Tarkoitatko tätä kirjaa: Ranskalaisen keittiön salaisuudet: alkuperäisiä ranskalaisia ruuanvalmistusohjeita / [alkuteoksen toim. Julia Child, Louisette Bertholle & Simone Beck]. Suomennoksesta otettiin vuonna 2009 11. painos, ensimmäinen suomennos on vuodelta 1968. Muita suomennettuja kirjoja Julia Childilta ei ole.
Tämä kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
www.helmet.fi
Näihin Hiipivä haamu -kilpailun ennakkotehtäviin on moniin jo vastattukin. Tässä aiemmin annettu vastaus asianajajakysymykseen:
Sähköpostikeskustelussa selvisi, että tässä tarkoitetaan kysyä missä maissa ei syytetyllä voi olla asianajajaa tukenaan. Asiasta ei löytynyt virallisia tietoja. Amnesty Internationalin nettisivuilla mainitaan, että viime vuosina esim. eteläisen Thaimaan levottomissa olosuhteissa on käynyt näin, katso http://www.amnesty.fi/uutishu...eskella/
Myös Kiinassa asianajajia olisi saman lähteen mukaan painostettu ja heidän vapautensa riistetty, katso http://www.amnesty.fi/uutishu...ianajaja , joten ei sielläkään tällöin ole asianajaja varmaankaan voinut olla apuna.
Joidenkin lähteiden mukaan ihmisoikeusaktivistit ja...
Runo löytyy nimellä Kalajuttu mm. teoksesta Lapsuuden kotiseutu (Salo-Mustonen-Paalanen).
Runo kulkee myös nimellä Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja on julkaistu Lauri Pohjanpään kokoelmassa Sininen hämärä (1933).
Kirjastolla käytössä olevista lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että nuo kaneliomenalajikkeet olisivat vähemmän terveellisiä kuin muutkaan. Omenalajikkeita esittelevissä kirjoissa olisi varmasti kerrottu, jos kyseessä olisi sellainen lajike, jota ei voi paljon syödä kerralla.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan kumariinista näin: Kumariini on aromaattinen yhdiste, jota esiintyy luonnossa monissa kasveissa. Elintarvikkeissa sen pääasiallinen lähde on kaneli, huomattavasti pienempiä määriä on muun muassa mustikassa, vihreässä teessä ja sikurissa. Tälläkään sivulla ei omenoita mainita erikseen, että eiköhän niitä ole ihan turvallista syödä.
Kysyjä etsinee nuotteja Martti Turusen salanimellä P. Marttilainen säveltämään ja sanoittamaan valssiin "Meren aalloilla". Nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavista kokoelmista:
"Terveiset ulapalta" (Fazer 1993) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
"113 kitaralaulua" (Fazer 1978) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
"Tuulta purjeissa" (Kotkan meripäivät 1988) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
"Karhun sävel" (Muusa 1996) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
Sellaista nuottijulkaisua, jossa olisi esimerkiksi pianosäestys, ei laulusta valitettavasti löydy.
Heikki Poroila
Matti Rossi (2009) suomentaa kysymyksessä siteeratun tekstikatkelman näin:
Tämän tarinan saa kelpo miehen poika
kuulla oppiakseen moneen kertaan,
eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä
mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä
silloin muistettaisi, meitä muutamia,
näitä veljiämme.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1905) sama kohta kuuluu seuraavasti:
Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst' alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Sanojen alkuperää kannattaa lähteä etsimään etymologisesta sanakirjasta. Suomen etymologinen sanakirja löytyy nykyisin verkosta: https://kaino.kotus.fi/ses/
Sanalle "hautausmaa" etymologinen sanakirja ei anna selitystä, mutta sanalle "hauta" antaa:
hauta (Agr; yl.), merk. myös ’hauduttamalla nauriista, lantusta t. perunasta maahan kaivetussa kuopassa t. padassa valmistettu ruokalaji, haudikkaat’ / ’Grab(en), Grube; Dünst-, Schmorgericht’, haudata, hautajaiset ~ ink ka hauta | ly haud, haude̮ ’hauta, kuoppa; naurishaudikas’ | ve haud, houd ’kuoppa’ | va auta | vi haud | li ōda ’hauta’ (sm > lp hawˈde ’hauta’)
Nyttemmin on esitetty kaksi eri alkuperän selitystä:
Kyseessä on vanha germaaninen lainasana, ja verbi hautoa on johdettu...
Kysymyksessä lienee runoantologia MIES JOKA LUKI RUNON.
Suomalaisten miesten valitsemia runoja. Toimittanut Salme Saure. 1995.
Valikoimaa on Kouvolan pääkirjaston kokoelmissa kaksi kappaletta.
Veikko Tiiton toimittamassa Daa-da daa-da Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografiassa 1966-2007 (s. 32) singlen "Kaikkea on/Pelin henki" Scandia KS 874 taustalaulajiksi on mainittu Monica Aspelund, Iris Keinänen ja Eeva-Leena Pokela.
http://www.veikkotiitto.fi/tiedostot/Kirka_Diskografia.pdf
http://www.veikkotiitto.fi/
Kysyin asiaa tutulta hammaslääkäriltä. Hänen mukaansa yksi syy saattaa olla se, että sähköhammasharjan käyttö on motorisesti niin helppoa, että samalla voi tehdä muita asioita. Tavallisen hammasharjan käyttö taas vaatii keskittymistä harjaavaan liikkeeseen.
Aino Räsäsestä löytyy tietoa seuraavista kirjoista ja lehtiartikkeleista: Airaksinen,Juhani: Helenoitten Helena : Aino Räsäsen elämäkerta, Karisto, Hämeenlinna, 1996 // Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta, BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1999 (tässä kirjasssa on kuva) // Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, Otava, [Hki], 1989// Wahlforss, Jaana: Soita minulle, Helena! - tulkinta viihteen suosikin sisällöstä ja vastaanotosta, Sosiologia, 1989 ; 4 ; 276-285, 346-347 // Kirjailija Aino Räsäsen ihailija: Onhan minulla koko Helenan suku, 1981, Suomen kuvalehti, nro 23, s. 50-52//Pennanen, Eila:Aino Räsänen ja suomalainen rakkausromaani,1967,Parnasso vol. 17, s. 247-258//
Kysymyksessä kuvailtu matemaatikko saattaisi olla venäjänjuutalainen Jakow Trachtenberg (1888-1953). Trachtenberg kehitteli päässälaskutekniikkansa seitsemän vuotta kestäneen keskitysleirivankeutensa aikana. Suomeksi Trachtenbergin kirjaa ei ole julkaistu, mutta se on saatavilla esimerkiksi englanninkielisenä käännöksenä (The Trachtenberg speed system of basic mathematics).
http://finna.fi
Suomenkielinen johdatus Trachtenbergin päässälaskutekniikkaan löytyy kuitenkin Michael Schrøderin vuonna 1963 julkaistusta kirjasta Pikalaskenta kuuluisan Trachtenbergin menetelmän avulla.
Ilkka Remes on suomalainen kirjailija, jonka romaanit kuuluvat jännityskirjallisuuteen. Tyyliltään ne ovat intensiivisiä ja hyvin juonivetoisia. Remeksen kirjoja voi kutsua myös trillereiksi. Kirjassa Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita (2006) Ilkka Remeksen kirjoitetaan tuoneen kansainvälisen trillerin Suomeen. Samassa teoksessa tuodaan esiin se, että Remes usein käsittelee romaaneissaan vaihtoehtoisia historioita tai tulevaisuuksia. Toisaalta Remes on kirjoittanut kirjoitushetkenään erittäin ajankohtaisia romaaneja, joista löytyy hahmoja, jotka muistuttavat esimerkiksi tunnettuja valtaapitäviä poliitikkoja. Lisäksi Remes on kirjoittanut trillereitä nuorille.
Remekselle tyypillistä on, että hän käyttää Suomen...
Maya nimen merkityksestä on kysytty aikaisemminkin. Ks. vastaus http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f0945f87-7eb… .
Maya nimeä voi pitää Maja nimen toisena kirjoitusmuotona. Maja taas on ruotsin kielessä vanha lyhentymä tai hellittelymuoto nimestä Maria. Maria on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Toivottu lapsi on yksi arveltu merkitys. Marian päivä on meillä sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa almanakassa 2.7. Suomessa myös niin Maija kuin Maj viettävät nimipäiväänsä 2.7. Ruotsin akatemian almanakassa Marian päivä on 28.2. Ruotsalaisella etunimisivustolla http://www.svenskanamn.se virallisesti nimipäivättömillekin on määritelty oma nimipäivä. Mayalla se olisi 30. tammikuuta. Vastaavalta...
Kirjasto muistuttaa lainasta ei eräpäivästä. Jos haluat saada "varoituksen" lähestyvästä eräpäivästä, ilmoita kirjastolle sähköpostiosoite ja ota käyttöön sähköinen ilmoitustapa.
Lainaus käyttösäännöistä
"Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Ensimmäinen muistutus on mahdollista saada sähköpostitse."
Helmet-verkkokirjaston ohjeet:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tarkkoja ja yksiselitteisiä tietoja kustantajien välityksellä kirjoja julkaisseiden
suomalaisten lukumäärästä en valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole löytänyt. Prosenttilukua ei siis pysty tietojen
moniselitteisyyden vuoksi laskemaan. Eri lähteistä on koottu seuraavia tilasto- ja muita lukuja.
Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja
jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85
prosenttia. Yhdistyksen sivuilla on tilasto siitä, kuinka paljon uutuusnimekkeistä kunakin vuonna on
esikoisteoksia, mistä voinee päätellä tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden määrän. Tilastoja on
vuosilta 1994-2007. Tilasto on osoitteessa...
Talvi- ja jatkosodassa käytettiin erilaisia miinoja. Niitä löytyy edelleen Suomen maastosta. Lapissa on vielä tuntematon määrä saksalaisten asentamia miinoja, joita raivaamistoiminnasta huolimatta on jäänyt syrjäisemmille alueille. Räjähtämättömiä ampumatarvikkeita löytyy etenkin talvisodan taistelualueilta, mm. Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Miinojen siviiliuhreista Lapissa Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Virkkunen, J. (2013). Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 33: Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, pp. 160-182.
Perusteellinen johdatus suomalaiseen pioneeritoimintaan ja miinasodankäyntiin on professori Janne Mäkitalon kaksiosainen teos:...
Tuukka Talvion kirjasssa Raha Suomessa ennen euroa (Museovirasto 2002) (s. 12- )kerrotaan, että kansainvälisen kaupan lisääntyessä 1200-luvulla ryhdyttiin Euroopassa painamaan yhä arvokkaampia hopearahoja. Ruotsissa otettiin 1300-luvulla käyttöön runsaan gramman painoinen raha, jota kutsuttiin nimellä örtug. Baltiassa tällainen raha puolestaan oli nimeltään artig. Agricola antoi rahalle suomenkielisen nimen aurto. Myöhemmin on rahasta on käytetty myös nimeä aurtua tai äyrityinen.
Aurrot olivat kaksipuolisia rahoja, joissa olevat kirjoitukset nimeävät niiden löyttäjän ja lyöntipaikan. Ensimmäiset aurrot lyötiin Gotlannissa 1330-luvulla. Ruotsissa aurto otettiin käyttöön Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla. Manner-Ruotsin...
