Nykyistä Itä-Pasilaa alettiin rakentaa vuonna 1972. Erikoista siinä oli alueen ainutlaatuinen liikenneratkaisu, eli kadut ovat kahdessa kerroksessa. Ideana oli erottaa jalankulkijat ja autot omille tasoilleen. Katutaso jätettiin autoille ja jalankulkuväylät nostettiin betonikannen päälle katuverkon yläpuolelle.
Itä-Pasilan suunnitteli arkkitehti Reijo Jallinoja, joka sanoi vuonna 2005 että ”Itä-Pasilasta piti tulla avantgardistinen utopia.” (Turun sanomat) Hän on myös sanonut Itä-Pasilasta, että se oli ”minun avantgardein ajatukseni.” (Maunula) Eli Itä-Pasilan rakentaminen oli alun perin aika kokeellinen hanke. Sen piti edustaa uudenlaista kaupunkirakentamista.
Mitä tulee Itä-Pasilan rakennuksiin, monien niistä katsotaan edustavan...
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988, s.471 kertoo näin:
Kyllönen: muinaissuomalaisista henkilönimistä Kyllä, Kyllö ja Kylliä ovat kehittyneet nykyiset sukunimet Kyllönen, Kyllänen ->Kyllästinen-> Kylliäinen. Savolaisin näistä on Kyllönen; se esiintyy 1500-luvulla Pellosniemellä, Juvalla, Säämingissä, Rantasalmella ja Tavinsalmella. Myöhemmin on mainittu mm. Kuopio, Nilsiä, Puumala sekä Kainuusta Hyrynsalmi ja Kuhmo. Savonlähtöisinä on pidetty Pohjois-Pohjanmaankin Kyllösiä.
.. artikkeli jatkuu, tämä kirja on lainattavissa mm. Kajaanin pääkirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa voi katsoa sukunimen yleisyydestä ja käytöstä.
Se löytyy seuraavasta linkistä.
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei,
Turun sanomat löytyvät mikrofilmattuina 17.1.1977 lähtien suoraan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilta, sitä vanhemmat mikrofilmit voi erikseen tilata varastostamme yhtä arkipäivää aikaisemmin soittamalla suoraan uutistorin palvelunumeroon 02-2620621. Samalla voit varata ajan mikrofilmin lukulaitteelle.
Meillä on myös mahdollisuus saada skannattua mikrofilmistä kuva suoraan esimerkiksi muistitikulle tai sähköpostiin liitetiedostoksi.
Mikrofilmien lukeminen ei maksa mitään, mutta tulosteet maksavat 30 senttiä per A4.
'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872.
///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
On aivan mahdollista, että tuon kappaleen ruotsinkielisiä sanoja ei ole koskaan painettuna tai muuten julkaistuna ollutkaan. Internetistä sellaisten löytäminen olisi jo erikoista.
Parasta todella on tiedustella tekstin tekijältä itseltään. Teatterinjohtaja, ohjaaja Bengt Ahlforsin yhteystiedot löytyvät suoraan puhelinluettelosta (sekä Eniro että Fonecta, Helsingin seutu). Periaatteessa palvelumme ei välitä yksityishenkilöiden yhteystietoja, joten nyt puhelinluettelon kimppuun.
Sukunimi Viitala tulee asutusnimestä Viitala. Viitalan kohdalla on viittaus Viita nimeen, joka on murteissamme yleinen, useimmiten nuorta lehtimetsää, paikoin myös tiheäkasvuista havumetsää tarkoittava.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Kyseessä on ilmeisesti Lasten oma aapinen, tekijöinä Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kirjan vuonna 1958 ja kirjan kansi on punainen. Kirjasta löytyi runo Anni tanni talleroinen, mutta ei valitettavasti toista runoa.
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lisäys vastaukseen: Vähän vanhaan viestiin vastaan, mutta tässäpä nyt olisi se Kissanpoikanen luistelee -runo.
Kauniilla, kirkkaalla pakkassäällä
kissanpoikanen luisteli jäällä,
kaarteli, kierteli kiemuroita,
lauleli: - Ei mua kukaan voita!
Rannalla katseli naapurin Vahti,
katseli – äkkiä – HAU haukahti!
Kissanpoikanen kupsahti jäälle,
suoraan kirjavan...
Kirjan Lempiäinen : Suuri etunimikirja mukaan Minka olisi puolalainen muunnos ja lyhentymä nimestä Vilhelmina, jonka nimipäivä on 26.5. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen:Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna:Etunimet.
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Myllypuron mediakirjastoon voi palauttaa muista HelMet-kirjastoista lainattua aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Ainakin Tiihosen ensimmäisestä runokokoelmassa Sarkunmäen palo (1975) löytyy mainintoja moposta. Runossa Kerava mainitaan "huutokaupattu Soliferi-mopo jolla kaupungin / ikäloppu kamreeri oli paennut loteille / juomaan anislikööriä kavallettuaan". Pieni laulu -runo taas toteaa, että "Saatilla voi saada siipeen / jos mopo vaan on alla." Runossa Kiviritsa salkussani esiintyy lakoninen tokaisu "Kurja mopo." Kaksi ensinmainittua runoa on luettavissa myös Tiihosen valittujen runojen kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle (WSOY, 2000). - Tämän lisäksi mopo löytyy Arjen armada -kokoelman (1980) runosta Rekola: "Boulognen puistoon kuka karauttaa / satulattomalla mopolla, / se tietää kuinka Rekolassa alkaa / keväinen duunipäivä".
Jos Cusslerin rajaa ulkopuolelle, kirjailijoita jotka olisivat erikoistuneet vedenalaisiin seikkailuihin ei ole suunnattomasti, aiheen tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta. Asiasanalla sukellusveneet kokoelmista löytyy luonnollisesti paljonkin teoksia, mutta niistä suurin osa on sotaromaaneja tai moderneja trillereitä sellaisilta kirjailijoilta kuin Ilkka Remes, Tom Clancy ja niin edelleen.
Suomenkielisiä tai suomennettuja, kohtuullisen tuoreita jännäreitä tai scifikirjoja, joissa seikkaillaan veden alla tai vesielementti on oleellisessa roolissa, ovat muun muassa seuraavat. Näistä Crichtonin romaani tunnetaan myös elokuvana Sphere.
Steve Alten: Meg
Robin Cook: Kaappaus
Michael Crichton: Vieras tulevaisuudesta
Risto Isomäki: Con Rit...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy hakusanoilla Yhdysvallat ja asevoimat muutama suomenkielinen teos: Lagerstam, Kaarle: Yhdysvaltalainen sotilasstrategia tänään, Helsinki, Maanpuolustuskorkeakoulu, 2003; Nordberg, Erkki: Suomi, EU, Nato ja Venäjä, Helsinki, Art House 2004 sekä Wikström, Kaarle: Merisodan kuva 2025: Yhdysvaltojen näkemys merisodan kuvan kehittymisestä, Helsinki, Merisotakoulun koulutuskeskus.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -tietokannasta vastaavilla hakusanoilla löytyy teos Sota - teoria ja todellisuus : näkökulmia sodan muutokseen / toimittaneet Jyri Raitasalo & Joonas Sipilä, Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, strategian laitos, 2008 (Edita Prima) sekä teos Kantakoski, Pekka:...
Satu selvisi hyvämuististen kollegoiden avulla. Tässä siis tiedot:
Sadun nimi: Kaksitoista veljestä
Alkuperä: nykykreikkalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Lasten oma lukukirja
Kuvittanut: Laukkanen, Usko
Toimittanut/Kertoja: Somerkivi, Urho & Tynell, Hellin & Airola, Inkeri
Julk. Otava, 1958
Kirjaa löytyy Helsingin kirjavarastosta ja Käpylän kirjastosta:
http://www.helmet.fi/record=b1521546~S9*fin
Helmet-chat ponnahtaa esiin Helmet-palvelusivuston oikeasta alalaidasta aina silloin, kun chat-palvelu on auki, ts. vastaaja on paikalla ja ottamaan keskustelun vastaan. Vastaajalla on keskusteluja auki kerrallaan rajoitettu määrä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kappale on Alwari Tuohitorven Jytämimmi. Sanat siihen on julkaistu ainakin vuonna 1975 ilmestyneessä Toivelauluja-vihkosessa numero 101.
https://www.youtube.com/watch?v=J9aKOfQhWak
Helsingin kaupungin karttapalvelu kartta.hel.fi kertoo nimen taustoista seuraavasti:
Nuijasodan talonpoikaispäällikön Hans Kranckin eli Hannu Krankan (k. n. 1630, syntymäaika ei tiedossa) mukaan.
Linna-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään lisävalaistusta Kivivuoren Jannen repliikille. Perusteellisimmin Linnan käyttämiin sitaatteihin perehtynyt Jyrki Nummikaan ei tähän kohtaan puutu teoksessaan Jalon kansan parhaat voimat : kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1993). Taru Mäkinen mainitsee sen pro gradu -työssään "Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" : Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti (Tampereen yliopisto, 2008), mutta ei tee selkoa katkelman alkuperästä: "Kivivuoren Janne hyräileekin -- lakkokohun keskellä laulua, jossa muutamaan sanaan tiivistyvät kysymykset...
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin...
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1....
