Kirsten Larsen -nimisiä kirjailijoita on useita maailmalla. Jos etsit sitä Kirsten Larsenia, joka kirjoittaa Terri Minskin luoman tv-sarjan pohjalta Lizzie McGuire -sarjaa kirjoiksi yhtenä monista kirjoittajista, hänestä eivät Suomen tietopalvelut
löydä julkista tietoa netistä. Sen sijaan mainittuun sarjaan liittyvää kirjoittamista löytyy maailmalta kylläkin. Lizzie McGuirea kirjoittavan kirjailijan kustantaja on nimeltään Simon & Schuster, jonka kirjailijaesittelyistä Larsenia ei netistä löydy. Jos mainitsemani Larsen on se, josta olet kiinnostunut, voit lähestyä tuota kustantajan sivun alalaidassa on "Contact us"-mahdollisuus:
http://www.simonandschuster.com/
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä ja hankintakanavia, joten en voi kertoa kaikkien kirjastojen hankinnasta. Alla olevat tavat ovat käytössä Seinäjoen ja Alavuden kirjastoilla. Elokuvia hankitaan kirjastoihin useammastakin lähteestä. Kirjastossa käy paikan päällä eri firmojen edustajia, kuten Mistar ja Suomalainen Elokuvapalvelu J. Suomalainen muutaman kerran vuodessa. Lisäksi tilaamme sähköpostin kautta Elokuvakirjastolta elokuvatallenteita. Satunnaisesti jotkut elokuvantekijät saattavat tarjota suoraan omia teoksiaan kirjastoille, mutta suurin osa elokuvista hankitaan edellä mainittujen toimittajien kautta. Elokuvien hankinnan jakautuminen useammalle taholle johtuu siitä, että edellä mainituilla yrityksillä on yksinoikeus...
Jyväskylän seminaarin historiasta on kirjoitettu varsin paljon, mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966 (2009)
- Hassinen, Pekka: Oi kuvatuksia ja mielijuohteita : tarinoita Jyväskylän yliopiston ja sen edeltäjien vaiheista (2013)
- Halila, Aimo: Jyväskylän seminaarin historia (1963)
- Harvinaisesta moninaiseksi (2004)
Seminaarinmäen rakennuksia käsittelevät mm. seuraavat elektroniset aineistot:
- Kuhanen, Ilkka: "Se oli pyhä paikka!" : Seminarium-rakennus Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun yhteisöllisyyden keskiössä https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/8099
- Jyväskylän yliopiston tiedemuseon...
Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio määrittelee korrelaation kieliteteessä näin: "korrelaatiolla tarkoitetaan sellaisten samavartaloisten sanojen välistä suhdetta, jotka eivät ole toisiinsa johtosuhteessa, esim. valkaista – valkea – valkoinen":
http://scripta.kotus.fi/cgi-bin/visktermit/visktermit.cgi?h_id=kCHDEAFHH&h_sana=%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5Dkorrelaatio%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5D
Kysymäsi sanat eivät ole samavartaloisia, joten tässä mielessä kyse ei ole korrelaatiosta.
Lea Virtasen Suomalainen kansanperinne -kirjassa mainitaan kertomusten alalajeina mm. taru, legenda ja myytti. Tarun sanotaan olevan vanhahtava termi ja aiemmin myytin synonyymi. Legenda on kertomus kristinuskon pyhistä henkilöistä. Myytti on...
Navajojen kansanperinnettä hyödyntävissä Tony Hillermanin dekkareissa suomentaja Jyri Raivio on käyttänyt sanaa "poppamies":
" -- being one of the places where members of the skin-walker clan were supposed to meet." = " -- paikkoja, joissa poppamiesten klaanin jäsenien oli ollut määrä kokoontua."
"You do, somebody sees you, and they think you're a skinwalker yourself." = "Jos sinä käyt ja joku näkee, sinuakin aletaan pitää poppamiehenä."
(Tony Hillerman, Coyote waits/Kojootin jälki)
Tietokirjasuomennoksista en skinwalkerin vastineita löytänyt. Alkuteoksissa vaikuttaa käytetyn ilmiöstä navajonkielistä termiä, joka on sitten sellaisenaan siirretty suomenkieliseen käännökseen:
"Navajokulttuurissa tunnettiin myös yee naaldlooshii eli noita...
Hei!
Näissä kolmessa keskustan kirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua. Lähin palautusluukku löytyy Lauttasaaren kirjastosta, Pajalahdentie 10 a.
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvä, fysioterapiaa käsittelevä aineisto on varsin käytännönläheistä. Malleja ja teorioita niistä ei juuri löytynyt. Yhdestä kirjasta olisi ehkä kuitenkin sinulle apua. Kirja on nimeltään Uskomuksista tietoon, fysioterapiatutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien esittely. Kirja on Pasilan kirjaston varastossa ja Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastojen kokoelmissa.
Muu aihettasi käsittelevä aineisto on pääosin tieteellisissä kirjastoissa. Tässä muutama, joista voisit löytää aineistoa:
- Työfysioterapia, yhteistyötä työ- ja toimintakyvyn hyväksi / toim. Ritva Kukkonen ...[et al.)Mm. Terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmissa
- Minkkinen, Tella, Fysioterapeuttiopiskelijoiden...
Mot-verkkosanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan puolillaan merkitys on "puoliksi, puoliväliin täynnä". Puoliksi-sanalle samainen sanakirja antaa kaksi merkitystä:
"1. kahteen yhtä suureen osaan, kahtia. Leikata leipä puoliksi. Voitto pantiin puoliksi.
2. (rinn. puoleksi) puoleen määrään asti, puolittain. Puoliksi palanut puu. Vene oli puoliksi maalla, puoliksi vedessä. Hanke toteutui vain puoliksi. Ovi on puoliksi auki. Puoliksi leikillään. Ei puoliksikaan niin etevä kuin veljensä."
Sanakirjan mukaan ilmaus puoliksi täynnä, puoliksi tyhjä näyttäisi olevan suomen kielen mukainen.
Sanonnan alkuperästä tai vaikutuksesta asennoitumiseen ei löytynyt tietoa.
Vaatteiden pesusta ja siihen liittyvästä pyykin lajittelusta on ohjeita kirjoissa:
Haapanen, Mari Tekstiilien hoito
Salonen, Hannele Puhdas koti ja puhtaat pyykit
Näissä korostetaan pyykin lajittelua eli värilliset ja valkoiset erikseen. Näin estetään valkopyykin värjäytyminen tai harmaantuminen. Valkopyykille on myös omia pesuaineita, joissa on valkaisuainetta.
Lisää tietoa löytyy Internetistä, esim. http://www.teknokem.fi/pyykinpesuntietopaketti osoitteesta Kuluttajaviraston Pyykinpesun tietopaketti, johon voi lähettää myös kysymyksiä ja selata kysymysarkistoa.
Osoitteessa http://www.omo.com/ on
OMO Service, puh. 0203 - 118 844 (ppm. Se vastaa kuluttajien pyykinpesua koskeviin kysymyksiin päivittäin klo 10 - 19. Palveluun voi lähettää...
Putkaöiden lukumäärää tilastoidaan kyllä valtakunnallisesti poliisin antamien tietojen perusteella. Päihtyneitä otetaan säilöön nykyisin paljon vähemmin kuin takavuosikymmeninä. Vuonna 1987 säilöönottojen määrä oli noin 200 000. Vuoden 1994 jälkeen putkaöiden määrä vaihteli noin 90 000:n ja runsaan 100 000:n välillä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 poliisin pahnoilla vietettiin lähes 52 000 yötä.
Helsingissäkin saattaa jokunen pukki humaltua jouluyön aikana. Kuitenkin myös joulupukit ovat nykyään raittiimpia. Ylen verkkoartikkelissa mainitaan, että poliisin muistitiedon mukaan vanhoina aikoina Töölön selviämisasemalla jouluyötä vietti välillä useampikin pukki. Erillistä tilastoa vuosien varrelta ei liene olemassa, sillä...
Nimekkeeseen ei liity yhtään nidettä. Toisin sanoen, siitä on olemassa kuvailu, mutta itse levyä ei ole yhtään kappaletta.
Luettelointitietue poistuu aikanaan.
Eri maiden juhlapäiviä löytyy mm. seuraavista verkkolähteistä List of holidays by country (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_holidays_by_country) ja Holidays and observances around the world (https://www.timeanddate.com/holidays/).
Häistä ja niiden järjestämisestä on viime aikoina ilmestynyt runsaasti kirjallisuutta. Ohjeita puheen laatimiseen ja pitämiseen löytyy mm. seuraavista teoksista:
Aulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan (WSOY 1999) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja (Polarlehdet 1996) Voit tiedustella kirjojen saatavuutta omasta lähikirjastostasi tai osoitteesta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2&sesid=1152089685
Hakusanalla 'häät' saat näkyviin kaiken aiheeseen liittyvän materiaalin.
Apua saattaa löytyä myös seuraavista Internetlinkeistä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiva/puheet.php
http://www.haatjajuhlat.fi/tals.php
Tämä Lasse Mårtensonin säveltämä kappale on julkaista hyvin monilla äänitteillä ja monien laulajien esittämänä, mutta yhdelläkään niistä Lasse Mårtenson ei itse laula sitä (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola). Yhdessä instrumentaaliesityksessä hän on yhtenä soittajana: Voiko sen sanoa toisinkin. Jumala rakastaa maailmaa. Kyseessä on ääninauha jumalanpalvelusohjelmasta vuodelta 1967.
Tiedot levytyksistä löytyvät Violasta:
https://finna.fi
Osa niistä löytyy myös Ylen Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jumala+rakastaa+maailm…
Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
Hei,Googlen kuvahaun, sekä antamiesi sijaintitietojen perusteella kyseessä on tupakkakuoriainen. Tupakkakuoriainen syö mm. kuivia elintarvikkeita, siemeniä ja jyviä. Niitä on tavattu esimerkiksi myös riisissä, perunoissa, paprikassa ja rusinoissa. Laji on yleinen Suomessa ja niitä tavataan erityisesti elokuussa. Lähteet:Suomen Lajitietokeskus, Tupakkakuoriainen tupakkakuoriainen - Lasioderma serricorne | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Oikeusjutuissa tai rikosjutuissa vastaaja on syytetty, asianosainen, jota vastaan kantaja esittää vaatimuksen.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Taiwanin virallinen kieli on kiina.
Suomalaismatkailijalle käyttökelpoisia kiinan kielen sanakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Li, Guangyun, Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas. Art House, 2008
- tärkeimmät matkailijan tarvitsemat sanat ja ilmaukset aihepiireittäin
Suomi - kiina - suomi. (Matkalle mukaan -sanakirja). Gummerus, 2008
- yleiskielen perussanastoa, matkailijalle tärkeää erikoissanastoa, kattava ruoka- ja ravintolasanasto, runsaasti asioimislauseita
Myös kielikursseja on saatavilla:
Guo, Hai, Kiinaa matkailijoille. Finn Lectura, 2008
Kan, Qian, Hyvää matkaa! : kiinaksi. Gummerus, 2008
Hyvää matkaa! : kiinaksi sisältää runsaasti asioimislauseita sekä suomi-kiina- ja kiina-suomi-sanastot, joten sitäkin voi käyttää matkalla...
