Täällä Jyväskylän kaupunginkirjastolla säilytetään Seura-lehteä yhden vuoden verran, joten meiltä ei vanhempia lehtiä ole saatavilla. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyvät myös Seuran vanhat vuosikerrat. Lehdet ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön yliopiston pääkirjastolla. Lukusalikäyttöönkin saatetaan vaatia kirjastokortti, mutta se myönnetään toki, vaikka ei olisikaan opiskelija.
Seura ei myöskään ole Aleksi-viitetietokantaan indeksoitava lehti, jolloin siitä voitaisiin etsiä tarkempia tietoja, ja juttuja. Näin ollen tarvitsemanne jutun löytymiseksi on selattava vuosikertoja manuaalisesti lävitse. Yliopiston kirjastolla tämä siis onnistuu.
Hei,
Halvempi kuntamuoto kauppala oli nimenomaan noiden kaupunkien rasitteiden takia (kuten velvollisuus maistraatin, raastuvanoikeuden ja kunnallisen poliisilaitoksen ylläpitoon). Tehokkuus taas liittynee siihen, että vuoden 1948 kunnallislaki mahdollisti kunnanjohtajan viran perustamisen myös maalaiskuntiin, missä kunnallishallinnon tehtävien lisääntyminen aiheutti painetta ammattimaisemmalle asioidenhoidolle. Tämän mainitsee Martti Sinisalmikin
”maalaiskuntain tehtävien laajentuminen ja moninaistuminen on tehnyt tarpeelliseksi saada etenkin suurempiin kuntiin pysyväinen ammattitaitoinen viranhaltija, jolla on riittävän itsenäinen asema” (s. 110 Martti Sinisalmi: Suomen kaupunkien keskushallinto 1927-1998).
Tässä...
Rajis on lyhenne Nurmijärven taajamasta Rajamäki. Virallisesti Rajamäestä käytettäneen muitakin ilmaisuja. Rajis on erityisesti kirjastohenkilökunnan sisäisessä puheessa käytettävä lyhenne. Voidaan vaikka kysyä, että otetaanko tätä kirjaa myös Rajiksen kokoelmiin.
Mahtaako kyseessä olla Martti Haavion "Iloisessa eläinkirjassa", s. 104,kertoma suomalainen kansansatu "Taivas putoaa", jossa esiintyy Kukko Kuukernuppi.
Mielikuvasi samanlaisista sävelkuluista on oikea. Sävelmää "Une jeune pucelle" ovat käyttäneet Marc-Antoine Charpentier'n lisäksi muutkin säveltäjät. Sävelmä on ranskalainen kansanlaulu vuodelta 1557. Ilmeisesti sävelmä on kuitenkin muunnelma hieman aikaisemmin syntyneestä kansanlaulusta nimeltä "Un jeune fillette", joka taas pohjautuu ilmeisesti italialaisperäiseen kansansävelmään "Monica". Sävelmä tunnetaan monissa maissa, ja siitä on tehty useita versioita monien eri tekstien kanssa. Saksassa se on tunnettu nimellä "Deutscher Tanz".
Melodian eri versiosta on myös sovitettu virsiä ja taidemusiikkia. Charpentier'nkin versio on sävelletty messuun. Johann Sebastian Bach käytti sitä kantaatissaan Herr, wie du willt, so schicks...
Häpeästä kertovia lastenkirjoja ei ole hirveän paljon, muutamia kuitenkin löytyy: esimerkiksi McDonaldin Jukka Hukka ja lohikäärme-vauva. Häpeämistä käsitellään myös Max Bolligerin Sinikorvaisessa jäniksessä sekä Shieldsin Kaunis pikkuveli –kirjassa. Eva Erikssonin Teemun uusi takki –kirjassa on myös samaa tematiikkaa. Myös Huikon Miltä Sipukaisesta tuntuu -kirjassa sekä Robberechtin Kiukkuhirviö-kirjassa on aiheena myös häpeä. Jonesin Tunteet-kirjassa käsitellään muiden tunteiden ohella myös häpeää.
Uusia lasten tunnetaitoja käsitteleviä kirjasarjoja on ilmestynyt viime vuosina paljon. Näitä ovat esimerkiksi juuri Avril McDonaldin Jukka Hukka –kirjasarja, sekä Anne-Maria Kuuselan Ympyräiset-sarja. Ympyräiset-sarjasta aihetta lähimmäksi...
Irlantilaisia kansanlauluja on levyttänyt suomenkielellä "Vilkurit" niminen yhtye. CD:n "Vilkurit veisaavat irlantilaista suomeksi" tiedot löytyvät kirjastomme tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Viime kesänä Kaustisilla, kansanmusiikkifestivaaleilla esiintyi turkulainen, pääasiassa opettajista koostuva harrastajayhtye "Kuunari Tähti", jonka ohjelmisto koostuu tutuista irlantilaisista kansanlauluista suomeksi laulettuina. Teksktit on suomentanut yksi yhtyeen jäsen ja ainakin "Wild rover" taisi kuulua niihin. Valitettavasti "Kuunari Tähden" yhteystietoja en onnistunut löytämään. Mahdollisesti voisit saada ne Kaustisilta seuraavasta osoitteesta:
Kansantaiteenkeskus
PL 11
69601 Kaustinen
puh (06) 8604 111
fax (06) 8604 222
folk.art@...
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN keskuksesta joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/
Kustantajaa voit etsiä ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä:
http://rinkka.helsinki.fi:7778/isbncodes/isbn_luettelot.runko.alkusivu
Kustantajatunnus on ISBN numerossa maatunnuksen 951 tai 952 jälkeen. Tunnuksen pituus vaihtelee kustannustoiminnan laajuuden mukaan, tilapäisissä julkaisuissa tunnus on 5-merkkinen.
Tietoa siitä, erottuuko omakustanne isbn-numerosta vai ei, ei löytynyt verkkosivuilta, joten lienee parasta tiedustella asiaa suoraan Isbn-keskukselta. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Papalla on tainnut olla mielessään Reino Helismaan sanoittama laulu Voi kun olis' viulu! Siinä tukkisavotalle saapuu uusi mies, joka aina iltaisin kämpällä huokailee: "Voi, kun olis' viulu!" Muut tähän vähitellen hermostuvat ja päättävät porukalla hankkia huokailijalle tämän himoitseman soittimen. Kun mies sitten saa yllätyslahjan käsiinsä, hän sanoo: "Voi, kun osais soittaa!".
Suomen ensimmäinen vesilaitos perustettiin Helsinkiin vuonna 1876. ”Kaksikymmentä vuotta myöhemmin jo noin 70 prosentissa Helsingin asunnoista oli vesijohto ja viemäri.” ( Siik, s. 13).
Vuonna 1900 kolmessa Suomen kaupungissa oli kunnallinen vesi- ja viemärilaitos (Helsinki, Viipuri, Tampere). Ennen 1. maailmansotaa perustettiin useita kunnallisia vesilaitoksia, esim. Lahteen 1910. Maaseudulla perustettiin yksityisiä vesiyhtymiä, myöhemmin vesiosuuskuntia. Kauppaloihin saatiin vesi- ja viemärilaitokset maailmansotien välissä tai vasta 2. maailmansodan jälkeen. (Katko: Hanaa!, s. 27, 29).
Yleisten vesihuoltolaitosten asiakkaina oleva väestö (%):
1970: vesijohto 57 %, viemäröinti 53 %
1992: vesijohto 84 %, viemäröinti 76 %
2012: vesijohto...
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Matti Rossi (2009) suomentaa kysymyksessä siteeratun tekstikatkelman näin:
Tämän tarinan saa kelpo miehen poika
kuulla oppiakseen moneen kertaan,
eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä
mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä
silloin muistettaisi, meitä muutamia,
näitä veljiämme.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1905) sama kohta kuuluu seuraavasti:
Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst' alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Helmet-kirjaston kirjastoautot kuuluvat samaan kirjastoverkkoon muiden Helmet-kirjastojen kanssa. Kirjastoautossa voi siis palauttaa, uusia tai tilata myös Helmet-verkkoon kuuluvan lähikirjaston aineistoa.
Leminen-sukunimi on peräisin nimistä, jotka olivat Länsi-Suomessa muotoa Klemens, Klemetti, Klemi ja Klemola, ja vastaavat itäsuomalalaisia Lemetti, Lemmetti ja Lemola.
Mm. Lemin pitäjän nimi juontuu Klemi-muodosta, esim. Lappeella 1645 Clemett clemi.
Lemisen karjalaisia esi-isiä: Jääskessä 1554 Kaupi leminen, 1560 A lemmine, Vl. Uudellakirkolla 1551 per lemine[n], Uukuniemellä 1647 Peer Leminen, Liperissä 1640 Pawo Lemminen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. 2000.
Suuri suomalainen kirjakerho ei näyttäisi julkaisseen kirjoista enää omia painoksia vuoden 2004 jälkeen. Yleisellä tasolla tuollaisilla vanhemmilla kirjoilla ei ole välttämättä enää kovin paljon kysyntää kirjastossa. Siksi kirjoja ei ehkä oteta vastaan lahjoituksina. Hyllytila on rajallista, ja siksi ei ole mahdollista pitää paljonkaan sellaisia kirjoja, joita kukaan ei pitkiin aikoihin lainaa.
On vaikea ottaa tarkemmin kantaa juuri tähän tapaukseen, koska en tiedä, mistä kirjastosta on kyse. Voi toki olla, että kirjastossa ajatellaan, että huonossa kunnossa oleva kirja kohta poistetaan, ja jos sillä on ollut vähän kysyntää, ei kannata ottaa tilalle uutta kappaletta, joka jouduttaisiin muovittamaan ja muuten käsittelemään lainauskuntoon ja...
Helpoimmalla pääsee, kun etsii alalla mahdollisimman pitkään toimineen kampaajan ja pyytää häntä tekemään permanentin. Käytettävät aineet ovat saattaneet muuttua, mutta ammattitaitoinen kampaaja osaa tehdä 1980-luvun tyylisen permanentin. Hiuksia on permanentin teon jälkeen olennaista hoitaa oikein kampaajan ohjeiden mukaan, jotta lopputulos pysyy hyvänä.Kotipermanentin tekoa en voi suositella kenellekään, ellei todella tiedä, mitä on tekemässä. Jos siihen kuitenkin haluaa ruveta, 80-luvun permanenttiin käytettiin suhteellisen kapeita rullia, joilla saa melko tiukat kiharat. Tässä on kuvallinen ohje kotipermanentin teosta englanniksi: https://www.wikihow.com/Perm-Your-HairVarsinaisen permanentin lisäksi 80-luvun kampaukseen käytettiin...
Lukujärjestys luo oman merkityksensä kumpaan tahansa mahdolliseen lukutapaan. Teossarjan ensimmäinen kirja Pohjanmaa ilmestyi vuonna 1982. Vielä tuolloin Tuuri ei suunnitellut kirjoittavansa sarjaa, mutta 1980-luvulla Pohjanmaa sai jatkokseen neljä teosta: Talvisota (1984), Ameriikan raitti (1986), Uusi Jerusalem (1988) ja Maan avaruus (1989). Vuonna 1997 julkaistiin vielä sarjan päättävä Lakeuden kutsu, josta Tuuri palkittiin Finlandia-palkinnolla.
Alkuperäisen ilmestymisjärjestyksen luoma rikkonainen aikarakenne on sukutarinaa olennaisesti rakentava. Juuri epätahtisuudesta ja kerronnan aukoista syntyy taso, jota eräässä sarjaan liittyvässä tutkimuksessa nimitetään romaanisarjan seitsemänneksi kertomukseksi. Sarjan teokset toimivat...
