Artikkelitietokanta Aleksi antoi hakusanoilla äänikortit-testit kolme viitettä vuodelta 1999:
MikroPC 1999, nro 5: Äänikortteja kolmelle käyttäjäryhmälle; Tietokone 1999, nro 2: PC:stä musiikkistudio; MikroBitti 1999, nro 1: Lisää nopeutta ja kolmiulotteista ääntä - uudistuvat äänikortit.
Helsingissä Pääkirjasto ja Rikhardinkadun kirjasto säilyttävät asianomaisia lehtiä. Alan verkkolehtien www-sivulle pääset esimerkiksi sivulta http://www.lib.hel.fi ja sieltä Lehdet sekä vapaasanahakuun hakusanaksi atk.
Aulis Raitalan säveltämä ja Martti Korpilahden sanoittama "Siellä on silta ja pihlajatie"-niminen kappale sisältyy nuottijulkaisuun
Yhteislauluvihko. 1 / [Toim. Hilkka Siipola, Maijaleena Rouhiainen, Marja Estlander]
[Helsinki] : Naiskuoroliitto, 1994
(Partituuri. Kuoropartituuri.)
Mahdollisesti tämä on etsimänne laulu.
Nuotti kuuluu ainakin (Helsingin kaupunginkirjaston) Kallion ja Töölön musiikkiosastojen kokoelmiin. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/.
Kirjaston työntekijöiden on hankala lähteä arvioimaan oikeaa arvoa vanhoille kirjoille, etenkin kirjaa näkemättä. Suosittelen, että käännytte asiantuntevan antikvariaatin puoleen. Tällöinkin kannattaa ottaa kirja mukaan, jotta kirjan arvon arvioija näkee itse kirjan kunnon.
Espoossa tai yleensäkään kaupunginkirjastoissa kirjasto ei saa myöhästymis- eikä muistakaan asiakasmaksuista suoraa tuloa. Asiakasmaksut menevät kaupungin yhteiseen kassaan. Kirjaston määrärahat päätetään kaupungin muun budjetin yhteydessä.
Tässä joitakin ehdotuksia:
Thomas Taylor: Malamanteri ja jatko-osat: Merellistä, tunnelmallista fantasiaa
Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain ja jatko-osa: Muistuttaa jonkun verran Routala-sarjaa
Åsa Larsson: Pax-sarja: Hyvin jännittävää, poikamaista fantasiaa, monta ohutta osaa
Holly Black: Magisterium-sarja: Noitakoulufantasiaa vähän Potterin tyyliin
Catherine Doyle: Myrskynvartijan saari ja jatko-osa
Mikki Lish: Taikuuden talo ja jatko-osa
Lisää ehdotuksia voi löytää esimerkiksi Vaski-verkkokirjaston lasten sivuilta kohdasta Lukudiplomit:
https://vaski.finna.fi/Content/lapset
Kyllä voi. Kopiointi on maksullista ja hinnat ovat:
Kopiot ja tulosteet
A4-kokoinen arkki, mustav. 0,50 euroa
A3-kokoinen arkki, mustav. 1,00 euroa
A4-kokoinen arkki, värikopio 1,20 euroa
A3-kokoinen arkki, värikopio 2,20 euroa
Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
Kysymykseesi on vastattu jo aikaisemmin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=89662a09-305…
Annin nimipäivä on 9.12., Marin 2.7. ja Jeren 26.6.
Alkujaan sairaanhoitajan päähineen tai hilkan tarkoitus oli suojata kantajansa pitkiä hiuksia ajan hengen mukaisesti lähinnä häveliäisyyssyistä. Hiusmallien lyhentyessä päähineenkin merkitys väheni. Hilkka jätettiin pois ensin vuonna 1965 oppilaan puvusta, koska arveltiin, että vastustus olisi vähäisempää heidän keskuudessaan. Sairaalaliiton ohjeistuksella sairaanhoitajan hilkka poistui käytöstä sairaanhoitajaliiton esityksestä 1971. Esityksen perusteluna oli, että päähine oli menettänyt merkityksensä suoja-asusteena.
Raidat tai nauhat kuuluivat sairaanhoitajaoppilaan päähineeseen. Nauhojen lukumäärä osoitti opiskelun vaiheen. Ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaoppilaan päähineessä oli yksi sininen nauha.
Sinisestä...
Kristiina Vuoren Näkijän tytär, Kaari Utrion Sunneva ja Philippa Gregoryn Valkoinen kuningatar saattaisivat sopia kuvaukseesi. Helmet-hausta
Kysymykseen keskiaikaan sijoittuvista romaaneista on myös vastattu kattavasti vuonna 2010:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-keskiaikaan-sijoittuvia-fiktiivisia-…?
Rolling Stones ei ole esiintynyt Kemissä. Mainittuna ajanjaksona yhtye esiintyi Suomessa kahdesti: Yyterissä vuonna 1965 ja Helsingin olympiastadionilla 1970.
Olisikohan Rollarien sijasta ollut kyse toisesta suositusta brittiyhtyeestä? Liverpoolilainen Swinging Blue Jeans esiintyi Kemin työväentalolla lokakuussa 1965. Se oli kaupungissa merkittävä tapaus; konsertin tunnelmaa kuvattiin hurmokselliseksi.
Naapurikaupunki Torniossa vierailivat brittiyhtyeet Renegades (1965) ja Rockin' Vickers (1967).
http://www.vaylanpyorre.com/hysteriaa-liverpoolista-kemiin-50-vuotta-si…
http://www.vaylanpyorre.com/yeah-ekat-ulkolaiset-rokkivieraat-torniossa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Rolling_Stones#Konsertit_Suomessa
Suhteellisen uusia ja hyviä olisivat Johanna Tuomolan Kivalan etsivät -sarja sekä Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarja. Molemmissa sarjoissa useita eri kirjoja.
Lisäksi myös Johanna Hulkon Geoetsivät -kirjat ovat suosittuja. Niitä on ilmestynyt jo 6 osaa.
Lasten ja nuorten salapoliisikirjoja on suhteellisen paljon.
Voisimme mainita vielä Jari Mäkipään Etsiväkerho Hurrikaani -sarjan sekä Kari Evinsalon Etsivä Vertti -kirjasarjan.
Kirjastossa laitetaan kirjoja myyntiin sitä mukaa, kun niitä poistetaan kokoelmista, jotta uusille kirjoille tulisi tilaa. Joskus poistettuja kirjoja saatetaan kerätä erityistä myyntipäivää varten varastoon. Kirja saatetaan poistaa, jos se on tietosisällöltään vanhentunut, jos asiakkaat eivät ole pitkään aikaan lainanneet sitä tai jos kirja on huonossa kunnossa. Syyt eivät ole kuitenkaan automaattisia: kirjastot pitävät varastoissaan myös vanhaa tietokirjallisuutta, vähemmän liikkuvia mutta tärkeiksi katsottuja kirjastoja saatetaan varastoida ja tarpeen mukaan huonokuntoisia kirjojakin korjataan.
Kirjaston poistopäätökset tehdään kirjaston ja sen kokoelmien lähtökohdista, ei siksi, että joku asiakas haluaisi ostaa jonkin tietyn kirjan....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000)
kerrotaan Rusanen-skunimestä: Yksi Ambrosiuksen kansanomaisista puhuttelumuodoista on ollut Rusa, joka on voinut kiinnittyä sukunimeen esim. isännimestä. Nimestä Rusanen on tietoja 1500 luvulta.Nykyisin Rusasia on etupäässä Kainuussa ja Pohjois-Savossa.
Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto löytyy karttakuva, josta näkyy tiedot sukunimen esiintymisalueesta ja yleisyydestä.
Koko tekstin ja kartat näet ao.kirjoista, joiden paikallaolon voit tarkistaa www.lapinkirjasto.fi
Ruokasoodaa (natriumbikarbonaatti, NaHCO3) käytetään nykyään esimerkiksi leivonnassa ja siivouksessa. Leivonnassa sitä käytetään happamia tuotteita, kuten viiliä tai kermaviiliä, sisältävissä leivonnaisissa. Siivouksessa sillä puolestaan voidaan puhdistaa erilaisia pintoja ja poistaa hajuja.
Natriumbikarbonaatin historia ulottuu faaraoiden ajan Egyptiin. Tuolloin käytettiin "natronia". Se on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta. Natronia käytettiin lääketieteessä, ruuanlaitossa, maanviljelyssä, lasinvalmistuksessa ja muumioiden kuivaamiseen. Ruuanlaittopuolella sitä käytettiin muun muassa kalojen...
Sanonta on tullut englannin kieleen Japanista. Shintolaisen pyhätön porttiin on 1600-luvulla kaiverrettu kuva kolmesta viisaasta apinasta, joista yksi on peittänyt silmänsä, yksi korvansa ja yksi suunsa. Niiden japaninkieliset nimet Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru merkitsevät juuri "ei näe", "ei kuule" ja "ei puhu". Tämän symbolin kautta sanonta on ilmeisesti levinnyt tullut yleiseen käyttöön englannin kielessä 1900-luvun alussa.
Itse sanonta on ollut kauan käytössä ympäri Aasiaa. Sen uskotaan syntyneen Kiinassa ehkä 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja perustuvan Kungfutsen lausahdukseen. Toisten teorioiden mukaan se olisi peräisin muinaisesta Egyptistä. Sanonnan mukaan ihmisen tulee pidättäytyä katsomasta...
Lumen ja jään maa -sarjan yhtenä teemana on Nonnan kasvutarina. Muita teemoja ja aiheita löydät lukemalla kirjat!
Lisätietoja kirjoista ja jokusen arvostelun löydät vaikka täältä
http://risingshadow.fi/library?action=series&series_id=161
Kyllä.
Esim. Kirjasto Omenassa ja Tapiolan kirjastossa on tällainen cd: The Pulse of Africa : drums and rhythms from Senegal, Ghana, Mali, Congo, Botswana, Nigeria, Mozambique...
Sellon kirjastosta löytyy cd The Drummers of Burundi.
HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) voi etsiskellä lisää afrikkalaista musiikkia. Valitse etusivun yläpalkista musiikki. Laita hakusanoiksi rummut Afrikka perinnemusiikki. Valitse aineistoksi cd ja klikkaa hae. Sieltä saat listan. Laitan tähän mukaan valmiiksi kyseisen listan.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rummut**+afrikka+perinnemusiik…
Voit myös pyytää lisätietoja kirjastosi henkilökunnalta. Jos omassa lähikirjastossasi ei ole afrikkalaista musiikkia, voit tehdä varauksen muiden kirjastojen...
Runo löytyy verkosta monesta muistolausevinkkilistasta. Esimerkiksi Memoria-hautatoimiston sivustolla https://www.memoria.fi/muistolauseet/luonto-ja-ikuisuus/, Runoa ei kuitenkaan löytynyt mistään Tagoren runojen suomennoskokoelmasta. Syy tähän löytyi, kun kysyin asiaa suomentaja Hannele Pohjanmieheltä. Runo ei ole ollenkaan Nobel-kirjailija R. Tagoren tekstiä. Kääntäjä arvelee, että joku on joskus kääntänyt runon alun suomeksi ja se on alkanut elää omaa elämäänsä. Runoilijan tekstiä on täydennetty niin, että siinä ei ole juuri mitään alkuperäistä jäljellä. Runon tiedoissa ei siis kuuluisi lukea R. Tagore vaan Anonyymi.
Tagoren alkuperäinen bengalinkielinen laulu (neljä säkeistöä, ei uskonnollista sävyä) ilmestyi...
