Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E....
YKsi selitys MARC -käsitteelle:
TIetokonepohjaisen luetteloinnin tietueformaatti ts. paperisen luettelointikortin dokumenttia kuvaavat tiedot atk-pohjaisessa muodossa. MARC-formaatin kehitti alunperin Kongressin kirjasto Yhdysval-
loissa oman kokoelman luetteloimiseksi. Tätä MARC I -projektia seurasi MARC II -projekti, jossa tut-
kittiin, miten eri bibliografisten kenttien (esim. tekijä -kenttä, kirjan nimi -kenttä, asiasanakentät jne.) alkaminen voitiin osoittaa erilaisilla koodeilla sekä kenttien jakaminen osakenttiin. MARC II:ssa tutkit
tiin myös, miten kuvailualueen elementtejä (kustantaja, ulkoasutiedot, sarjajulkaisutiedot, ISBN-tunnus)
voitiin käyttää aineiston haussa.
Useimmat nykyiset atk -pohjaiset luettelointijärjestelmät...
Palveluun tulee jonkin verran selkeitä häiriköintiviestejä, joihin ei vastata, vaan ne poistetaan saman tien. Joihinkin kysymyksiin vastataan vain ei-julkisesti, usein kysyjän omasta pyynnöstä. Lähtökohtana on kuitenkin se, että mitkään aiheet sinänsä eivät ole "sopimattomia" tai "kiellettyjä", vaikka palvelussa ollaan hyvin varovaisia esimerkiksi vastattaessa lääketieteellisiin tai juridisiin kysymyksiin. Yksilön intimiteettisuojaa varjellaan myös tiukasti, eikä palvelun kautta anneta sellaisia yhteystietoja, jotka eivät ole julkisesti muutenkin saatavilla.
Mutta muuten mihin tahansa asiallisesti esitettyihin kysymyksiin pyritään vastaamaan. Vaikka kysymys olisi sen laatuinen, ettei siihen ole olemassa ns. fakta-vastausta (...
Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Kyselemänne kappale on Pave Maijasen säveltämä ja sanoittama Ikävä.
Laulu löytyy ainakin näiltä hänen levyiltään: - Kuutamokeikka, - Kaikki nämä vuodet, - Lähtisitkö 28 suosituinta, ja levyltä Mestarit Areenalla. Levyjen saatavuustietoja esim. Espoossa voi tarkastaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Angelika-sarjan ystävän kannattaa ehdottomasti tutustua Juliette Benzonin tuotantoon. Hänen teoksistaan Marianne-sarja sijoittuu 1800-luvulle ja Catherine-sarja 1400-luvulle.
Catherine Cooksonilta löytyy paljon luettavaa, esim. Mallenin suvusta ja Tilly Trotterista kertovat sarjat sekä lukuisia yksittäisiä romaaneja. Mazo De la Rochen pitkää Jalna-sarjaa kannattaa myös kokeilla.
Joitakin uudempia ja vanhempia kirjailijoita ja kirjoja:
Deveraux, Jude: Herttuatar, Laakeripuu
Eden, Dorothy: Villiruusun maa, Bella
Howatch, Susan: Penmarric, Varjoja vanhassa kartanossa
Hylton, Sara: Auringonkukkatyttö, Kuiskausten kuja
Michaels, Barbara: Neitsytvaimo, Musta sateenkaari
Stott, Rebecca: Korallivaras
Tuominen, Pirjo: Arvoisa rouva Marie
Utrio,...
Kirjaston työntekijöiden on hankala lähteä arvioimaan oikeaa arvoa vanhoille kirjoille, etenkin kirjaa näkemättä. Suosittelen, että käännytte asiantuntevan antikvariaatin puoleen. Tällöinkin kannattaa ottaa kirja mukaan, jotta kirjan arvon arvioija näkee itse kirjan kunnon.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Pärssinen” on luultavasti lähtöisin karjalaisesta etunimestä ”Perha”, ”Perho(i)”, ”Perssa” tai ”Pärssi”. Niiden taustalla on joko venäläinen etunimi ”Perh”, ”Persa”, ”Perfirij” tai ”Porfirij” tai skandinaavinen etunimi ”Peter” tai ”Per” isännimen muodossa. Jälkimmäistä tukevat ainakin 1630-luvun asiakirjakirjaukset, joissa sama henkilö mainitaan sekä nimellä ”Michill Pärssinen” (1631) että ”Michill Pärssohn” (1638).
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/peter, että nimi ”Peter” on peräisin kreikan ’kalliota’ merkitsevästä sanasta ”petros”. Venäläisten nimien alkuperästä en löytänyt varmaa tietoa, mutta ne...
Emericus-nimen Suomessa käytetyn lyhentymän Emerikin ja sen erikielisten muunnosten (mm. saksan Emmerich ja Emerich, unkarin Imre ja italian Amerigo, johon löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan pohjautuu maanosan nimi Amerikka) lähtökohta lienee saksan Amalrich. Sen alkuosa merkitsee työtä ja taistelua, loppuosa voimakasta, mahtavaa tai valtakuntaa. Emerikin on selitetty tarkoittavan muun muassa "väsymättömän uutteraa".
Unkarilaisen pyhimyksen Emericuksen (k. 1031) muistopäivää on aikoinaan vietetty Suomessakin: Missale Aboensessa 1488 hänen muistopäivänsä oli 5.11. ja vuoden 1738 almanakassa kirkollisen perinteen mukainen 4.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset...
Kyseinen tv-elokuva on lainattavissa Espoon Leppävaaran kir-
jastosta tai kirjasto Omenasta. Varauksen voi tehdä myös Helsingin kaupunginkirjaston lähimmästä toimipisteestä ja pyytää lähettämään tallenteen sinne.
Tallennetta myy Yleisradion Tallennemyynti. Soitto YLE:n
asiakaspalvelunumeroon (09)1480 4033 voi paljastaa, vieläkö
sitä on myynnissä.
'The way of life' (tai 'Life's way') olisi kaiketi mahdollisimman sanatarkka englanninnos vuonna 1910 julkaistun Tolstoin kirjan 'Put zizni' nimestä. Suomenkielisissä lähteissä tähän teokseen viitataan yleensä nimellä Elämäntapa tai Elämäntie.
Put zizni ei ole Tolstoin omaa tekstiä, vaan viimeinen hänen toimittamistaan mietelause- ja aforismikokoelmista, joista laajimmat ovat Krug tstenija (1904-08), Na kazdyi den (1907-10) ja Put zizni (1910).
Suomeksi Tolstoin keräämää mietelausemateriaalia on julkaistu neljänä erillisenä niteenä vuosina 1910-16 otsikolla "Joka päiväksi : elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta lainattujen lausuntojen mukaan". Nimen perusteella arvioituna alkuteoksena tässä valikoimassa on ollut Na kazdyi den....
Kirja on N.R.Symen "Se on tietysti Petteri" (WSOY, 1960). Kirjan on suomentanut T.J.Kivilahti alkuteoksesta "That must be Julian". Se oli 20.osa WSOY:n "Nuorten toivekirjasto"-sarjassa.
Kirjankansien tietokantaa ei tietääksemme ole olemassa, mutta kotimaisten kirjailijoiden teosten kansia voi käydä selailemassa Sanojen ajan-sivuilla osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Muovista kantta tai kokonaista kupua kyllä mainostetaan monissa nettikaupoissa, mutta ihan oikeaa tuotetta heillä ei ole.
Torin ja Huutonetin seuraamista kannattaa siis jatkaa.
Kysyin kannen ja kuvun perään valion Facebook-sivuilta.
Luulen, että sinunkin kannattaa lähettää palautetta suoraan Valiolle. Jospa he ottaisivat hyvän tuotteen uudelleen myyntilistoilleen.
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1059021636 voit etsiä aineistoa esim. kirjoittamalla asiasana -kohtaan joko aurinkokunnat, planeetat tai tähtitiede. Muutamia kirjoja esim. Karttunen: Tähtitiede (2002); Lehto: Tähtitiede (1999); Stott: Tähtitaivas (2001); Levy: Tähtitaivas (1998).
Netistä löytyy avaruusasioista tietoa, katso esim. Linkkikirjastosta luokasta 52 ja sen alaluokista, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
Suomalaiset kirjastot eivät maksa kokoelmaansa hankituista kirjoista enempää kuin yksityinen ostaja. Käytännössä ostohinnat ovat halvemmat kuin tavalliselle kuluttajalle, koska kirjastoille myönnetään suurista ostomääristä erilaisia alennuksia. Kirjojen hinnat eivät Suomessa muutenkaan sisällä mitään muodollista tekijänoikeusmaksua. Ne on luonnollisesti sisällytetty kirjan hintaan, mutta eivät ole eriteltävissä millään täsmällisellä tavalla.
Kirjan myyntihinnalla ei ole suoraa yhteyttä tekijänoikeuteen. Tekijänoikeudelliset sopimukset eivät normaalisti määritä kirjan myyntihintaa, vaan ainoastaan tekijän osuuden myyntituloista.
Minkä tahansa kirjaston kirjan saa kopioida yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12§:n perusteella. Opiskelu...
"Lemmetty" ja "inhottu" sanojen partisiippimuoto on tyypillinen muinaissuomalaisissa nimissä. Tämän perusteella voisi päätellä, että mainitsemasi nimet ovat todella vanhoja. Erityisesti "lemmetty"-alkuiset ja siitä johdetut paikannimet ovat hyvin tyypillisiä ja niistä löytyykin useita mainintoja jo 1400-luvun alkupuolelta.
"Lemmetty" on todennäköisesti johdettu sanasta "lempi", jonka alkuperäinen merkitys liittyy palamiseen ja kuumuuteen (vrt. lempo). Sanalla on myös eroottissävytteiseen rakkauteen liittyvä merkityksensä, mikä on tietysti ymmärrettävissä sanan alkuperäisen merkityksen kautta.
"Inhottujärvi" vaikuttaa hiukan anakronistiselta muodolta eli voi olla että kyseessä on suhteellisen nuori nimi, joka on vain mukautettu sitä...
Kirjaston näkökulmasta suosituimmat romaanit tällä hetkellä ovat Finladiapalkinnon voittanut Kjell Westön "Missä kuljimme kerran (Otava, 2006), Laila Hirvisaaren Imatrankoski -sarjan toinen osa "Myrskyn edellä" (Otava, 2006) ja Reko ja Tina Lundanin "Viikkoja, kuukausia" (WSOY, 2006). Tietokirjoista puolestaan Erkki Tuomiojan "Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palvelussa" (Tammi, 2006) on suosituin.
Nuorten kirjosta Ilkka Remeksen "Kidottu koodi" (WSOY, 2006)
ja Louis Sacharin "Riskitekijä" (Otava, 2006) ovat suosittuja. Erittäin paljon luettuja ovat myös erilaiset sarjat. Yksittäisistä kirjoista mainittakoon esim. R.L.Stinen Nightmare room -trilogian kolmas osa "Ei eloonjääneitä" (WSOY,...
