Sukunimistä ja niiden merkityksistä löytyy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta. Kulpakko on peräpohjolainen sukunimi. Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Kittilässä, Sodankylässä ja Torniossa on ollut tämännimisiä taloja. Rovaniemellä puolestaan Kulpakko on vaara-alueen nimi. Kulpakko-sanan merkitys on paikoin sama kuin kulppi- sanan (merkitsee ”vesilätäkköä” sekä ”maljaa” ja ”kauhaa”), paikoin se on tarkoittanut ”kulkijaa”.
Meltaus-sukunimen osalta ei selvää vastausta ole, edellä mainitussa kirjassa viitataan sukunimeen Murtoniemi, jonka nimisiä niemiä ja asumuksia on myös Pohjanmaalla.
Todistuksen kielitaidosta saat suorittamalla yleisen kielitutkinnon. Yleinen kielitutkinto on virallinen, aikuisille suunnattu kielitutkintojärjestelmä, johon voi osallistua kuka tahansa. Tutkinnon voi suorittaa yhdeksässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi, venäjä) kolmella eri tasolla (perus-, keski- ja ylin taso). Lisää tietoa yleisestä kielitutkinnosta löytyy Opetushallituksen sivuilta:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitut…
Vanamo vanamokasvin (lat. Linnea Borealis) suomalainen nimi. Suomalaisesta almanakasta löytyy myös nimen latinalainen muoto, eli Linnea.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Löysin kahdesta käsityölehdestä kaavat ratsastushousuihin:
Suuri käsityölehti 2004, nro 8, sivut 16 ja 60-61:
Naisten ratsastushousut (koot 160 cm, 168 cm ja 180 cm.) - Ompelumallit kaava-arkilla.
ja
Muotimuksu 2004, nro 2, sivut 35-36 ja 46-49:
mm. tyttöjen ratsastusasu: ratsastushousut ja skottiruutuinen pikkutakki. Ompelumallit kaava-arkilla.
Voit kysyä näitä lehtiä kirjastosta.
Linkistä http://neulekirppu.blogspot.com/2007/04/ratsastushousujen-kaavoja.html löydät pidemmän listan siitä, missä lehdissä on julkaistu ratsastushousujen ja muiden ratsastusvaatteiden kaavoja.
Kyseinen kappale on kaiketikin David Leen ja Herbert Kreztmerin säveltämä "Goodness gracious me" vuodelta 1960. Kappale sai suomeksi nimen "Voi hyvä tavaton". Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa. Kappaleen levyttivät vuonna 1961 Esa Saario ja Maikki Länsiö sekä Brita Koivunen ja Eino Virtanen.
https://finna.fi
Sivistyssanakirja määrittelee instituutin seuraavasti: "tieteellinen tutkimuslaitos, ylempi oppilaitos".
Kielitoimiston sanakirjassa sanalla on kaksi merkitystä:
1. tieteellinen laitos, tutkimuslaitos
2. toisen asteen ammatillista koulutusta antava oppilaitos
Lähteet:
"Sivistyssanakirja" (Otava, 1988)
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
Kyseessä on luku- ja kirjoitushäiriöistä aikaisemmin käytetty nimitys.
Nykyään käsitteen "sanasokeus" ovat korvanneet käsitteet "dysleksia" ja "lukihäiriö/lukivaikeus".
Voit lukea aiheesta lisää Duodecim Terveyskirjaston sivuilta: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00401/oppimiskyvyn-hairiot-lukihairio…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Duodecim Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/
Titta Karakorpi näytteli Koskelan Elinaa Edvin Laineen ohjaamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa. Ylen Elävä arkisto kertoo hänen kieltäytyneen Elinan roolista elokuvan toisessa osassa eli Akselissa ja Elinassa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/19/taalla-pohjantahden-alla-trilo…
Akseli ja Elina valmistui vuonna 1970. Titta Karakorpi näytteli myös elokuvissa Kesäkapina ja Kreivi, joita kuvattiin ja jotka valmistuivat samoihin aikoihin. Olisiko töitä ollut jo liikaa, ja näyttelijä tehnyt valintoja.
https://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/kotimaiset/4962-kesakapin…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/27/kreivi
Tilastokeskuksen kulttuuritilaston mukaan elokuvalipun keskihinta vuonna 1972 oli 4,33 markkaa.
Summan voi muuntaa nykyrahaksi Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimella. Vuoden 1972 rahamäärää 4,33 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 6,20 euroa.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä syntyneen Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Emilia on ollut almanakassa vuonna 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Nimellä on lukuisia muunnoksia, kirjoitusasuja ja lyhennelmiä: Emiilia, Emilja, Mila, Milja, Milka ja Milla
Etunimi Kaisa on pohjoismainen lyhentymä Katarinasta. Katariina-nimi tulee kreikan sanasta katharos, puhdas, siveä. Nimi on johdettu naispyhimyksen Katariina Aleksandrialaisen nimestä. Legendan mukaan hän oli kuninkaallista sukua ja käännyttyään kristinuskoon levitti uutta uskoa kotikaupunkinsa oppineiden keskuudessa. Enemmän hänen legendastaan voi lukea kirjasta Lempiäinen, Pertti: Nimipäiväsanat. Suomen almanakassa Kaisa on ollut vuodesta 1952 rinnakkasinimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. Rinnakkaismuoto on Kaisu.
Osoitteesta http://nyt.fi/aihe/makeiset/ löytyvässä Nytin kerrotaan, että Fasupalat muuttuivat Fanipaloiksi, kun Fazer myi keksituotantonsa LU:lle. Osoitteesta http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2003/05/28/keksivalmistaja-lu-vahen… löytyvän Taloussanomien uutisen mukaan kaupat tapahtuivat vuonna 2001. Ihan tarkkaan tuotteen nimen vaihtumista ei pysty näillä tiedoilla sanomaan, mutta todennäköisesti se tapahtui aika pian tuon omistajanvaihdoksen jälkeen, sillä tuskinpa uusi omistaja halusi pitää toiseen yritykseen viittaavaa nimeä omassa tuotteessaan.
Jos haluat vielä tarkemman ja varmemman ajankohdan, asiaa voisi tiedustella Fazerilta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.fazergroup.com/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/.
Wikipediasta löytyy englanninkielinen selitys:
Cream of Wheat is a brand of farina, a type of breakfast porridge mix made from wheat semolina. It looks similar to grits, but is smoother in texture since it is made with ground wheat kernels instead of ground corn. It was first manufactured in the United States in 1893 by wheat millers in Grand Forks, North Dakota.[1] The product made its debut at the 1893 World's Columbian Exposition in Chicago, Illinois. Before January 2007, Cream of Wheat was a Nabisco brand made by Kraft Foods. In January 2007, B&G Foods acquired the brand and all rights to market the cereal.[2] "Cream of Wheat" is a registered trademark.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cream_of_Wheat
Eli Cream of wheat näyttäisi...
LINNEA -tietokannoista,jotka ovat yleisissä kirjastoissa nykyisin myös asiakkaiden itsenäiskäytössä, löytyi hakusanalla hitsausrailo* seuraava teos:
Grönlund, Eero : Hitsausrailot : vaatimukset, valmistusmenetelmät, toleranssit ja taloudellisuus [julkaisija: Suomen metalli-, kone- ja sähköteknisen teollisuuden keskusliitto, MET ry.] [Helsinki] : Metalliteollisuuden kustannus, 1990. 52 s. : kuv. ; 30 cm. (Tekninen tiedotus / MET, ISSN 0788-0987 ; 1990, 6) ISBN: 951-817-465-2.
Sitä näyttäisi teknillisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulukirjastojen lisäksi olevan myös joissakin maakuntakirjastoissa. Tarvittaessa kaukolainapyynnön voi jättää lähimpään kirjastoon.
Hitsausrailoja ja railonvalmistusta käsitteleviä julkaisuja, joista osa on...
Vilpun nimipäivää vietetään 8.3.
Vilppu on suomalainen muunnos nimestä Filip eli Filippus.Toinen läheinen muunnos on Vilpas. Filippus tarkoittaa "hevosten ystävää" Almanakassa nimi on ollut jo vuodesta 1908, mutta nimi on ollut jokseenkin vähän käytetty ja saanut uusia käyttäjiä vasta 2000-luvulla.
Tässä muutamia sivustoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Awriter_37
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/198
http://www.nuorisokirjailijat.fi/tiainen-marja-leena.html
https://www.tammi.fi/kirjailija/marja-leena-tiainen
Marja-Leena Tiaisesta on kirjoitettu parissa kirjassa:
Matka mielikuvitukseen : lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista / toimittanut Päivi Heikkilä-Halttunen, Helsinki : Tammi, 2004
Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002 / toim. Kaarina Kolu ja Teresia Volotinen. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Lukufiilis, Virikkeitä ja Onnimanni –lehdet ovat muiden ohella...
Lasse kirjoista ensimmäinen on Lasse ekaluokkalainen, sarjassa on useita kirjoja
ja viimeisin ilmestynyt on Lasse ja superäiti. Lasse kirjat ovat ruotsalaisten
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittamia ja suomeksi ne on kääntänyt
Tuula Kallioniemi, joka on yksi suomalaisista tämänhetken parhaista lastenkirjailijoista. Lasse-kirjat ovat humoristisia ja sopivat nuoremmille kuin samojen kirjailijoiden kirjoittamat Bert-kirjat. Lasse kirjoja on kaikissa kirjastoissa Helsingissä hyvin saatavilla. Sopivat n.8v.-.
