinnoissa/
Talouselämä-lehti uutisoi vuonna 2015 suomalaisten kulutuksen tuloeroista riippumatonta samankaltaistumista. Uutinen perustuu erikoistutkija Juha Nurmelan Tieto&Trendit-blogista saatuihin tietoihin:
https://www.talouselama.fi/uutiset/olivat-tulot-suuret-tai-pienet-nain-suomalaiset-kayttavat-rahansa-tutkija-hammastyi-kulutuksen-samankaltaisuutta/183563a8-2b25-39a4-87a3-e171b8a694a9
Kuluttamisesta ja ympäristöjalanjäljestä on kirjoitettu paljonkin, mm. nämä kirjat:
- Nettopositiivisuus : menestyvän ja vastuullisen...
Runo on nimeltään Sammakon virsi sateen sattuessa, ja - aivan oikein arvelit - P. Mustapään. Löytyy mm. teoksista Jäähyväiset Arkadialle ja Kootut runot (Wsoy).
